Iines Kassinen täyttää 16 vuotta – perjantaina uran ensimmäinen startti Kaustisella

Viime viikonloppuna Iines Kassinen kävi kotonaan Torniossa, joten synttäreitä vietettiin jo etukäteen.

"Kaustisella ei voi juhlia pitää, joten kävin kotona viikonloppuna ja syötiin kakkua", Kassinen nauraa. "Kpedussa opiskeleminen on alkanut mukavasti, ja kaiketi tässä pitäisi sitten joskus valmistua ravihevosten hoitajaksi. Ihan kivaa on ollut, ja ollaan päästy jo ajamaankin hevosilla."

Iines Kassinen on Aarteen Launon kanssa kiertänyt raviratoja ympäri Pohjois-Suomea ja Bodenissakin hän on ajanut poneilla kilpaa kymmenkunta kertaa. Kassisella on poniraveista 145 starttia, joista 20 on päättynyt voittoon.

Kassinen kilpailee perjantaina ponilähdössä Aarteen Launon kanssa.

"Ponilähdössä sijoitus kolmen joukossa oli hyvä. Aarteen Launolla pitäisi ainakin vähän pärjätä, mutta siinä on ainakin Niittykorven Pocahontas, joka on aika kova poni. Toivotaan, että Aarteen Launo kulkee ravia, kun tämä on sille varmasti viimeinen lähtö hetkeen", Kassinen kommentoi.

Paljon jännempi hetki on luvassa myöhemmin illalla, kun Kassinen ajaa uran ensimmäisen starttinsa lähdössä seitsemän. Hän on päivän päälle 16 vuotta hypätessään All Wild Dreamsin kyytiin. Kassinen omistaa tamman yhdessä äitinsä Riikka Keinäsen kanssa.

All Wild Dreams on tullut Kaustiselle opiskeluiden mukana, ja on siirtynyt Pirjo Miettusen valmennukseen.

Tutun tamman kyytiin hyppääminen tuo jonkinlaista turvaa.

"En ole yhtään ajatellut taktiikkaa, kun ei tiedä, mille päälle tamma sattuu. Jos se painaa naruille, enkä jaksa pidätellä, niin sitten pitää ajaa keulasta. All Wild Dreams on vähän innokas, mutta tosi kiltti hevonen, ja olen sillä myös muutakan kerran ratsastanut", Kassinen kertoo.

Kassinen kuuluu Tatu Ekin kanssa 2008 syntyneiden ikäluokkaan, joka ajoi C-kortin samalla kurssilla kesällä Oulussa. Ek on ehtinyt ajamaan kymmenkunta kertaa kilpaa, ja hän voitti yhden lähdön Ruotsissa, jota ei kuitenkaan laskettu virallisiin tilastoihin. Lisäksi ikätoverilla on napsahtanut neljä totosijaa.

Kassinen on elänyt hevosten ympärillä koko ikänsä, mutta uran ensimmäinen kisa on tietysti kova etappi elämässä.

"Oulussa kesällä heinäkuun alussa sain kortin, ja teoriakokeessa oli nolla virhettä. Meillä on aina ollut hevosia, ja nyt pääsee sitten ajamaan kilpaa. Vielä ei jännitä yhtään, mutta kisapäivänä kylläkin, sillä en pysty ponilähtöjäkään ennen kisapäivänä syömään mitään", Kassinen nauraa.

Nuoren naisen urasuunnitelmat ovat ainakin tässä vaiheessa selvät.

"Kilvanajo kiinnostaa, ja tarkoitus olisi päästä jonnekin mukavalle tallille töihin sitten kun valmistun koulusta", Kassinen päättää.

Riikka Keinänen on ylpeä tyttärensä puolesta, mutta äidillä jännitys hiipii perjantaina taatusti päästä varpaisiin.

"Aivan kauheasti tulee jännittämään", Keinänen nauraa. "Lähden tietysti Torniosta katsomaan lähtöä, mutta se on tietenkin epävarmaa, pystynkö paikan päällä katsomaan kertaakaan radalle. Luotto lapseen on kova, että hyvin hän siellä pärjää. Pitkälti toista sataa ponilähtöä on takana, ja silloinkin on aina jännittänyt. Se on tärkeä osa tätä lajia, kun elämyksiä ja iloa haetaan. Siksi tätä harrastetaan", Keinänen painottaa.

Äiti on tukenut tytärtään matkan varrella poniharrastuksessa ja hän tietää, miten tärkeä tämä tuki on kasvavalle lapselle. 

"Kun tekee päivätyön lastensuojelussa, niin on nähnyt sen puolen. Se antaa uskoa siihen, että oman lapsen asiat on loppujen lopuksi aika hyvällä tolalla. Hän on rempseä tyttö, joka uskalsi lähteä Kaustiselle opiskelemaan ja on hoitanut ponin kengityksen tilaamisetkin itse. Rohkeutta löytyy, mutta on hyvä tarjota tukea parhaan kykynsä mukaan."

Poniraviurheilussa 10- ja liki 18-vuotiaat aikuiset kisaavat samoissa lähdöissä, joten siinä vanhemmuuden merkitys Keinäsen mukaan korostuu. 

"Pääosin henki on tosi hyvä, mutta onhan se hurjaa, että toiset ovat ihan lapsia ja toiset voivat tulla autolla paikalle. Siinä ollaan monella tavalla eri asemassa. Vastuu on meillä kaikilla aikuisilla, mihin suuntaan lapsia ohjaamme."

"Raviurheilu auttaa käsittelemään onnistumisia ja pettymyksiä. Pettymysten ei saisi antaa lannistaa liiaksi, eikä onnistumisten myötä menestys saisi nousta päähän. Pitää uskaltaa yrittää, ja siinä vanhempien, kilpakumppanien ja toiminhenkilöiden palautteella on iso merkitys. Sehän on aina ihailtavaa, että nuorella on intohimo, jonka eteen hän on valmis tekemään töitä. Lastensuojelussa 'vittu en tiedä' on usein kuultu lause, kun lapsilta puuttuu suunta elämässä", Keinänen muistuttaa.

Keinäsen perheelle raviurheilu on ollut tärkeä voimavara arjen keskellä läpi elämän.

"Olen ylpeä saavutuksista, ja jokaisesta pienistä etapeista. Ikää lisää sitten ymmärrystä. Olen aina pyrkinyt painottamaan Iinekselle, että kunnioittaa vanhempia, hevosta, toimihenkilöitä ja kilpakumppaneita. Ja jos kavereiden kanssa jutustelulla pystyy edesauttamaan uusien harrastajien pääsemistä lajin pariin, niin tekisi sen, ettei tarvitsisi tulevaisuudessa yksin ajaa lähtöjä", Keinänen päättää.