Merkkipäivä: Valmentajasta penkkiurheilijaksi

Kolminkertainen derbyvoittaja (Ventteri-Suikun Ero-I.P. Vipotiina) on lopettanut valmentajana terveyssyistä pariin otteeseen, viimeksi kesällä 2022 (HU 29.6.2022). Kuntoilun myötä Torvisen selkä jaksaa nyt hyvin."Välillä se on hyvä, välillä huono. Käyn koiran kanssa lenkillä ja muutenkin", Torvinen kertoo. "Ostin viime kesänä sähköavusteisen pyörän ja ajelin semmoisen reilun tuhannen kilometriä."Aina ystävällinen ja korrekti Torvinen valmentajana on kulkenut pitkän tien siitä lähtien, kun pääsi ajamaan hevosia Matti Riihijärven tallilla. Oppia hän on kartuttanut Allan Korvella, Anssi Niinisellä, Tapio Perttusella, Pekka Korhosella ja Tanskassa Mikko Mannisella. Korhosella hän ajoi ensimmäisen voittonsa Suonenjoella tammalla Saratoga Springs.Valmentajana hän aloitti 1983 Jämsänkoskella, ja on valmentanut myös Orimattilassa, Kuhmoisissa, Jyväskylässä ja Jämsässä.Kun talvisin ei veri kierrä tarpeeksi käsissä, valmennushommat ovat mieluisampia keväisin ja kesäisin. Torvinen ei kiistä, etteikö valmentaminen kutkuttaisi yhä."Vähänhän mä harrastelen, ajelen silloin tällöin, auttelen harrastelijoiden hevosten kanssa, saatan kengittää jonkun ja annan vinkkejä ja hiittailen. Jos olisi aina kesä, niin jonkun verran enempi treenaisin."Appiukkonsa Antti Pasisen K.K. Kössin ohjista Heikki Torvinen muistetaan erityisen hyvin. Talviratojen hallitsija oli periksiantamaton kilpailija, Elitkampen-kolmonen, joka voitti kaikkiaan 84 kertaa. Torvinen on arvioinut, että ilman siitepölyallergiaa Kössi olisi juossut ravikuninkaaksi.Ohjastajaliigan eturiviin kuuluvien poikiensa Hannun ja Jukan edesottamuksia Heikki seuraa tiiviisti. Hän myös keskustelee heidän kanssaan usein hevosista, varusteista ja ajosuorituksista."Katson paljon lähtöjä – en kaikkia – mutta paljon. Myös Ruotsin ja Ranskan lähtöjä. Ihan kaikkia en kuitenkaan kerkeä katsomaan", urheilun suurkuluttaja naurahtaa."Pienessä määrässä olisi mukava yrittää treenata pojille joku semmoinen hevonen, millä voisi vähän pärjätä. Kyllä se vaan saattaa haaveeksi jäädä, mutta silti sitä vähän haaveilee."Kun pojat pelasivat jalkapalloa ja jääkiekkoa, isä ajoi kuskaamisia varten linja-autokortin, jolle on ollut taas käyttöä."Jotakin pitää tehdä, kun ei pysty hevosia sillai ajamaan. Olen ajanut kolmesta viiteen kertaan viikossa linja-autoa, tilausajoja, kouluajoa ympäri Suomea."Hevosten merkityksen elämälleen hän luonnehtii valtavaksi. "Ne ovat antaneet elannon ja perheen, kaikki on tullut sitä kautta. Onhan hevonen niin hieno eläinkin, että sen kanssa on hieno työskennellä. On saanut tavata hienoja ihmisiä, mitä ei olisi tavallisena työläisenä tavannut tuommoista kirjoa.".Merkkipäivä: Kasvatuksen luvuista kiinnostunut

Merkkipäivä: Valmentajasta penkkiurheilijaksi

Aiheeseen liittyvää