Yllytyshullut – "Ennen kuin mentiin ravipaikalle, piti ottaa Pertti Puikkosen levy ja laulaa kaikki ne kappaleet läpi"

SukulinjatSarjassa saman perheen hevosihmiset puhuvat toisistaan.Matti Rehula:.”Lapsena Kaisa oli hyvin herttainen isosisko, hyväsydäminen ja kiltti. Joistakin asioista on saatettu ottaa yhteen, mutta liian helpolla me vanhemmat olemme melkein kyllä päässeet. Hänen teinivuosinaan kävimme paljon poniraveissa ja meillä oli kauhean kivaa, niin kuin on edelleenkin..Kaisa on neljälapsisen hevosperheen esikoinen, ja hän ja kaikki muutkin meidän lapset on syntyneet vähän etuajassa. Kaisan syntymän aikaan ratsastin vielä ja olin menossa vielä ratsastuskilpailuihin. Vaimoni Marian siskon Suvin piti lähteä hevosenhoitajaksi mukaan ja hän oli meillä yökylässä, kun aamulla piti lähteä. Yöllä Marialle alkoi tulla supistuksia ja lähdimme synnyttämään. Kun Suvi heräsi, hän ihmetteli, että missäs ihmeessä kaikki on, kun meidän piti lähteä ratsastuskilpailuihin..Aloimme Marian kanssa pitää oriasemaa silloin, kun Kaisa oli kerhoikäinen. Hypytimme aamusta oreja ja lapset joutuivat heräilemään vähän itsekseen. Kaisa oli ehkä neljän vanha ja mutusteli yksin aamupalaa pöydässä, kun etsin kiireellä auton avaimia, että lähden viemään paketteja. Kaisa kysyi kirkkaalla äänellä, että tuliko isä paljon spermaa? Montako annosta sinä tänään lähetät? Silloin sanoin Marialle, että olisikohan meidän syytä tehdä paikallislehteen joku juttu oriasemasta. Kaisa kun kertoo noita juttuja seurakunnan kerhossa, rupeavat tädit muuten katselemaan minua kaupan hyllyjen välillä vähän eri tyyliin..Poniravimuistot ovat parhaita muistoja Kaisan teini-iästä. Ajattelimme aina, että emme pakota ketään lapsista hevoshommiin, vaikka ovatkin hevosperheen lapsia. Kaisakin joutui pyytelemään ponia pitkään, vaikka hänessä on meidän lapsista ollut eniten intoa hevosiin..Se poni ei ollut mikään liitokavio, ensimmäisiin startteihin tuli varmaan kolme hylkyä ja Kaisa oli aivan maansa myynyt. Mutta sitten se alkoi kulkea. Se opetti sisua Kaisalle, kun piti jaksaa yrittää. Paras muisto poniraveista on Kuopion ponikunkkareista, joissa he voittivat ja poni Jaguar Dar paransi ennätystään hurjasti. Kaisa on joskus lehdessä sanonut, että iskäkin taisi silloin voittajaesittelyssä itkeä, ja kyllä minä varmaan vähän itkinkin..Kaisa on päättäväinen nuori nainen ja vähän itsepäinenkin joskus. Hevosten kanssa hänen paras ominaisuutensa on halu oppia hevosista uutta. Mutta tärkeintä on, että Kaisa tykkää olla hevosten kanssa..Kaisa on ollut monilla talleilla töissä. Itse olen tällainen vanha fossiili, joten hevoshommissa Kaisa jo opettaa minulle, miten asioiden kuuluu mennä. Hän pitää minua nykypäivässä kiinni..Välillä Kaisa on turhan malttamaton, eikä hän aina jaksa keskittyä. Sekin taitaa olla isältänsä tullut. Olemme muutenkin samanlaisia tietynlaisessa luovassa hulluudessa, jossa yllytämme toinen toisiamme..Koitan olla paikalla aina, kun Kaisa ajaa kilpaa. Se on ihan hirveän jännittävää. Omaa ajamista en jännitä oikeastaan ollenkaan, mutta on aivan kamalaa kun oma hevonen on startissa ja joku muu ajaa. Mutta se, että Kaisa ajaa, on vielä potenssiin 2 jännittävämpää. .Parasta Kaisassa on ehkä avarakatseisuus ja positiivinen elämänasenne. Ihailen hänen suvaitsevaisuuttaan ihmisiä, eläimiä ja elämää kohtaan.”.Jos hän päättää olevansa jostain jotain mieltä, hän ei ikinä myönnä olevansa väärässä.Kaisa Rehula isästään Matista.Kaisa Rehula:.”Lapsuuteni oli hyvä ja rikas. Meitä ei lapsena laitettu mihinkään muottiin, vaan saimme tehdä mitä halusimme. Saimme harrastaa ja kokeilla kaikkea, eikä ketään painostettu tai pakotettu hevosalalle. Itse valitsin hevoset ja päätöstäni on kunnioitettu ja autettu siinä..Kävimme isän kanssa paljon kahdestaan raveissa, etenkin ponini kanssa. Meillä oli aina tapana, että ennen kuin mentiin ravipaikalle, piti ottaa Pertti Puikkosen levy ja laulaa kaikki ne kappaleet läpi. Olimme niin taikauskoisia, että muuten meille tulisi huono tuuri..Isä teki paljon hääkeikkoja ja rekiretkiä asiakkaille. Muistan kerran yläkouluikäisenä, kun sain olla mukana. Meillä oli irlannincob-parivaljakko, cowboy-vaatteet ja tosi hienot, isot vaunut, joilla veimme erään synttärisankarin hänen Villin lännen -teemaisiin juhliinsa. Minulla oli niin ylpeä olo niissä cowboy-vaatteissani..Isältä olen oppinut hevosista kaiken mahdollisen. Olen saanut nähdä senkin, miten paljon suomenhevonen on vaikuttanut Suomen historiaan. Meillä on ollut paljon suomenhevosia kotona, ja lapsuudessani isä kynti ja niitti talon vieressä olleen pienen pellon hevosilla. Olen oppinut arvostamaan suomenhevosta sitäkin kautta syvästi..Tarkkaan en tiedä, miten isä on alun perin kiinnostunut hevosista. Hän päätti, että hän pitää tästä ja on kehittänyt itseään siitä lähtien hevosten kanssa eteenpäin. Ensimmäisen oman hevosen hän sai 13–14-vuotiaana..Raviurheilusta hän kiinnostui oman isänsä myötä, vaikka nuoruudessaan iskää kiinnosti enemmän ratsupuoli. Hän opiskeli Ypäjällä hevosenhoitajaksi, oli Osaralla opettajana, on ollut näyttelyvastaavana ja niin poispäin. Välillä tuntuu, että hän on tehnyt hevosalalla kaiken mahdollisen. Mutta isä on kasvanut siihen, se on aina ollut hänen juttunsa. .Isä tulee juttuun kaikkien kanssa ja osaa olla monenlaisten persoonien kanssa. Välillä hän osaa olla myös suora. Kotona meillä on ollut sanonta, että vittuilu on välittämistä..Parasta isässä on aitous, joka paistaa kauas. Hänen näkemisestään tulee hyvä olo, hän on lämmin ihminen. Välillä hän on kyllä turhan jääräpäinen. Jos hän päättää olevansa jostain jotain mieltä, hän ei ikinä myönnä olevansa väärässä..Meitä yhdistää tietynlainen maalaishulluus. Innostumme herkästi ja lähdemme yllytyshulluina vähän tyhmiinkin juttuihin mukaan. .Isä on erittäin itsevarma ja määrätietoinen. Kadehdin sitä, kuinka hän jaksaa keksiä aina uutta ja olla kiinnostunut kaikesta uudesta. Mielestäni isä on rohkea ja rakastava ihminen. Hänelle perhe on erittäin tärkeä ja se kyllä näkyy meillä kotona. Isä puhuu avoimesti asioista, ja tuo esille, että hän välittää meistä kaikista. Meillä on isän kanssa ollut aina hyvät välit ja ajattelen, että isä on erittäin hyvä ystäväni.”

Yllytyshullut – "Ennen kuin mentiin ravipaikalle, piti ottaa Pertti Puikkosen levy ja laulaa kaikki ne kappaleet läpi"

Aiheeseen liittyvää