Kun Kari Alapekkala pääsi vuosi sitten ohjastajana Tuhannen voiton klubiin, mielessä oli jo ryhtyä jäähdyttelemään..”Puolisoni Irene (Kelloniemi) tykkää matkustelusta. Lähdetään jonnekin lämpimään rannikolle mahdollisimman usein, kun hevoset jäävät jossain vaiheessa taka-alalle”, hän suunnitteli Hevosurheilun haastattelussa..Mutta mitä vielä! Takavuosista voimakkaasti vähentyneestä hevosmäärästä huolimatta Kari Alapekkala valmensi viime vuonna uransa parhaan kauden. Mitä tapahtui?.Kari AlapekkalaKausi 2022 valmentajana: 92 starttia, totosijoja 25-11-13, 71 423 euroa.Kausi 2023 valmentajana: 6 starttia, totosijoja 4-0-0-. 9 594 euroa..Päätökseen vaikuttivat myös terveydelliset syyt..”Tarkoitus oli tosiaan lopettaa vuodenvaihteessa vieraiden hevosten valmentaminen ja alkaa harrastaa omilla hevosilla. Muutamat pitkäaikaiset, hyvät omistajat ja omistajaporukat kuitenkin vaatimalla vaati, että jatketaan vielä, ja niin ollaan sitten tehty”, Alapekkala nauraa..”Koko tämä talvi ja viime kesä… en muista, milloin selkä olisi ollut näin hyvä. Se ei ole herättänyt yöllä kohta vuoteen, kun se ennen sitä vaivasi ainakin kymmenen vuotta. Hevosiakin on tietysti selvästi vähemmän kuin joskus ennen.”.Enimmillään niitä oli parikymmentä, nyt määrä on 8..”Se tuntuu mukavalta määrältä, kun niitä Irenen kanssa kahdestaan laitellaan”, Alapekkala kuittaa..Huomiota hevoslistassa herättää, että varsoja ei ole valmennuksessa yhtään..”Tykkään kyllä varsoistakin, mutta jotenkin se on mennyt niin, että on vaan näitä kilpahevosia. Aikoihin ei ole enää tarjottu varsoja opetukseen, eikähän niitä täällä pohjoisessa paljon synnykään. Zola Soft taitaa olla viimeisin, joka tuli 2-vuotiaaksi kääntyessään treeniin, ja sekin on nyt jo 7”, Kari muistelee.."Timolta hevoset tulee aina hienossa kunnossa"Millaisia kilpahevosia Kari Alapekkala haluaa talliinsa?.”Eiköhän kaikki haluaisi menestyneitä ja mieluiten aika vastikään pärjänneitä hevosia, mutta sellaiset vaihtaa harvemmin paikkaa”, Alapekkala hymähtää..”Itse tykkään sellaisista hevosista, jotka tulee huipputallista ja on kilpailleet suht koht tasaisesti, vaikka tulosrivi ei niin hieno olisikaan.”.Huipputallista, kuten Timo Nurmokselta?.”Sieltä on tullut meille vuosien saatossa useampi hevonen, ja monella on pärjättykin – viimeksi Torrent d'Invernellä ja Danilo Brickillä. Timolta hevoset tulee aina hienossa kunnossa”, Alapekkala kehuu..”Hyvätkin hevoset tarvii vaan joskus aikaa, ja huipputallissa sitä ei välttämättä voida antaa. Joka syksy tulee uudet varsat, ja niille pitää tehdä tilaa. Silloin voi tehdä kohtuuhinnalla todellisia löytöjä.”.Tällainen oli Torrent d’Inverne, joka on marssinut Suomessa vauhdilla läpi. Tulosriviä koristaa nyt huikea yhdeksän voiton putki!.”Timo soitti ja sanoi, että tällainen olisi tarjolla. Itselläni ei ollut hevosesta mielikuvaa, mutta katsoin muutaman lähdön ja kiinnostuin siitä kovasti”, Kari aloittaa..”Zola Soft meni siihen aikaan hyvin, ja Arska ja Aune Lintulahti oli sanoneet, että jos löydän hyvän zolabokolaisen, heitä kiinnostaisi ostaa sellainen. Soitin sitten Arskalle. Aune tutki hevosen tietokoneen kautta ja sanoi, että tämä ostetaan. Meidän perheelle on muodostunut Auneen syvä ystävyys.”.Aikaisemmin hyviä kokemuksia oli mm. Danilo Brickistä ja hyväntekeväisyyshevonen Vincent du Lingistä..”Moni on kysynyt, että miten uskallat ottaa hevosen Timolta – eihän niillä pärjää enää kukaan? Mutta ei se niin ole, ainakaan rahasarjalaisten kanssa. Eri asia voi olla sellainen hevonen, joka on juossut varsalähdöissä hyvän valmennuksen ansiosta niin ison tilin, ettei riitä vanhempana ykkössarjoissa”, Alapekkala pohtii.."Totta kai koko ajan yrittää oppiaja jotain varmaan oppinutkin, mutta eiköhän suurin syy ole kuitenkin hevoset.".Yksi hienoimmista: Torrent d’InvernenTorrent d’Invernen Kari nimeää yhdeksi koko valmentajan uransa tärkeimmistä hevosista..”Kaikki voitot eivät tunnu enää siltä miltä joskus, kun on näin pitkä ura takana. Mutta Torrent d’Invernen joulukuun 75-voitot ja pitkä voittorivi tuntuvat erityisen hyvältä. Se on yksi hienoimpia hevosia, mitä minulla on ollut”, Alapekkala sanoo painokkaasti..Voittoputkea ei ole hänen mukaansa erityisesti suunniteltu tai varjeltu..”On vaan ajettu kilpaa, kun on ollut sopiva sarja ja hevonen on ollut kunnossa. Nyt lähdöt on koventuneet, ja tappioitakin varmasti tulee, mutta yhdenkään voittojuoksun jälkeen ruuna ei ole ollut väsynyt. Lisäksi se on kasvanut talven aikana henkisesti”, valmentaja kehuu..Yksin Torrentin varassa tallin menestys ei kuitenkaan ole. Koko kalusto on tällä hetkellä Kari Alapekkalalle kovin mieluinen..”Syksyllä ostettiin M.T.Special Girl, jolla ajettiin pari voittoa. Sen jälkeen on treenattu, ja tamma on kehittynyt. Odotan mielenkiinnolla, että se tulee kuukauden, parin sisällä starttiin”, Kari nostaa ensiksi esille..”Myös B.Sacamano on hyväluokkainen hevonen. Sillä oli tullessa ongelmaa hankositeessä, ja sitä vähän operoitiin. Sen jälkeen se kävi kuntoutuksessa, mutta nyt sitä on jo ajeltu.”.Mr Golden Quickiä moni luuli sammuneeksi tähdeksi sen palattua synnyinseuduilleen ja Karille, mutta viime sunnuntaina jysähti. Ruuna löi Selmer S.H:n ja muun Pohjois-Ruotsin parhaimmiston Bodenin avoimessa ryhmässä..”Se oli ensimmäisiin startteihinsa pettymys, mutta treenasi hyvin. Nyt se oli vihdoin sellainen, miltä treeneissä tuntui”, Alapekkala iloitsee..Karin ja Irenen oma hevonen Easy Silence teki hyvän viime kauden ja jäi syyskuussa tauolle..”Se saattaa tulla jo helmikuussa starttiin ja tuntuu siltä, että saattaa edelleen pärjätä”, Kari vihjaa..Kävelykone oli hyvä investointiMistä johtuu, että talli tekee nyt parempaa tulosta kuin aikaisemmin, vaikka hevosmäärä on pudonnut? Onko kyse pelkästään tallin hevosista, vai onko valmennuksessa joku muuttunut?.”Totta kai koko ajan yrittää oppia ja jotain varmaan oppinutkin, mutta eiköhän suurin syy ole kuitenkin hevoset”, vaatimaton torniolainen arvelee..Valmennuksessa hän kiistää mitään radikaaleja muutoksia tapahtuneen..”Olen vieläkin vanhan kansan treenari. Valjastan hevosia paljon, ja ne saavat paljon liikettä. Muutosta on tapahtunut lähinnä viimeistelyssä startteihin. Viimeisellä viikolla ajokertoja on enemmän, mutta tietysti lyhyempiä”, Kari kertoo..Treenaus tapahtuu pääasiassa omalla hiittisuoralla.."Suoralla koitan pitää erilaista pintaa kuin ennen, sopivan pehmeää. Sellainen tuntuu käyvän meidän hevosille.".”Laivakankaan radalle on matkaa kolmisen kilometriä, mutta varsinkaan talvisin en käy siellä oikeastaan koskaan. Silloin kun oli varsoja, radalla tuli tietysti käytyä, mutta nyt se on vähentynyt ja vähentynyt”, Alapekkala kertoo..”Suoralla koitan pitää erilaista pintaa kuin ennen, sopivan pehmeää. Sellainen tuntuu käyvän meidän hevosille. Reippaammat treenit on 700 metrin vetoja vastuskärryllä. Hiittisuora jatkuu lenkkitienä, jolla käydään ajamassa kävelyä ja hölkkää.”.Ennen treeniä moni hevonen kävelee kävelykoneessa, joka Karilla on ollut jo kymmenkunta vuotta..”Se oli hyvä investointi. Varmaan puolet hevosista kävelee siinä joka päivä. Ne tykkää siitä tosi paljon.”.Eläinlääkäri omassa perheessä on iso etuVaikka valmennustoiminta on Karin nimissä, erottamaton osa sitä on hänen puolisonsa Irene. Hän on eläinlääkäri..”On hirmuinen etu, kun kaikki perushuollot pystyy tekemään kotona ja avun saa nopeasti, jos tulee ongelmia. Röntgen-kuvaukset tai muut sen tyyppiset isommat tutkimukset ovat ainoita, joiden takia hevosia täytyy käyttää klinikalla muualla”, Alapekkala kertoo..Apu ei jää pelkästään lääkinnällisten toimenpiteiden varaan..”Irene on päivätyössä, mutta kaikki muu aika tehdään yhdessä töitä hevosten kanssa. Irene on vannoutunut hevosihminen ja tykkää tehdä kaikkea mahdollista hevosten kanssa.”.Vaikka vuosi sitten mielessä oli jäähdyttely, tällä hetkellä se ei tunnu ajankohtaiselta..”Jatketaan toistaiseksi näin. Valmennellaan hevosia ja käydään lähiradoilla ajamassa kilpaa kysynnän mukaan”, Kari Alapekkala linjaa..Vaikka kustannuskriisi koettelee lajia ja tulevaisuuteen liittyy kysymysmerkkejä, Kari haluaa tapansa mukaan nähdä asiat positiivisessa valossa..”Asioista tulee vääränlainen kuva, kun maailmantilanne on tällainen, mutta kun sota loppuu ja hintojen nousu talttuu, perusasiat on kuitenkin aika hyvin ja palkinnot ihan kohtuullisella tasolla. Kunhan maltetaan ja jaksetaan, niin kyllä tämä helpottaa”, hän uskoo..Menestys auttaa jaksamaanIrene Kelloniemi on niitä ihmisiä, joilla tuntuu olevan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla.Päivätyönsä lisäksi hän tekee hevospraktiikkaa, on täysillä mukana oman tallin valmennustoiminnassa ja pyörittää lisäksi lapsiperhearkea hänen ja Karin 8-vuotiaan Olivia-tyttären kanssa.”Päivä alkaa viideltä. Ruokin hevoset, ja sitten tehdään yhdessä Karin kanssa aamutalli ennen kuin lähden töihin”, Irene aloittaa.Työ on tarkastuseläinlääkärin työ Veljekset Röngällä. ”Lihantarkastus, laitosvalvonta ja eläinsuojelu”, Irene niputtaa tehtävänsä.Töistä päästyään hän kiiruhtaa kotiin tallitöihin.”Jos on ajettavia, niin ajan Karin kaverina, ja jos ei ole, niin hoidan hevosia. Illalla pääsääntöisesti ruokin ja hoidan hevoset ja teen tallin muut iltapuuhat. Kahdeksan maissa on valmista, ja viimeiseksi katson vielä, että hevosilla on kaikki hyvin.”Hevospraktiikkaa sivutyönä hän joutuu rajoittamaan pesuaineallergian takia. Eläinlääkärinä hän keskittyy lähinnä tallin omiin hevosiin.”Mutta aika vähän niitä tarvitsee lääkitä, ei ainakaan enempää kuin hevosia yleensä. Jos joku kuvittelee, että tallilla koko ajan piikin kanssa heilun, niin se on täysin väärä kuva”, Irene nauraa.”Teen perushoidot ja -huollot kuten ultrat, tähystykset, nivelpiikitykset, rokotukset, raspaukset. Lisäksi käytössä on huippukylmä ja hyvä laser. On tietysti iso etu, kun pystyy epänormaalin suorituksen jälkeen katsomaan kurkunpään ja hengitystiet. Se on ajallisesti ja taloudellisestikin tehokasta.”Miten ihmeessä arki pyörii, kun perheessä on vielä koulua käyvä tytärkin?”Meille on muodostunut Karin kanssa hyvä systeemi ja työnjako: kumpikin tietää mitä tekee. Välillä tuntee tietysti riittämättömyyttä, mutta toisaalta hevoset tuo vastapainoa kaikelle muulle ja menestys auttaa jaksamaan. Raviurheilu on mielenkiintoista, ja mutta töitä pitää tehdä”, Irene tietää.Kaiken muun päälle Irene haki syksyllä Suomen Hippoksen hallitukseen – ja pääsi.”Se on vaativa luottamustehtävä, mutta olen siitä hyvin innostunut, ja kyllä sille aikansa löytyy. Pyrin käymään kokousmateriaalit huolella läpi. Ensimmäisestä kokouksesta jäi tosi positiivinen kuva”, Irene vakuuttaa.”En olisi osannut 4–5 kuukautta sitten ajatella, että olisin nyt tällaisessa tilanteessa. Mutta hienoa, että kannatus riitti, olen siitä kovin kiitollinen.”.Lapin kapea kärki sai Tuhannen voiton klubilaisen.Seitsemäs peräkkäinen voitto.Kari Alapekkalalle mielenkiintoinen vahvistus – ”Mahdottoman vahva hevonen”.Kari Alapekkala ajoi Bodenissa kolme voittoa
Kun Kari Alapekkala pääsi vuosi sitten ohjastajana Tuhannen voiton klubiin, mielessä oli jo ryhtyä jäähdyttelemään..”Puolisoni Irene (Kelloniemi) tykkää matkustelusta. Lähdetään jonnekin lämpimään rannikolle mahdollisimman usein, kun hevoset jäävät jossain vaiheessa taka-alalle”, hän suunnitteli Hevosurheilun haastattelussa..Mutta mitä vielä! Takavuosista voimakkaasti vähentyneestä hevosmäärästä huolimatta Kari Alapekkala valmensi viime vuonna uransa parhaan kauden. Mitä tapahtui?.Kari AlapekkalaKausi 2022 valmentajana: 92 starttia, totosijoja 25-11-13, 71 423 euroa.Kausi 2023 valmentajana: 6 starttia, totosijoja 4-0-0-. 9 594 euroa..Päätökseen vaikuttivat myös terveydelliset syyt..”Tarkoitus oli tosiaan lopettaa vuodenvaihteessa vieraiden hevosten valmentaminen ja alkaa harrastaa omilla hevosilla. Muutamat pitkäaikaiset, hyvät omistajat ja omistajaporukat kuitenkin vaatimalla vaati, että jatketaan vielä, ja niin ollaan sitten tehty”, Alapekkala nauraa..”Koko tämä talvi ja viime kesä… en muista, milloin selkä olisi ollut näin hyvä. Se ei ole herättänyt yöllä kohta vuoteen, kun se ennen sitä vaivasi ainakin kymmenen vuotta. Hevosiakin on tietysti selvästi vähemmän kuin joskus ennen.”.Enimmillään niitä oli parikymmentä, nyt määrä on 8..”Se tuntuu mukavalta määrältä, kun niitä Irenen kanssa kahdestaan laitellaan”, Alapekkala kuittaa..Huomiota hevoslistassa herättää, että varsoja ei ole valmennuksessa yhtään..”Tykkään kyllä varsoistakin, mutta jotenkin se on mennyt niin, että on vaan näitä kilpahevosia. Aikoihin ei ole enää tarjottu varsoja opetukseen, eikähän niitä täällä pohjoisessa paljon synnykään. Zola Soft taitaa olla viimeisin, joka tuli 2-vuotiaaksi kääntyessään treeniin, ja sekin on nyt jo 7”, Kari muistelee.."Timolta hevoset tulee aina hienossa kunnossa"Millaisia kilpahevosia Kari Alapekkala haluaa talliinsa?.”Eiköhän kaikki haluaisi menestyneitä ja mieluiten aika vastikään pärjänneitä hevosia, mutta sellaiset vaihtaa harvemmin paikkaa”, Alapekkala hymähtää..”Itse tykkään sellaisista hevosista, jotka tulee huipputallista ja on kilpailleet suht koht tasaisesti, vaikka tulosrivi ei niin hieno olisikaan.”.Huipputallista, kuten Timo Nurmokselta?.”Sieltä on tullut meille vuosien saatossa useampi hevonen, ja monella on pärjättykin – viimeksi Torrent d'Invernellä ja Danilo Brickillä. Timolta hevoset tulee aina hienossa kunnossa”, Alapekkala kehuu..”Hyvätkin hevoset tarvii vaan joskus aikaa, ja huipputallissa sitä ei välttämättä voida antaa. Joka syksy tulee uudet varsat, ja niille pitää tehdä tilaa. Silloin voi tehdä kohtuuhinnalla todellisia löytöjä.”.Tällainen oli Torrent d’Inverne, joka on marssinut Suomessa vauhdilla läpi. Tulosriviä koristaa nyt huikea yhdeksän voiton putki!.”Timo soitti ja sanoi, että tällainen olisi tarjolla. Itselläni ei ollut hevosesta mielikuvaa, mutta katsoin muutaman lähdön ja kiinnostuin siitä kovasti”, Kari aloittaa..”Zola Soft meni siihen aikaan hyvin, ja Arska ja Aune Lintulahti oli sanoneet, että jos löydän hyvän zolabokolaisen, heitä kiinnostaisi ostaa sellainen. Soitin sitten Arskalle. Aune tutki hevosen tietokoneen kautta ja sanoi, että tämä ostetaan. Meidän perheelle on muodostunut Auneen syvä ystävyys.”.Aikaisemmin hyviä kokemuksia oli mm. Danilo Brickistä ja hyväntekeväisyyshevonen Vincent du Lingistä..”Moni on kysynyt, että miten uskallat ottaa hevosen Timolta – eihän niillä pärjää enää kukaan? Mutta ei se niin ole, ainakaan rahasarjalaisten kanssa. Eri asia voi olla sellainen hevonen, joka on juossut varsalähdöissä hyvän valmennuksen ansiosta niin ison tilin, ettei riitä vanhempana ykkössarjoissa”, Alapekkala pohtii.."Totta kai koko ajan yrittää oppiaja jotain varmaan oppinutkin, mutta eiköhän suurin syy ole kuitenkin hevoset.".Yksi hienoimmista: Torrent d’InvernenTorrent d’Invernen Kari nimeää yhdeksi koko valmentajan uransa tärkeimmistä hevosista..”Kaikki voitot eivät tunnu enää siltä miltä joskus, kun on näin pitkä ura takana. Mutta Torrent d’Invernen joulukuun 75-voitot ja pitkä voittorivi tuntuvat erityisen hyvältä. Se on yksi hienoimpia hevosia, mitä minulla on ollut”, Alapekkala sanoo painokkaasti..Voittoputkea ei ole hänen mukaansa erityisesti suunniteltu tai varjeltu..”On vaan ajettu kilpaa, kun on ollut sopiva sarja ja hevonen on ollut kunnossa. Nyt lähdöt on koventuneet, ja tappioitakin varmasti tulee, mutta yhdenkään voittojuoksun jälkeen ruuna ei ole ollut väsynyt. Lisäksi se on kasvanut talven aikana henkisesti”, valmentaja kehuu..Yksin Torrentin varassa tallin menestys ei kuitenkaan ole. Koko kalusto on tällä hetkellä Kari Alapekkalalle kovin mieluinen..”Syksyllä ostettiin M.T.Special Girl, jolla ajettiin pari voittoa. Sen jälkeen on treenattu, ja tamma on kehittynyt. Odotan mielenkiinnolla, että se tulee kuukauden, parin sisällä starttiin”, Kari nostaa ensiksi esille..”Myös B.Sacamano on hyväluokkainen hevonen. Sillä oli tullessa ongelmaa hankositeessä, ja sitä vähän operoitiin. Sen jälkeen se kävi kuntoutuksessa, mutta nyt sitä on jo ajeltu.”.Mr Golden Quickiä moni luuli sammuneeksi tähdeksi sen palattua synnyinseuduilleen ja Karille, mutta viime sunnuntaina jysähti. Ruuna löi Selmer S.H:n ja muun Pohjois-Ruotsin parhaimmiston Bodenin avoimessa ryhmässä..”Se oli ensimmäisiin startteihinsa pettymys, mutta treenasi hyvin. Nyt se oli vihdoin sellainen, miltä treeneissä tuntui”, Alapekkala iloitsee..Karin ja Irenen oma hevonen Easy Silence teki hyvän viime kauden ja jäi syyskuussa tauolle..”Se saattaa tulla jo helmikuussa starttiin ja tuntuu siltä, että saattaa edelleen pärjätä”, Kari vihjaa..Kävelykone oli hyvä investointiMistä johtuu, että talli tekee nyt parempaa tulosta kuin aikaisemmin, vaikka hevosmäärä on pudonnut? Onko kyse pelkästään tallin hevosista, vai onko valmennuksessa joku muuttunut?.”Totta kai koko ajan yrittää oppia ja jotain varmaan oppinutkin, mutta eiköhän suurin syy ole kuitenkin hevoset”, vaatimaton torniolainen arvelee..Valmennuksessa hän kiistää mitään radikaaleja muutoksia tapahtuneen..”Olen vieläkin vanhan kansan treenari. Valjastan hevosia paljon, ja ne saavat paljon liikettä. Muutosta on tapahtunut lähinnä viimeistelyssä startteihin. Viimeisellä viikolla ajokertoja on enemmän, mutta tietysti lyhyempiä”, Kari kertoo..Treenaus tapahtuu pääasiassa omalla hiittisuoralla.."Suoralla koitan pitää erilaista pintaa kuin ennen, sopivan pehmeää. Sellainen tuntuu käyvän meidän hevosille.".”Laivakankaan radalle on matkaa kolmisen kilometriä, mutta varsinkaan talvisin en käy siellä oikeastaan koskaan. Silloin kun oli varsoja, radalla tuli tietysti käytyä, mutta nyt se on vähentynyt ja vähentynyt”, Alapekkala kertoo..”Suoralla koitan pitää erilaista pintaa kuin ennen, sopivan pehmeää. Sellainen tuntuu käyvän meidän hevosille. Reippaammat treenit on 700 metrin vetoja vastuskärryllä. Hiittisuora jatkuu lenkkitienä, jolla käydään ajamassa kävelyä ja hölkkää.”.Ennen treeniä moni hevonen kävelee kävelykoneessa, joka Karilla on ollut jo kymmenkunta vuotta..”Se oli hyvä investointi. Varmaan puolet hevosista kävelee siinä joka päivä. Ne tykkää siitä tosi paljon.”.Eläinlääkäri omassa perheessä on iso etuVaikka valmennustoiminta on Karin nimissä, erottamaton osa sitä on hänen puolisonsa Irene. Hän on eläinlääkäri..”On hirmuinen etu, kun kaikki perushuollot pystyy tekemään kotona ja avun saa nopeasti, jos tulee ongelmia. Röntgen-kuvaukset tai muut sen tyyppiset isommat tutkimukset ovat ainoita, joiden takia hevosia täytyy käyttää klinikalla muualla”, Alapekkala kertoo..Apu ei jää pelkästään lääkinnällisten toimenpiteiden varaan..”Irene on päivätyössä, mutta kaikki muu aika tehdään yhdessä töitä hevosten kanssa. Irene on vannoutunut hevosihminen ja tykkää tehdä kaikkea mahdollista hevosten kanssa.”.Vaikka vuosi sitten mielessä oli jäähdyttely, tällä hetkellä se ei tunnu ajankohtaiselta..”Jatketaan toistaiseksi näin. Valmennellaan hevosia ja käydään lähiradoilla ajamassa kilpaa kysynnän mukaan”, Kari Alapekkala linjaa..Vaikka kustannuskriisi koettelee lajia ja tulevaisuuteen liittyy kysymysmerkkejä, Kari haluaa tapansa mukaan nähdä asiat positiivisessa valossa..”Asioista tulee vääränlainen kuva, kun maailmantilanne on tällainen, mutta kun sota loppuu ja hintojen nousu talttuu, perusasiat on kuitenkin aika hyvin ja palkinnot ihan kohtuullisella tasolla. Kunhan maltetaan ja jaksetaan, niin kyllä tämä helpottaa”, hän uskoo..Menestys auttaa jaksamaanIrene Kelloniemi on niitä ihmisiä, joilla tuntuu olevan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla.Päivätyönsä lisäksi hän tekee hevospraktiikkaa, on täysillä mukana oman tallin valmennustoiminnassa ja pyörittää lisäksi lapsiperhearkea hänen ja Karin 8-vuotiaan Olivia-tyttären kanssa.”Päivä alkaa viideltä. Ruokin hevoset, ja sitten tehdään yhdessä Karin kanssa aamutalli ennen kuin lähden töihin”, Irene aloittaa.Työ on tarkastuseläinlääkärin työ Veljekset Röngällä. ”Lihantarkastus, laitosvalvonta ja eläinsuojelu”, Irene niputtaa tehtävänsä.Töistä päästyään hän kiiruhtaa kotiin tallitöihin.”Jos on ajettavia, niin ajan Karin kaverina, ja jos ei ole, niin hoidan hevosia. Illalla pääsääntöisesti ruokin ja hoidan hevoset ja teen tallin muut iltapuuhat. Kahdeksan maissa on valmista, ja viimeiseksi katson vielä, että hevosilla on kaikki hyvin.”Hevospraktiikkaa sivutyönä hän joutuu rajoittamaan pesuaineallergian takia. Eläinlääkärinä hän keskittyy lähinnä tallin omiin hevosiin.”Mutta aika vähän niitä tarvitsee lääkitä, ei ainakaan enempää kuin hevosia yleensä. Jos joku kuvittelee, että tallilla koko ajan piikin kanssa heilun, niin se on täysin väärä kuva”, Irene nauraa.”Teen perushoidot ja -huollot kuten ultrat, tähystykset, nivelpiikitykset, rokotukset, raspaukset. Lisäksi käytössä on huippukylmä ja hyvä laser. On tietysti iso etu, kun pystyy epänormaalin suorituksen jälkeen katsomaan kurkunpään ja hengitystiet. Se on ajallisesti ja taloudellisestikin tehokasta.”Miten ihmeessä arki pyörii, kun perheessä on vielä koulua käyvä tytärkin?”Meille on muodostunut Karin kanssa hyvä systeemi ja työnjako: kumpikin tietää mitä tekee. Välillä tuntee tietysti riittämättömyyttä, mutta toisaalta hevoset tuo vastapainoa kaikelle muulle ja menestys auttaa jaksamaan. Raviurheilu on mielenkiintoista, ja mutta töitä pitää tehdä”, Irene tietää.Kaiken muun päälle Irene haki syksyllä Suomen Hippoksen hallitukseen – ja pääsi.”Se on vaativa luottamustehtävä, mutta olen siitä hyvin innostunut, ja kyllä sille aikansa löytyy. Pyrin käymään kokousmateriaalit huolella läpi. Ensimmäisestä kokouksesta jäi tosi positiivinen kuva”, Irene vakuuttaa.”En olisi osannut 4–5 kuukautta sitten ajatella, että olisin nyt tällaisessa tilanteessa. Mutta hienoa, että kannatus riitti, olen siitä kovin kiitollinen.”.Lapin kapea kärki sai Tuhannen voiton klubilaisen.Seitsemäs peräkkäinen voitto.Kari Alapekkalalle mielenkiintoinen vahvistus – ”Mahdottoman vahva hevonen”.Kari Alapekkala ajoi Bodenissa kolme voittoa