Pasi Korkala lastaa, kuljettaa ja tarvittaessa juoksuttaa hevosen klinikalla – Nämä kaksi tavaraa löytyvät aina käden ulottuvilta

Hevosten yhteiskuljetuksia on järjestetty Lahden seudulla ammattimaisesti jo vuosikymmenien ajan. Ainakin 70-luvulta, hevoskuljetusyrittäjä Pasi Korkala laskee. Hän on osa jatkumoa. ”Pekkolan Ilmari oli aikoinaan ensimmäisinä, ja minä jatkan sitä työtä nyt.”.Oman kuljetusyrityksensä Pasi Korkala perusti vuonna 2008. Sitä ennen hän työskenteli Jyrki Suomelan palkollisena..Pasi Korkala55-vuotias hevoskuljetusyrittäjä Orimattilasta, tarjoaa mm. hevosten yhteiskuljetuksia raveihinKuljettaa hevosia pääasiassa kotimaassa, toisinaan myös RuotsissaTyöskennellyt Pohjois-Savon hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana sekä Kuopion raviradan toimitusjohtajanaValmentanut pienimuotoisesti muutaman vuoden harrastajalisenssillä.Lahden seudulla, tarkemmin Orimattilan hevoskylässä, yhteiskuljetus on ollut hyvä bisnes. Kun pienellä alalla on niin paljon hevosia kuin hevoskylässä on, ravipäivänä ison 9-paikkaisen hevosautonkin on saanut helposti täyteen..Homma toimii niin, että autonkuljettaja katsoo itse lähtölistoilta, minne vakioasiakkaiden hevoset on ilmoitettu, ja saapuu sitten paikalle, Korkala selittää. Valmentajat eivät erikseen kysy..”Perttunen (Tapio) vain olettaa, että kuljetus hoituu kuin Manulle illallinen”, yrittäjä hymähtää. Perttunen on tärkeä asiakas..Jos joskus tulee päällekkäisyyksiä, Korkala suunnittelee korvaavan vaihtoehdon. Koska hevosautoja on useita, Korkalan apurina työskentelevä Erkki Suhonen voi kuljettaa asiakkaita toisella autolla..Korkalalla on kolme kuljetusautoa, kaksi neljän hevosen ja yksi yhdeksän hevosen. Trailerikin on, mutta se on vähäisellä käytöllä.”Yhden hevosen kuljettaminen on näillä polttoainekustannuksilla aika haasteellista. Siitä ei saa oikein mitenkään järkevää.”.Noin 100 00 ajokilometriä vuodessaKorkalan mukaan yhteiskuljetusyrityksiä on ollut joskus muuallakin Suomessa, vaihtelevalla menestyksellä..”Kun hevosia joutuu keräilemään sieltä sun täältä, reissuista tulee helposti jumalattoman pitkiä. Ihmiset hankkivat sitten mieluummin omia kuljetusvälineitä.”.Orimattilassakin kysyntä on vähentynyt, tai ainakin muuttunut. Kaikista pisimmät ravimatkat jäävät Korkalan arvion mukaan nykyisillä polttoainehinnoilla monilta tekemättä, joten ravien ohessa ehtii nykyään esimerkiksi tehdä reissuja ratsastuskilpailuihin ja kuljettamaan varsoja laitumille..Korkala arvioi ajokilometrejä kertyvän vuosittain noin 100 000. Kilometrimäärä on pysynyt koko ajan suunnilleen samana, mutta kilometrit kertyvät nykyään eri ajoneuvoihin. Pienempien autojen kysyntä on kasvanut.”Ennen kuljin yhdeksän hevosen autolla 70 000 kilometriä vuodessa, nyt enää 40 000.”.Yhdeksän hevosen kuljetusautoa Korkala tuskin hankkisi, jos tulisi alalle nyt. ”Suomen kuljetusmäärillä ja hintatasolla kukaan kuljetusyrittäjä ei saa sellaista enää kuoletettua”, hän sanoo..Korkalan auto on kuitenkin ollut käytössä jo pitkään ja onnistunut maksamaan itsensä takaisin. Vaikka sen kysyntä on vuosien saatossa vähentynyt, se on yrittäjälle kullanarvoinen kuumimman kilpailukauden koittaessa..”Esimerkiksi tuntiratsastajien SM-kilpailuiden aikaan yhden viikonlopun aikana pitää saada pyöreästi 200 hevosta ympäri Suomen Ypäjälle ja takaisin. Silloin isoille autoille olisi enemmänkin tarvetta.”.Monessa toimessa mukanaOmaa hevostaustaansa Korkala kuvailee suurpiirteisesti: ”Olen ollut eläinten kanssa tekemisissä kautta linjan.”.Se tarkoittaa, että käytännön hevostaitojen lisäksi hänellä on kokemusta myös hallinnolliselta puolelta. Korkala on ollut Pohjois-Savon hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja sekä Kuopion raviradan toimitusjohtaja..”Olen nähnyt vähän joka kantilta tätä ihanuutta ja kurjuutta”, Korkala kuvailee. ”Minua kiehtoo ravimaailmassa ennen kaikkea hevonen, ei niinkään esimerkiksi pelaaminen.”.Käytännön hevostaito on yrittäjälle suuri etu. Hevoskuljetusyrittäjänä Korkala on paitsi autoalan, myös hevosalan ammattilainen. Pääsääntöisesti hän on aina mukana ja apuna hevosten lastaamisessa ja purkamisessa, hevosten hoitajien ohessa..Osin kysynnän muutoksen takia Korkalan on täytynyt myös laajentaa palvelurepertuaariaan..”Saatan esimerkiksi lähteä käymään klinikalla yksin viiden asiakashevosen kanssa. Esitän hevoset, juoksutan ja ajan. Raveissakin voin tarvittaessa lämmittää tai auttaa valjastuksessa.”.Korkala arvelee, että pelkästään autoa ajamalla tuskin pysyisi enää bisneksessä mukana, etenkin kun työskentelee pääasiassa kotimaassa. Ruotsia kauemmas hän ei ole lähtenyt..”Ulkomaille lähteminen veisi niin paljon aikaa, ettei siinä ole järkeä. Jotta reissuista saisi järkevän itselle ja asiakkaalle, hevosia pitäisi olla kyydissä aina mennen tullen. Ja siellä on kaiken maailman tiemaksutkin.”.Välillä Korkalalle on soitettu ja pyydetty hakemaan hevonen jostain päin Eurooppaa, mutta hän on ohjannut kyselijät kollegoilleen..Ei voimalla, vaan oveluudellaKorkalan asiakkaina on paljon varsoja, joille kuljetettavat matkat ovat elämän ensimmäisiä. Ne ovat tärkeitä reissuja. ”Kun ensimmäinen kuljetus onnistuu hyvin, jatko on heti helpompaa.”.Korkala myöntää, että toisinaan nuoret asiakkaat osaavat olla haastavia, mutta painottaa, että voimaa on aivan turha käyttää. Ihmisen on vain oltava hevosta ovelampi..Yrittäjän kokemus on, että yleisin virhe lastaamisessa on, että se tehdään kiireessä. ”Usein hevoselle on annettava vain vähän aikaa, jotta se oppii luottamaan. Kiireessä tulee yleensä vain hankaluuksia”, Korkala sanoo..Kun ensimmäinen kuljetus onnistuu hyvin, jatko on heti helpompaa.".Hän on sitä mieltä, että yksikään hevonen ei esimerkiksi ole syntyjään laitakauhuinen, vaan ongelma on aina ihmisen aiheuttama. ”Onneksi laitakauhuisia ei enää nykypäivänä ole kauhean paljoa. Sitä tautia ei hevosesta pois saa, kun se kerran tulee.”.Laitakauhuiselle hevoselle pitää varata autosta kahden hevosen paikka. Siksi Korkala jättää yleensä vähintään yhden paikan tyhjäksi, jos asiakkaana on vieraita hevosia. Se antaa pelivaraa ongelmatilanteisiin..Korkalan mukaan harjaantunut silmä näkee esimerkiksi jo lastausvaiheessa, miten mikäkin hevonen kannattaa autoon kiinnittää..Vireämmille tapauksille Korkala laittaisi yleensä riimun lisäksi nahkaisen kaulapannan. Kaulapanta ei ole Suomessa kovin yleinen, vaikka Korkalan mukaan se olisi erityisesti pitkillä matkoilla hevoselle riimua mukavampi. ”Sen etu on, että pää jää vapaaksi.”.Korkalan kuljetusautoissa kovat väliseinät ulottuvat lattiaan asti, ja tarvittaessa hevosten päiden väliin voidaan asentaa levyt. Lähtökohtaisesti hevoset tulevat Korkalan mukaan kuitenkin keskenään toimeen..”Ne ovat aika sosiaalisia luontokappaleita. Ja luonteet on muuttuneet siitä mitä ne olivat vielä 80-luvulla. Vihaista hevosta ei ole tullut vastaan enää herran aikoihin.”.Autossa hevosilla on aina tarjolla heinää, ja pidemmillä matkoilla myös vettä..”Joskus helteellä voidaan laittaa lyhyemmällekin matkalle vettä, mutta yleensä hevoset ovat tankanneet ennen matkaa niin hyvin, etteivät ne enää autossa juo.”.Jos mahdollista, hellejaksoilla kuljetukset ajoitetaan iltaan ja aamuun. ”Vaikka eihän lämpö ole hevoselle pahaksi, jos on huolehdittu, että ilma vaihtuu”, Korkala huomauttaa..Kovia pakkasia varten lämpöeristetyissä kuljetusautoissa on webasto. Iso auto on talvisin esimerkiksi hikisen hevosen kuljettamiseen huomattavasti hevosystävällisempi vaihtoehto, hän sanoo..”Lisälämmittimellä autossa saadaan ilma kiertämään ilman vetoa. Itse en lähtisi kovalla pakkasella viemään hevosta kopilla minnekään.”.Vaikka eihän lämpö ole hevoselle pahaksi, jos on huolehdittu, että ilma vaihtuu.".Liikennetiedotteet kuunneltavaMatkoillaan Korkala kuuntelee tavallisesti Yle Suomea. Tärkeimmät liikennetiedotteet kuulee sieltä yleensä ajoissa..”On hyvä olla hajulla vähän aikaisemmin ennen kuin on jo siellä sumpussa. Vaikka ei Suomessa onneksi sellaista juuri tule vastaan, että liikenne olisi aivan pysähtymällä pysähtynyt onnettomuuden takia”, Korkala toteaa..”Ruotsin puolella se on paljon yleisempää. Ei siitä ole kuin reilu vuosi, kun Bergsåkerin 75-kierroksen alla liikenne oli poikki monta tuntia kahden rekan yhteentörmäyksen takia, eikä osa hevosista yksinkertaisesti ehtinyt radalle ajoissa.”.Joskus kuljettaja joutuu käyttämään kiertoreittejä, mutta pääasiassa Korkalan tulee ajettua isoilla hevosautoilla isoja teitä. Se on helppoa, mutta vähän tylsää.”Esimerkiksi tie Forssasta Poriin on aivan luotisuora. Kun kävin vielä enemmän Loviisassa, sain vähän haastetta, kun koko reitti on pelkkää mutkaa ja mäkeä”, Korkala hymähtää..Kuljetusautossa Korkalalla on aina käden ulottuvilla puukko ja pulttisakset. Pulttisaksilla saa hätätilanteessa esimerkiksi metalliketjun katkaistua, Korkala selvittää. Niihin ei ole kuitenkaan vielä koskaan tarvinnut turvautua..Autotkin ovat aina palvelleet luotettavasti, Korkala kiittelee..”Sittenhän siinä tulisi oikeasti jo vähän ongelmia, kun olisi yhdeksän hevosta kyydissä ja auto pettäisi. Korvaavia vaihtoehtoja kun ei löydy ihan yhtäkkiä.”.ARVOVIERAITA VASTASSAPasi Korkalaa ei jännitä silloinkaan, kun auton kyydissä on kymmenien miljoonien arvosta hevosia.Autonkuljettajat ovat usein siellä missä tapahtuu. Riippuen hieman pestistä, kuljettajan ammatissa voi olla hyvä mahdollisuus päästä lähelle julkimoita.Hevoskuljetusyrittäjä Pasi Korkalallakin on kokemusta ulkomaalaisten kuuluisuuksien kuljettamisesta.Kun ranskalainen miljoonaravuri Face Time Bourbon heinäkuussa 2021 laskeutui Lappeenrannan lentokentälle, Korkala oli sitä vastassa. Hän kuljetti orin ja sen matkakaverit Mikkeliin ja takaisin lentokentälle. Kuuluisuus oli Korkalan mukaan hyväluonteinen ja mukava kuljetettava.Kuten moni muukin huippuhevonen on, mies toteaa. Miljoonia tienanneista hevosista huokuu hänen mukaansa usein tietynlainen arvokkuus. Esimerkiksi vuonna 2017 uransa päättänyt huippuori Timoko, joka oli useaan kertaan Korkalan asiakkaana, on jäänyt hänen mieleensä erityisen helppona ja hienoluonteisena käsiteltävänä.Pasi Korkala kuljettaa tavallisesti myös Kymi GP:n ulkomaalaiset vieraat lentokentältä Kouvolan raviradalle. Silloin hevosia voi laskeutua koneesta jopa kymmenkunta. Hoitajat ovat päävastuussa hevosista, mutta Korkalan täytyy koordinoida ja järjestellä..”Silloin teen toki aina hieman taustatyötä ja kyselen kokemuksia muilta, koska niistä hevosista ei aina tiedä.". ”Silloin teen toki aina hieman taustatyötä ja kyselen kokemuksia muilta, koska niistä hevosista ei aina tiedä. Siellä saattaa olla joku vähän iloisempi oripoika seassa”, Korkala sanoo. ”Käsiohjelmiinkaan ei aina voi luottaa. Joskus ruuna onkin ollut ori.”Korkala ei ainakaan myönnä, että rahallisesti arvokkaiden hevosten kuljettaminen hikoiluttaisi sen enempää kuin tavallisen shetlanninponinkaan. Kaikkien kanssa on oltava yhtä huolellinen, hän painottaa.”Vaikka tuo se tietysti oman mausteensa työhön”, Korkala sanoo sitten. ”Olihan se silloin aika erikoinen tilanne, kun kenttähenkilöstö kysyi minulta, että mikä näistä on se hevonen, joka on vakuutettu 30 miljoonasta eurosta.”Face Time Bourbonin kanssa otettiin varman päälle.

Pasi Korkala lastaa, kuljettaa ja tarvittaessa juoksuttaa hevosen klinikalla – Nämä kaksi tavaraa löytyvät aina käden ulottuvilta

Aiheeseen liittyvää