Metsäläisestä menestyjäksi - "Varsaiän sai olla, ettei valjaita nähnytkään"

Mirva Wickstrandin ja Jarmo Leinosen kasvatustoiminta suomenhevosten osalta käynnistyi yskähdellen, mutta lieksalainen pariskunta ei antanut periksi..”Meillä oli suomenhevostamma, jonka kanssa yritettiin varsaa, mutta se teki yhden kuolleen varsan Siporista. Sen toinen varsa kuoli kohtuun, ja tamma piti silloin lopettaa. Nevalaisen Anneli ja Raimo kuulivat, että minun oli pitänyt tamma lopettaa. He tarjosivat N.P. Ilonaa, jonka ostimme. Siitä käynnistyi Alpertton tarina”, Jarmo Leinonen valaisee..Wickstrand ja Leinonen pohtivat Alperttoa suunnitellessaan muitakin isäoriita, mutta päätyivät lopulta astuttamaan tammansa tuulennopealla Turella..”Sukutauluja alettiin katsella, että millä astutetaan, niin Turo–Viesker -yhdistelmähän oli ollut kovassa huudossa. Viesker oli emän isänä, ja turolaista verta mukana. Ajateltiin, että sieltä voisi tulla varsaan hyviä tekijöitä.”.Alpertto syntyi vuonna 2013. Jarmo Leinosen mieleen ovat piirtyneet orin elämän ensimmäiset hetket tarkoin..”Meillä oli lämpöinen ja Ilona kantavina yht’aikaa. Lämpöisellä oli laskettu aika ensin, mutta tuo ori syntyikin huhtikuussa ulos laitumelle lumihankeen. Toin hevosen kantamalla talliin, ja Mirva talutti emän tallin lämpöön. Alpertto otti ensimmäiset henkäisynsä karussa ulkoilmassa.”.Hiekka kirskui jalaksissa, kun oli painava reki perässä.Jarmo Leinonen alkoi saamansa vinkin perusteella treenata Alperttoa putkireellä.Alpertto10-vuotias oriSuku: Ture – N.P. Ilona, VieskerOmistaja ja kasvattaja: Leinonen Jarmo ja Wickstrand Mirva, KelväValmentaja: Jarmo LeinonenHoitaja: Mirva WickstrandStartit 55: 14-7-3, ennätykset 24,8ake, 27,2keVoittosumma 35 280 €.Alperttosta ei tullut varsatähteä – eikä sellaista ollutkaan sen omistaja-kasvattajien kiikarissa..”Kilpailimme lämminverisen kanssa, ja aika oli kortilla. Alpertto opetettiin ajohommiin vasta 4-vuotiskauden alussa. Se sai varsaiän olla ihan siten, ettei valjaita nähnytkään. Alpertto taisi neljän vanha olla, kun se oli lämpöisen ruunan kanssa tarhakaverina. Se sai siinä päivittäistä luonnollista liikuntaa omasta takaa.”.Alpertto osallistui kesällä 2019 koelähtöihin. Se joutui, jos ei pilkan kohteeksi, ainakin lähelle sitä..”Lieksassa kokeiltiin kesällä koelähtö ajaa, eikä se mennyt kuin kahden minuutin vauhtia. Siinä hevosmiehet jo puhelivat, ettei tuosta taida juoksijaksi olla.”.Seuraavalla kerralla meni Alpertton koelähtö Joensuussa jo huomattavasti paremmin..”Siinä oli joku vanhempi mies vieressä, kun koelähtöä katsoimme. Hän sanoi porukalle, että tuo se on ihan metsäläinen tuo hevonen, eikä rataa ole paljon nähnyt. Emännän kanssa katselimme toisiamme kulmiemme alta, että niinhän se kyllä on. Alperttoa on oikeastaan aina yksin ajettu, eikä se ole kuin harjoitusraveissa ja kilpailuissa juossut muiden hevosten kanssa. Alpertto kun meni koelähdön läpi, sanoi sama mies vieressä, että kyllähän tuo taitaa juoksija olla.”.Jarmo Leinosen odotukset nousivat oriitaan kohtaan vielä saman vuoden aikana. .”Nelivuotiskesällä ja syksyllä, kun hevosella ajoin ja rupesin pieniä vauhtipätkiä ottamaan, hevonen meni ihan oma-aloitteisesti alle 24-vauhdilla pätkän. Silloin huomasin, että taitaa tässä potentiaalia olla.”.Noin vuosi myöhemmin liikkui Alpertto treenilenkillään jo vallan hurjaa vauhtia..”Lähdettiin tallista lenkille. Hevonen ponkaisi laukalla liikkeelle, ja ajattelin, että antaapa mennä. Hevonen meni kellon mukaan pitkälti alle 20-vauhdilla. Joskus olin raviaiheisella luennolla, jossa Kauhasen Jukka-Pekka sanoi, että jos hevonen ei pääse laukalla kovasti, ei se ravillakaan pääse. Jukka-Pekan lausuntoon peilaten ajattelin, että kyllä tässä vauhtia on.”.Alpertton ensimmäisen kilpailun aika oli tammikuussa 2020 Joensuussa. Ori voitti koko matkan johdon jälkeen. Se ylsi parhaaksi myös toukokuussa samalla radalla, mutta sitten alkoi vastustaa..”Keväällä ajoin sitä jälkeen päin ajateltuna liikaa reippaalla vauhdilla. Hevonen taisi kipeytyä siitä, ja tuli laukkastartteja.”.Leinonen otti Alperton kanssa vanhan kansan treenimetodit käyttöön. Vinkin hän sai kansan keskuudessa iskelmälaulajana parhaiten tunnetulta Rainer Bollströmiltä..”Rainer sanoi kesällä Lieksan raveissa, kun hevosesta juteltiin, että hommaa putkireki. Etsin sellaista pitkään, ja kun sellaista ei löytynyt, niin hitsasin sellaisen itse. Ajelin sen kanssa rauhallista vauhtia sulassa kelissä. Hiekka kirskui jalaksissa, kun oli painava reki perässä. Kyllä siinä sai Peltorit olla korvilla.”.Alpertto palasi vuonna 2021 kaviourille kuin uudestisyntyneenä. Se voitti kahdeksan kertaa ja rohmusi yli 20 000 euron palkintopotin. Alpertto ravasi toukokuussa Kuopiossa ennätyksekseen 24,8ake. Ori näytti epäilijöille pitkää nenää..”Mikkelissä aloitettiin kausi. Hevonen laukkasi lähtöön, mutta meillä oli edessä liian pienet hokit. Sittenpä se kevät oli juhlaa, kun Alpertto meni ensin tähdeksi Joensuun vappuraveissa, ja sitten siitä pari viikkoa myöhemmin juoksi valioajan. Jarkko (Kervinen) sanoi sen kisan jälkeen, ettei hänen tarvinnut kuin istua kyydissä. Se oli uskomaton juoksu. Varikkokurvissa katsoimme lähtöä, ja avauspuolikas oli 21-vauhtinen. Sanoin siinä, ettei hevonen näe kyllä maalia, mutta niin vain se tuli maaliin asti ja piti vielä vauhtinsakin.”.Alpertton meno alkoi väkevän kevätrupeaman jälkeen hyytyä. Orin alavireisyyteen löytyi syy kokeneen eläinlääkärin tarkastuksessa. .”Hevonen käytettiin Tupamäen Anterolla elokuussa. Hän löysi orin oikean takajalan kavioluusta sellaisen homman, että oli murtuma ollut lähellä. Se oli päässyt luutumaan, ja sellaiseen päätelmään tultiin Tupamäen kanssa, että hevonen oli itse johonkin potkaissut. Hevosta ruvettiin uittamaan loppukesästä ja ajamaan rauhallista lenkkiä, ja siitä se sitten kuntoutui.”.Kausi 2022 oli Alperttolta edellisvuoteen nähden selvästi vaisumpi, kun sen voittomäärä jäi kahteen ja tienestit alle 10 000 euron..”Viime kevättalvi oli sellaista, että kun minä teen lumiurakointia, meni lumihommissa aikaa, ja orinäyttelyäkin oli. Välillä starttailimme, ja välillä ajelin hevosta kotona, mutta aikaa ei oikein ollut. Alpertto ei ollut omalla tasollaan kevättä ja kesää kohti mentäessä. Jätettiin hevonen tauolle, uittelin ja ajelin sitä kotona.”.Jarmo Leinonen sai ulkopuolisen avun turvin Alpertton hyvälle mallille jälleen loppuvuonna..”Tuntui, että sillä saattoi lihaksistossa jotain jumia olla. Ajelin sitä sellaisella tiellä, ettei sinne ravihevosta kehtaisi oikein viedäkään. Se oli tosi epätasaista tietä, jossa nivelet ja lihakset joutuivat oikeasti töihin. Hiljaa käveltiin mäki aina ylös ja alas. Monella hierojalla käytettiin hevosta myös siinä syksyn aikana. Halosen Hennalla kun käytiin, hevonen kasvoi pituuttakin ja oli kuin eri hevonen, kun pois tultiin.”.Alpertton valmennuksessa Leinonen kertoo panostavansa monipuolisuuteen..”Meillä on vaihtelevat maastot. Yli kilometri on mäkeä, jos siellä haluaa ajaa. Tämän talven aikana olen välipäivinä kävellyt hevosen kanssa 2–3 kilometrin lenkkiä. Hevonen malttaa kävellä vieressä ja on rauhallinen. Ajossa se on kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja välipäivinä käy kävelylenkillä. Starttikaudella ajolenkkien kilometrit ovat maltillisia, että noin kymmenen kilometriä käyn ajamassa. Keväämpänä se on tarkoitus jättää tauolle ja ottaa rekikuuri vielä ennen kesää.”.Mirva Wickstrand ja Jarmo Leinonen pitävät Lieksassa elämyspuistoa, jossa eläimet ovat isossa roolissa. Punarautiasta Alperttoakin ovat vieraat tulleet varta vasten ihastelemaan..”Kevään 2021 valiojuoksun jälkeen moni kävijä kysyi, että missäs se Alpertto on? Hevonen on yksi vetonaula meidän puistossa.”.Alpertton saappaisiin ei voisi elämyspuistossa kuka tahansa hevonen hypätä..”Alpertto on oriksi todella rauhallinen, eikä se orina voisi muuten ollakaan. Meillä käy lapsia, jotka silittelevät sitä. Se on hyvätapainen, eikä ole luonteeltaan röyhääjä.”.Ravireissut Alpertton kanssa ovat Wickstrandille ja Leinoselle kuin loman korviketta..”Lomapäiviä tai lomajaksoja ei oikein ole, vaan se on samaa työtä päivästä ja viikosta toiseen. Ravimatkat ovat irtiottoja arjesta. Vaikka ne ovat rankkoja, antavat ne uutta virtaa tekemiseen.”.Leinonen kertoo, että Alpertton kanssa tähdätään tulevaisuudessa tiukasti 75-lähtöihin. Asioiden sujuessa toivotusti saa ori myös pian ensimmäisen jälkeläisensä..”Viime keväänä ostettiin tamma Tähen Tyty Turun suunnalta. Emännällä on ollut haave, että saataisiin tuosta oriista meille oma varsa, ja nyt on sellainen ensi keväänä tulossa. Saadaan omaa kasvatustyötä jatkettua”, Leinonen iloitsee..Karsintavoittajana suuren rahan jahtiinKuluvan kauden Alpertto on avannut vahvasti, kun orille on tullut kolmeen starttiin kaksi täysosumaa.Viimeksi Vermossa se voitti Talvicupin karsinnan oikein lennokkaalla kirillään hänniltä. 10-vuotiaan loistokas esitys ei yllättänyt Jarmo Leinosta positiivisen viimeistelyharjoituksen jälkeen.”Käytiin edeltävänä sunnuntaina Joensuun radalla ajamassa kolmen kierroksen nousevatempoinen ajo. Maalisuoralla annoin hevoselle löysiä, ja siinä huomasin, että hevonen on vireessä. Odotimme, että se pärjääkin, ja nyt ne odotukset palkittiin”, Leinonen sanoo.Kylmäveristen Talvicupin finaali kisataan tulevana lauantaina Vermossa 10 000 euron ykköspalkinnolla.”Hevosen uran isoin kisa on edessä. Toivottavasti se olisi silloin iskussa. Kyllähän tuollaiseen finaaliin pääseminen on jo niin hyvä saavutus, että kaikki mitä sieltä tulee tai on tulematta, on plussaa. Sen loppuspurtti oli karsinnassa sellainen, että kyllä sillä kyvyt on voittaakin tuollainen lähtö.”Jarmo Leinosella on selvät sävelet loppukilpailuun valmistautumisen suhteen.”Finaaliviikolla käyn Joensuussa radalla ottamassa höyryjä poikkeen ja pitämässä hevosen virettä yllä. Porokan Markus sanoi viime vuonna, kun Alpertto starttasi lyhyellä starttivälillä, että tuo hevonen vaatii sellaisia herättelyjä pikkuisen ennen starttia. Suoraan karsinasta tai laitumelta jos se otetaan ja viedään koppiin, se ei välttämättä toimikaan tämän kanssa.”Leinonen tuntee valtaosan Alpertton finaalilähdön vastustajista hyvin. ”Paalullakin on kovia hevosia. Villiveko voitti Moilasen ajamana karsinnan, ja Dzingel on juossut meidän hevosen kanssa samoissa lähdöissä. Samoja hevosia on vastassa, joiden kanssa se alkutalvesta on juossutkin. Savon Sisu on ollut muutamissa samoissa lähdöissä mukana. Kovatasoinen lähtö se on, että kaiken pitää sattua nappiin, että siellä pärjäisimme. Kunnioitus on kova vastustajia kohtaan, ja se on laatulähtö.”.Tässä tulee yksi mielenkiintoisimmista Suomessa kilpailevista lämminveritammoista - "Pitää antaa päivittäin paljon porkkanoita"

Metsäläisestä menestyjäksi - "Varsaiän sai olla, ettei valjaita nähnytkään"

Aiheeseen liittyvää