Kansliapäällikön testamentti – hevosalan puolestapuhujan 12 vuoden ajanjakso päättymässä

Mille lajille tahansa olisi hyötyä siitä, että keskeisessä asemassa oleva hyvämaineinen virkamies kuuluu sen harrastajiin. Kolmentoista kimppahevosen osaomistaja Jaana Husu-Kallio on lukeutunut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä hevosalan suojelusenkeleihin.Husu-Kallion myötävaikutuksella hevossektori kirjattiin uuteen lakiin ja Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Kesäkuussa 2023 julkistettu hallitusohjelma oli hevosalalle melkoinen saavutus (HU 21.6.2023). Siihen kirjattiin, että hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan ja suomenhevosen asema turvataan."Itse asiassa jään historiaan viimeisenä tasavallan presidentin nimittämänä kansliapäällikkönä", Husu-Kallio mainitsee viitaten presidentti Tarja Halosen allekirjoittamaan nimityskirjaan ensimmäiselle 7-vuotiskaudelle. Nyt päättyvä toinen toimikausi on kestänyt viisi vuotta. Husu-Kallion seuraajan Pekka Pesosen nimitti valtioneuvosto.31. tammikuuta päättyvästä 12 vuoden jaksosta Husu-Kallio toteaa, että se on riittävä aika sekä omasta että organisaation kehittämisen ja ministeriön hallinnonalan kannalta. Uusi kansliapäällikkö aloittaa 1. helmikuuta.”Ei minulla silleen haikeutta ole, työkaverit ovat olleet tosi hienoja”, Husu-Kallio kiittää. ”On ollut vaikeitakin päiviä, ei sitä käy kieltäminen. Todella paljon on näihin vuosiin mahtunut, mutta voisi sanoa, että olen seesteisen hyvällä mielellä. Enhän minä missään työpaikassa ole ollut näin pitkään. Jo se kertoo, että olen ollut hyvin motivoitunut tästä työstä.”Virallisesti 1. huhtikuuta eläkkeelle jäävä Husu-Kallio on nähnyt hevosalan valtionavusteisen ajan. Hän sanoo, että erityisesti ratojen on ollut joskus vaikea ymmärtää valtiontukien kiemuroita.”Toivoisin, että myös hevospuoli luottaisi siihen, että tässä tehdään virkavastuulla hyvää työtä eikä tätä taatusti tehdä alan kiusaksi”, Husu-Kallio sanoo nykyisillä virkavuosillaan. ”Meidän tehtävä on tietysti pitää huolta siitä, että toimitaan oikein, jotta ei tule sitten jälkeenpäin ongelmia. Siinä me olemme mielestäni menestyneet hyvin.”.Jaana Husu-KallioMaa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö vuodesta 2012 alkaen64 vuotta, syntynyt Heinolassa, eläinlääketieteen tohtoriToiminut aiemmin Eviran pääjohtajana ja Euroopan komission terveys- ja kuluttajansuojaosaston varapääjohtajanaOsaomistajana 13 hevoskimpassa, harrastaa myös metsästystäHevosurheilun Kuukauden henkilönä 24.9.2021.Jaana Husu-Kallion aikaan kansliapäällikkönä mahtuu Fintoton, RAY:n ja Veikkauksen fuusioituminen uudeksi Veikkaus Oy:ksi vuonna 2017.”Siinä Fintoto piti tosi hyvää yhteyttä ja kerrottiin, missä mennään. Samassa kuviossa oppi valtiontukiasiat ja tietyllä tavalla kasvoi siihen hevostalouden hallintoon ihan niin kuin osana arjen työtä ilman ulkopuolista painetta. Se oli homma kuin kaikki muutkin. Se oli hyvä oppi”, Husu-Kallio mainitsee.Jo tuolloin Husu-Kallio piti hevosalan puolia kokien niin toimimisen itsestäänselvyydeksi. Hän kuitenkin painotti, että vaikka hänellä on oma mielipide, alan on tehtävä päätöksensä itse.”Neljän prosentin Jaanaksi” nimeäminen juontaa juurensa siitä, että kyseinen prosentti peliyhtiön tuotosta kirjattiin hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen maa- ja metsätalousministeriön alle.”Itse koen, että siinä kun tehtiin arpajaislain muutosta ja koko tätä Veikkaus-kuviota, ehkä mun paras ansio on se, että vaikka tämä hevosala on rahallisesti pieni verrattuna OKM:n (opetus- ja kulttuuriministeriö) ja STM:n (sosiaali- ja terveysministeriö) hallinnonaloihin, me olimme tasavertainen toimija. Siitä tuli se 4 prosenttia. Ja sehän on näkynyt tämän ajan rahoissa. Olen hirveän ylpeä siitä, että hiljattain raha-asiainvaliokunta antoi meille virkamiehille tälle vuodellekin luvan näiden valtionapujen maksamiseen sekä toimintatuki- että palkintotukipuolella. Jos meillä on palkintotukea 21,3 miljoonaa, onhan se sellainen summa, mistä voin olla tosi ylpeä”, Husu-Kallio sanoo.Hän painottaa, että pelkästään hänen ansiotaan miljoonat eivät ole, mutta summa on hyvä asettaa isompaan perspektiiviin.”Voi miettiä, mistä kaikesta Suomessa säästetään ja missä tilanteessa me ollaan. Siihen nähden voin sanoa, että hevosala voi olla tyytyväinen, miten meillä on tänä vuonna lupa toimia. Jos joku on eri mieltä, olen valmis keskustelemaan siitä missä ja milloin tahansa ja puhumaan sen suohon.”.Suomen Hippoksen valtuuskunta päättää perjantaina 2. helmikuuta kannastaan hevospelaamisen sijoittumisesta rahapelijärjestelmän muutoksessa. Jos jollekin yksinoikeus- tai monilupajärjestelmän välillä valitseminen näyttäytyy sirkuksena, Husu-Kallio vakuuttaa, että siitä ei ole kyse.”Hallitusohjelmassahan on erittäin kunnianhimoiset aikataulut, mitä tehdään rahapeleille ja mitä tehdään lisenssi- versus yksinoikeusjärjestelmälle. Me virkamiehethän ollaan sanottu ihan ääneen – myös minä – niissä kokouksissa, että aikataulu on äärettömän tiukka. Jos siinä poliittisesti halutaan pysyä, käytännössähän siinä on helmikuu aikaa tehdä lakipykäliä. Se on järjettömän tiukka aikataulu enkä tiedä, kuinka siihen käytännön syistä pystytään. Nostan hattua Hippokselle siitä, että he nopealla aikataululla sekä Hippoksen hallituksessa että valtuuskunnassa asian käsittelevät.”Husu-Kalliolle aihepiiri on tuttu. Hän on aktiivisena ravikävijänä tottunut raviradoilla kysymykseen, miten päättäjien tulisi nyt valita.”Missä koetaan olevan parhaat edellytykset, myös talouden näkökulmasta”, Husu-Kallio pohtii. ”Siinä mulla on tavallaan kaksi pointtia. Oma näkemys on se, että meillä on pohjoismainen ravipelaamisen perhe, se me tiedetään jo nyt. Suomi ja Ruotsi ovat vähintäänkin kihloissa ja Tanska on naimisissa Ruotsin kanssa. Norjan kanssa riiustellaan. Jos mietitään, missä hevosia treenataan, missä ne kilpailee, missä kuskit käy ja on omistamista ja muuta. Itse toivon, että meillä on tulevaisuudessa erittäin elinvoimainen pohjoismainen raviyhteisö. Se ei poissulje sitä, etteikö me voida käydä 'voittamassa Prix d’Amériqueta'. Mutta sitten on Keski-Eurooppa, joka on Ranska-vetoinen oma kokonaisuutensa ja mun mielestä tässä olisi tietyllä tapaa pohjoismainen klusteri. Silloin sitä kannattaa miettiä rahapelaamisen kannalta, että miten se toimii meille parhaiten. Tosiasia on, että jos mietitään maita, joissa ravit ei ole kuihtuva vaan elinvoimainen ala, kyllähän niissä kaikissa on lisenssijärjestelmään siirrytty.””Tiedän, että Hippoksessa on tehty hyvät pohjavertailut molemmista, sekä yksinoikeusjärjestelmästä että lisenssipohjaisesta. Mun oma henkilökohtainen arvioni on se, että uskon, että lisenssijärjestelmän kautta sitä rahaa ja kehittymisen varaa on tulevaisuudessa enemmän tämän sektorin käytettävissä. Tietyllä tavalla tässä yksinoikeusjärjestelmässä on ollut etsikkoaika vuodesta 2017 ja me voidaan katsoa, miten tämä on kehittynyt.”.Valtuuskunnan kokousta seuraavana päivänä Jaana Husu-Kallio juhlistaa kansliapäällikkyytensä päättymistä Vermon lauantairaveissa nimikkolähdöllä.”Ajattelin, että juhlin omieni joukossa”, Husu-Kallio kertoo ja paljastaa päivän teeman näkyvän myös voittoloimessa. ”Loimessa ei lue eläköön Jaana Husu-Kallio vaan siinä lukee eläköön hevoskimpat. Olen kutsunut kaikkien hevoskimppojeni väen ja meitä on noin 80 henkeä palkitsemassa Jaanan nimikkolähdön voittajaa. Kuulin Vermosta, että koskaan ennen onnittelijoita ei ole ollut näin paljon.”.Loimessa ei lue eläköön Jaana Husu-Kallio vaan siinä lukee eläköön hevoskimpat.Kansliapäällikkö juhlistaa eläkkeelle jäämistään lauantaina 3.2. Vermossa omiensa joukossa.”Sitten me mennään voileipä- ja täytekakkukahveille. Olen varannut kolmasosan ravintolasta. Vaikka tähän menee rahat, ei sentään terveys. Meinasin, että kerran se vaan kirpaisee. Kuulutuksessa sanotaan talliporukalle, että saavat hekin mennä sitten tallikahvioon syömään. Haluan siten välittää arvostukseni heidän työlleen.”Merkillepantavaa on, että Husu-Kallion nimikkokisa on suomenhevoslähtö. Yksi Jaana Husu-Kalliolle erityisen tärkeistä hevosista on pitkältä tauolta neljännellä sijallaan osaomistajan mieltä lämmittänyt Villiveko, joka kilpailee myös lauantaina.Husu-Kallio käy usein tallilla tapaamassa osaomistamiaan hevosia Elimäellä.”Mulla on hajautettu salkku. Hevosia on eri puolilla ja tietysti eniten on Suomisen Jussilla, jota arvostan tosi paljon. Hän on mun mittakaavassa hevoskuiskaaja”, Husu-Kallio sanoo.”Joka kerta kun menen tallille lantaa lapioimaan, ’Veko’ ottaa talikosta kiinni, että nyt ruvetaan leikkimään. Joo, me tehdään ne työt yhdessä.”10-vuotiaaksi kääntyneellä Villivekolla on uralla vasta 22 kilpailua.”Villiveko on hauska tyyppi, vahva, voimakas ja upea hevonen, mutta terveyden kanssa on ollut ongelmia. Meillä on upea naiskimppa, joista kukaan ei ole lähtenyt pois. Uskallan väittää, että ihan joka kimppa ei olisi kestänyt sitä vastoinkäymisten määrää, mitä sillä pojalla on ollut. Ehkä se kuvastaa sitä, että ei me nyt periksi anneta. Jos tässä nyt itkemään ruvetaan, sitten tämä homma kannattaa lopettaa. Tätä samaa sitä toivoisi tietysti muiltakin. Positiivisuuden kautta. Iloitaan niistä hetkistä, kun on sen aika.”.Jaana Husu-Kallio hallitusohjelmasta: "Neuvottelijat ovat kirjanneet asian hienosti"

Kansliapäällikön testamentti – hevosalan puolestapuhujan 12 vuoden ajanjakso päättymässä

Aiheeseen liittyvää