Hevosalan kohtalon vuodet käsillä: näin uusi puheenjohtaja Antti Lehtisalo linjaa tulevaa

Suomen Hippoksen hallitus kokoontui viikko sitten perjantaina ensimmäisen kerran uudessa kokoonpanossaan. Se, että kokous venyi yli 7-tuntiseksi, ei indikoinut alkaneen hallitusyhteistyön vaikeutta vaan uuden puheenjohtajan mielestä päinvastoin..”Asioita käsiteltiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja avointa keskustelua käytiin laidasta laitaan. Käytin 2,5 tuntia siihen, että kävin läpi suuret linjaustarpeet ja -tavoitteet, ja niistä käytiin suhteellisen pitkä keskustelu. Ilmapiiri oli sellainen, minkä alan kehittäminen vaatii”, Antti Lehtisalo kiittää..Kuka?Antti Lehtisalo58 vuotta, naimisissa ja kolme lastaPitkän linjan hevoskasvattaja, kasvateilla Ale-loppuliiteMaanpuolustusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtaja elokuusta 2022 alkaenSuomen Hippos ry:n puheenjohtaja vuodesta 2017 kevääseen 2018 ja 1.1.2023 alkaen.Hänelle Hippoksen puheenjohtajuus ei ole uusi asia. Edelliskerrasta hallituksen kokoonpano on valtaosin vaihtunut..”Silloinkin vietiin asioita eteenpäin, mutta ensimmäisen kokouksen pohjalta minulla ei ole tästäkään hallituksesta kuin positiivista sanottavaa. Kaikilla jäsenillä on selkeät mielipiteet, mutta yhteinen tahtotila kehittää lajia. Ihmiset vaihtuvat ja ovat erilaisia, mutta tavoitteiden ja päämäärän pitää olla selkeitä. Siinä on puheenjohtajallakin vastuuta”, Lehtisalo tiedostaa.Juttu jatkuu videon ja kuvan jälkeen. Videolla Antti Lehtisalo kertoo ajatuksiaan heti valintansa jälkeen..Hallitus aloittaa työnsä aikana, jolloin hevosala on historiallisen suurien haasteiden edessä..”Kustannusten nousu koskettaa tietysti kaikkia henkilökohtaisessa elämässä, mutta lisäksi erityisesti niitä, joille raviurheilu on ammatti tai harrastus tai siltä väliltä. Hallituksen tehtävä on tukea kaikkia niin, että he pystyvät jatkamaan hevosurheilua”, Antti Lehtisalo linjaa..Meidän on tehtävä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat astutus-päätöksiin jo tänä keväänä ja vuodesta 2024 eteenpäin.".Kovaa asiantuntemusta tarvitaanMuitakin haasteita riittää..”Miten pystytään pitämään raviurheilu elinvoimaisena niin, että jokaisena päivänä on kilpailuja ja niissä riittävästi laadukkaita hevosia? Ja mitä toimenpiteitä Hippoksen hallitus valtuuskunnan hyväksynnällä ja operatiivisen johdon toteuttamana pystyy tekemään, että siirtymä pelimonopolista lisenssimarkkinaan helpottuu ja rahoitus pysyy turvattuna”, Lehtisalo listaa..Suomen Hippos teetti oman esiselvityksensä hevospelien järjestämisen vaihtoehdoista lisenssimarkkinassa jo viime syksynä ennen kuin sisäministeriö asetti vastikään työryhmän selvittämään vaihtoehtoja Veikkauksen monopolille. Jatkoselvitys on suunnitteilla..”Tarvitaan kovaa asiantuntemusta, kun vaihtoehtoja Hippoksen kannalta tutkitaan. Se ei onnistu kuin ostopalveluna, mutta kun mittasuhteet eivät ole pienet, on tehtävä kilpailutus tarkasti lainsäädännön mukaisesti. Hippoksen toimisto on jo saanut toimeksiannon kilpailutuksen valmistelusta ja toteuttamisesta.”.Jotta suomalainen raviurheilu kiinnostaa pelikohteena ketään, lajin täytyy olla elinvoimainen. Jo edellä Antti Lehtisalo mainitsi tavoitteena päivittäisen kotimaisen ravitarjonnan..”Hallitus kävi läpi vaihtoehdot, joista 3–4 tarkemmin selvitetään, ja suuntaviivat on selvillä. Ainakin oma peliyhtiö, kotimainen Veikkaus ja muu, kansainvälinen vaihtoehto selvitetään”, Lehtisalo mainitsee..”Tietyllä tavalla suunnittelun perustana on Vidgrénin työryhmän linjaama noin 400 ravipäivää vuodessa. Suuntaviivat ovat selvillä, mutta hetki on seurattava, miten esimerkiksi mahdolliset tukimallin muutokset vaikuttavat tilanteeseen.”.”Jo vuoden 2024 ravikalenteri on suunniteltava joka alueella tarjonta ja kysyntä huomioiden ja realiteetit tiedostaen. Ratakohtaisen toimintatuen ei tulisi olla sidottu kilpailupäivien määrään vaan toiminta- ja palkintotuen tulisi olla kokonaisuus, joka sisältää tietyn minimimäärän kilpailupäiviä.”.Kaikkea ei voi lyödä lukkoon kuukausia etukäteenAntti Lehtisalo haluaa antaa alueille vastuuta kilpailukalenterin suunnittelussa ja toivoo myös uudistuksia tukipolitiikkaan..”Jatkossa meillä tulee olla myös valmius siihen, että kalenterin päiviä voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää kesken vuoden sen mukaan, miten hevosia riittää jokaiselle päivälle – kunnes hevosten määrä kääntyy nousuun. Yksittäisen ravipäivän sarjojakaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista lyödä lukkoon kuukausia etukäteen ja huomata sitten, ettei niihin ollutkaan hevosia”, Lehtisalo heittää esimerkkeinä joustavuuden lisäämisestä..Yksittäisen ravipäivän sarjojakaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista lyödä lukkoon kuukausia etukäteen.".Positiivinen kierre liikkeelleMiten hevosten määrä kääntyy nousuun, onkin kymmenen pisteen kysymys. Ja vaatii nopeaa ratkaisemista..”Meidän on tehtävä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat astutuspäätöksiin jo tänä keväänä ja vuodesta 2024 eteenpäin. Jos joku on jättänyt vaikka hyväsukuisen suomenhevostamman viime vuonna astuttamatta, hänellä täytyy olla tieto, että sen varsoilla on kilpailuja ja kysyntää ja se kannattaa astuttaa. Siitä lähtee positiivinen kierre”, Lehtisalo uskoo..”Ajatusmallini on, että 2–4-vuotiaille (5) lämminverisille ja 3–5-vuotiaille (6) suomenhevosille ohjataan palkintoihin kolmen seuraavan vuoden aikana merkittävä, vuosittain kasvava potti lisärahaa, joka ei ole pois muista palkinnoista vaan mahdollisesti investoinneista ja voi syntyä esimerkiksi toiminnan tehostamisesta. Ministeriön kanssa täytyy tietysti käydä keskustelu, ettei tähän ole tukipoliittista estettä. Varsarahatyyppinen tuki ei nykyisen valtiontukipolitiikan puitteissa ole mahdollista.”.Lehtisalo ei usko lisäpanostusten nuoriin hevosiin vaikuttavan kielteisesti tavoitteeseen pitkäikäisistä kilpahevosista, joita raviurheilu pyöriäkseen myös tarvitsee..”Lisäraha on vain kohdennettava niin, että oikeantasoista kilpailutarjontaa löytyy kaikille nuorille hevosille ja mielellään omalta alueelta, eivätkä ne joudu sen eteen ylittämään itseään.”.Investoinneilla täytyy olla prioriteettijärjestys, valtakunnallisen raviurheilun osalta on tehtävä jonkinlaista mitoittamista.".Investointeihin kajoaminen mietityttää siksi, että valtiontukijärjestelmän ensimmäisinä vuosina ratojen oma tulonhankinta on ollut vaikeaa ja raviratojen korjausvelka on kasvanut huolestuttavaa tahtia. Kiihtyykö tahti entisestään, jos investointitukea leikataan?.”Investoinneilla täytyy olla prioriteettijärjestys, valtakunnallisen raviurheilun osalta on tehtävä jonkinlaista mitoittamista. Täytyy esimerkiksi pohtia, kannattaako isoille, 70-luvulla rakennetuille katsomorakennuksille tehdä energiaratkaisuja, ja jos kannattaa, niin miltä osin.”.”Jokainen ravirata tarvitaan, mutta on mietittävä, millainen toiminta ja mitoitus palvelee radan alueen ammattilaisia, puoliammattilaisia ja harrastajia ja millaisia kilpailuja ajetaan. Myös uudenlaisten, ilman totoa mutta rahapalkinnoilla ajettavien matalan kynnyksen harjoitusravien tulisi kuulua tukien piiriin”, Antti Lehtisalo näkee..Helppoa ratojen jakaminen ympäri vuoden ja vain kesäkaudella ajaviin ratoihin ei tule olemaan, hän tietää..”Se vaatii meiltä kaikilta kovaa työtä ja realismia, mutta se on tehtävä, jotta pystymme kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Järjestelmä pysyy pystyssä vain, jos pystymme toimimaan kustannustehokkaasti ja järkevästi.”.Minulla ei ole mitään sidonnaisuuksia, ja lupaan viedä asioita eteenpäin ainoastaan sen mukaan, mikä on lajin kannalta järkevää.”.Oikeudenmukainen analyysi ratojen tilanteestaVidgrénin työryhmä esitti raportissaan, että ympärivuotisesti kilpaa ajavia ratoja olisi vain 6–8..”Ei ole varmaan realismia, että marras-helmikuun ravit saataisiin järjestettyä ihan niin pienellä määrällä ratoja. Sitä pitää vielä jumpata. Iso kysymys joka tapauksessa on, mitkä ympärivuotisesti kilpaa ajavat radat olisivat. Sitä pitää viedä eteenpäin yhteistyössä hallituksen, valtuuskunnan ja ratojen kanssa”, Antti Lehtisalo tiedostaa..”Lähtökohta on oikeudenmukainen analyysi ratojen tilanteesta. Erilaisia analyysejä on tehty matkan varrella monia, ja ensimmäinen uusi, maa- ja metsätalousministeriön tilaama raportti valmistuu tammikuun lopulla. Pitää olla hyvät selvitykset ja jatkoanalyysit, joilla asia ratkaistaan, ja sen jälkeen on turvattava kesäkaudeksi hyvät toimintaedellytykset niille radoille, jotka eivät talvella aja.”.Tähän asti kaikenlainen muu kuin kilpailupäivien määrällä tapahtuva ratojen profiloiminen on tyssännyt valtuuskuntaan. Mikä muuttuu vuonna 2023, että se toteutuisi?.”Yksi keskeinen tekijä on Vidgrénin työryhmän raportti, jossa tällaista tarkastelua edellytetään. Uskon, että valtuuskunta tiedostaa asian välttämättömyyden ja hyväksyy objektiivisen analyysin ja tähän suuntaan mennään. Mutta jos ei mennä, täytyy olla vaihtoehto, jolla saadaan mittarit plussalle”, Lehtisalo edellyttää..”Tämä on minun alustava esitykseni ja ajatusmallini, mutta yhdessä se on päätettävä ja yhdessä on lähdettävä tekemään työtä jo vuotta 2024 ajatellen.”.Antti Lehtisalo korostaa, että kaikki toimenpiteet tehdään koko lajin eikä minkään yksittäisen kohderyhmän parhaaksi..”Kaikki tähtää siihen, että saadaan kaikki toimijat pidettyä lajin parissa. Ketään ei ole varaa menettää. Minulla ei ole mitään sidonnaisuuksia, ja lupaan viedä asioita eteenpäin ainoastaan sen mukaan, mikä on lajin kannalta järkevää.”.Raviurheilukoulutusta maanpuolustushengessä?Hippoksen vasta aloittanut puheenjohtaja nimeää yhdeksi keskeisistä tulevaisuuden kehitysalueista nuorisotoiminnan.Junioritoiminta on Antti Lehtisalon mielestä tärkeä alue kaikilla lajeilla, niin myös raviurheilulla.”Meidän on luotava yhdessä ratojen kanssa valtakunnallinen järjestelmä, jossa lajin pariin pystyy tulemaan kohtuullisilla kustannuksilla ja turvallisesti – lajipolku”, hän edellyttää.”Monella radalla ja paikkakunnalla se on jo hyvällä tai kohtalaisella tasolla, muttei kaikilla. Sen täytyy olla systemaattista. Sitä tämä laji vaatii: yhteismitallista tekemistä.”Vaikka rahaakin tarvitaan, rahanreikä ei ole Lehtisalosta välttämättä iso.”Täytyy miettiä alueellisia vaihtoehtoja, miten nuori pääsee hevosen tai ponin kanssa vuorovaikutukseen. Jollain radalla on käytössä omat, jollain vuokratut, jollain hevosalan koulun ja jollain ravikoulun omistamat ponit ja hevoset”, hän tietää.Yhtenä mahdollisuutena vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa työskentelevä Antti Lehtisalo mainitsee myös vapaaehtoistoiminnan.”Isotalon Pertti heitti hyvän ajatuksen, että kannattaisiko meidän lähteä ajamaan samanlaista mallia kuin vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Voisiko alalla olla henkilökunnan lisäksi myös kouluttajakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia kouluttamaan nuoria ja miksei aikuisiälläkin lajin pariin haluavia ihmisiä? Valtakunnalliset tahot tarjoaisivat puitteet, joissa voitaisiin tarjota koulutusta eritasoisille ihmisille.””Maanpuolustuksessa järjestetään satatuhatta koulutuspäivää vuodessa henkilökunnan tuella vapaaehtoisvoimin”, Lehtisalo rinnastaa.

Hevosalan kohtalon vuodet käsillä: näin uusi puheenjohtaja Antti Lehtisalo linjaa tulevaa

Aiheeseen liittyvää