Aikoinaan kovasti arvosteluakin aiheuttanut Pilvenmäen Maraton näki päivänvalon vuonna 1973, joten se viettää puolen vuosisadan juhliaan. Tosin kilpailu oli välillä telakalla monta vuotta, mutta palasi vuonna 2015 Forssan ohjelmistoon.Omalaatuinen kilpailu oli heti alun alkaen sen neljän kierroksen matkan takia, mutta vasta säännöt tekivät sen ainutlaatuiseksi. Näin tulevasta kilpailusta kerrottiin: ”Lähtöpalkintojen lisäksi maksetaan ns. välikilometripalkinnot siten, että ensimmäisen kierroksen, eli 1000 metrin kohdalla johdossa oleva hevonen saa 500 markan palkinnon, 2000 metrin johtohevonen saa 500 markkaa ja 3000 metrin johtohevonen 1000 markkaa.”Välikilometripalkinnot olivat aivan huomattavat, kun tavallisen totoravilähdön ykkönen oli juuri tuo 500 markkaa ja maan pääradalla Käpylässä 1 000 markkaa. Varsinainen ykköspalkinto oli 2 500 markkaa.Sääntöjen laatijat ymmärsivät myös väistää selkeän sudenkuopan lauseella ”hevonen, joka johtaa kilpailua välikilometrien kohdalla, mutta keskeyttää kilpailun tai tulee hylätyksi, ei saa palkintoa.”Kaksi ensimmäistä Pilvenmäen Maratonia ajettiin ryhmäajona ja kummankin paras oli Vonkaus. Evert Ryyttärin ihmeruuna otti molemmilla kerroilla täyden potin, eli keräsi myös kaikki välikilometripalkinnot. Ensimmäisellä kerralla tämä tarkoitti 4 500 markkaa, joka oli varsin nätti raha, kun ajatellaan, että seuraavana päivänä lämminverikriteriumin voittanut Caru palkittiin 4 000 markalla. Ajankuvaan kuuluu, että Tampereen kanssa samana päivänä ajettiin kilpaa Käpylässä, ja ajankuvaan kuuluu myös se, että Vonkaus voitti sielläkin. Tällä kertaa Kahden mailin kilpailuksi -nimetyn 3200 metrin lähdön.Vaikka 50 vuotta on ihmiselämässä pitkä aika, nähtiin ensimmäisen Pilvenmäen Maratonin voittajaesittelyssä (siihen aikaan yleisön eteen palasi kolme ensimmäistä) edelleen aktiivisia ravimiehiä, Kari Rosimo oli Löröllä toinen ja Pekka Korpi Pertin-Jehulla kolmas.Vonkauksen ylivoiman myötä kaksi ensimmäistä vuotta sujuivat mukavasti, mutta kun kolmantena vuotena siirryttiin tasoitusajoon, alkoi keskustelu kilpailun älyllisyydestä käydä katsomossa, tallialueella ja lehtien palstoilla.Nyt mukana oli muutama, jotka keskittyivät nimenomaan välikilometripalkintoihin. Paalun Avilla ei oletettukaan olevan mahdollisuuksia varsinaisessa kilpailussa, eikä ollut yllätys, että Juhani Huttunen metsästi sillä ensimmäisen kilometrin palkinnon. Sen sijaan Karl Häggmanin taktiikka suosikkeihin kuuluneella Kuva-Lohkolla ei saanut pelaajilta kiitosta. Koettiin, että toton pelaaminen on jo liian vaikeaa lähtöön, jossa ei välttämättä tavoitella parasta tulosta maalipaalulle, vaan matkalle.Takamatkalta lähtenyt Kuva-Lohko teki ankaran yrityksen ohittaakseen Avin, mutta kärsi täpärän tappion, toisen kilometrin paalulla se yritti jälleen tosissaan, mutta nyt se kärsi niukan tappion Lenitalle. Lopussa Kuva-Lohko masentui ja vaipui taustalle. Kuten tunnettua, tulevalle ravikuningatar Lenitalle ei matka ollut koskaan menestyksen este, mutta laukat usein hidaste. Axel Kämpe lasketteli keulassa maaliin saakka.Lenita voitti seuraavanakin vuonna, mutta nyt nurinaa kuultiin osallistujiltakin, ennen lähtöä ja sen jälkeen.”Neljä kilometriä on liian pitkä kilpailumatka hevoselle kuin hevoselle”, moitti Valpurilla mukaan lähtenyt Pentti Savolainen ennen kilpailua.”Tietysti jos välikilometripalkintoja ei olisi, voisi matkavauhdin pitää tarpeeksi verkkaisena.”Lenita ja seuraavana vuonna jo voittanut Hurja tulivat juosten maaliin, muu porukka enemmän tai vähemmän väsyneenä. Valpuri piti kuitenkin keulasta kolmanneksi. Axel Kämpe oli voiton jälkeen suorasanainen.”Kunnossa oleva suomenhevonen ei kärsi 4000 metrin matkasta”, hän korosti. ”Painotan kuitenkin, että hevosen pitää olla kaikin puolin loistokunnossa. Samoin ajajien täytyy tajuta pitkän matkan rasittavuus taktiikkaa suunnitellessaan. Välipalkinnot sotivat vastaan järjenmukaista ajorytmiä. Kyllä tämäkin lähtö oli masentavaa katsottavaa.”. Vaikka tällaisia mielipiteitä esitettiin, oli kilpailulla myös oma vankka kannattajakuntansa. Pilvenmäen Maraton tarjosi kaikessa värikkyydessään niin sanottua kansanhuvia, jota ravien urheilullisuutta tai totalisaattoripelin analyyttisyyttä korostaneet eivät sulattaneet. Pilvenmäen katsomo eli aina alusta alkaen kilpailun vaiheissa mukana. Esimerkiksi Matti Kiljusen tähtijuoksijaruuna Rolle tuskin sai 354 startin kilpaurallaan muuten aikaan sellaisia kohahduksia yleisössä kuin metsästäessään useampana vuonna välikilometripalkintoja.Joka tapauksessa Pilvenmäen Maratonin profiili koki vuonna 1979 statuksen noston. Siitä tuli 10 000 markan ensipalkinnon myötä suurkilpailu. Välikilometripalkintoina jaettiin ensimmäisellä kilometrillä 500, toisella 1 000 ja kolmannella 1 500 markkaa. Samana lauantaina maksettiin päivän alimman sarjan voittajalle 1 200 markkaa, eli edelleen välikilometreillä oli jaossa aivan asiallista rahaa.Tuon vuoden Pilvenmäen Maratonista kehkeytyi yksi kilpailun kuuluisimmista koitoksista. Ei vähiten siksi, että nyt viivalle saatiin mukaan hallitseva ravikuningas Vekseli.Viisivuotias V.T. Ajatus oli laukannut jo kertaalleen, mutta vei toisen kilometrin palkinnon, kolmannen kohdalla se sai painostajakseen ravikuninkaan, mutta vielä nuori ori otti senkin nimiinsä. Tässä kohtaa V.T. Ajatus ajatteli homman olevan jo ohi ja heitti vaihteen aivan pois silmästä. Vekseli näytti menevän menojaan kohti voittoa. V.T. Ajatus otti Torsti Pajusen kehotuksista onkeensa, rynnisti kuninkaan perään ja myös ohi. Sekään ei saanut kuitenkaan voittaa, sillä Veijo Heiskanen oli tunnetulla tarkkuudellaan katsellut Posti-Neidille vetäviä selkiä ja tamma spurttasi lopussa ohi V.T. Ajatuksen. Vekseli taipui lopulta neljänneksi.Kärjen osalta poikkeuksetta hieno kilpailu ei saanut kritiikkiä hiljenemään, sillä häntäpäässä nähtiin aina surullisiakin esityksiä. Nyt Hevosurheilun päätoimittaja Jyrki Kaminen tarttui asiaan ja esitti melko radikaalin ehdotuksen.”Sunnuntainakin tapahtui pysähtymisiä, jossa hevosta komennettiin uudelleen liikkeelle tavalla, joka ei varmasti nostata raviurheilun arvostusta. Mutta yhtä kaikki, jos Pilvenmäen Maratonia halutaan pitää hengissä, kilpailun henkeä voidaan tarkoituksenmukaistaa järjestämällä lähtöön normaalin voittajaveikkauksen sijaan V4-peli, jossa pelikohteena olisi kukin välikilometripalkinto.”Tämä ei koskaan toteutunut, mutta vuonna 1989 välikilometripalkinnoista luovuttiin. Tästä huolimatta – tai tästä johtuen – mielenkiinto kilpailuun alkoi hiipua. Kahtena vuonna se jouduttiin hevosten vähyyden takia perumaankin ja vuodesta 1995 alkoi pitkä hiljainen aika kilpailun yllä. Vuonna 2009 Forssan Nostalgiaraveissa tosin ajettiin kilometriä lyhyempi Pilvenmäen Maraton, mutta varsinaisen paluunsa kilpailu teki vasta kuusi vuotta myöhemmin.Vanhan lämmittely ei aina onnistu, mutta Pilvenmäen Maratonin uusi tuleminen on ollut menestys. Aika on tehnyt tehtävänsä, hevoset ovat parantuneet, niiden valmentajat tekevät tasalaatuisempaa työtä, eivätkä ohjastajat syyllisty ylilyönteihin takavuosien tapaan. Tämä on taannut hienoja kilpailuja, joista Köppisen vuoden 2016 voitto on se kovista kovin. Kuningas paineli 4240 metriä aikaan 25,5, joka oli volttilähetyksen Suomen ennätys matkalla 3000 metriä ja yli. .ARI MOILANEN ON MARATONIN KONKARIAri Moilanen on tämän vuoden Pilvenmäen Maratonin ohjastajista ainoa, jolla on kokemusta jo välikilometripalkintojen ajoilta. Hän ajoi vuonna 1982 Riitta Torpon tähtijuoksijatamma E.T. Purjeen kolmanneksi. Välikilometreihin erikoistunut Rolle nappasi tuonakin vuonna ensimmäisen, sen jälkeen E.T. Purje siirtyi keulaan, mutta tuli Pavun Pidon ohittamaksi juuri kahden kilometrin kohdalla."Olihan se aika villiä ajoa", Moilanen hymähtää. "Sellaisilla hevosilla, jotka menivät palan matkaa lujaa, otettiin niitä välikilometripalkintoja."Kolmaskin välikilometri meni E.T. Purjeelta ohi kun Pilvenmäen Maratonin ainoa kolminkertainen voittaja Poika-Ritari jyräsi jo rinnalle. E.T. Purje piti kuitenkin mainiosti kolmanneksi."Poika-Ritari oli sen ajan tosi kova pitkän matkan hevonen, eikä sitä vastaan tuossa vaiheessa oikein kannattanut ajaa, että oma hevonen tulisi juosten maaliin asti."Hienoimmat muistot Moilasella on vuodelta 2016, kun Köppinen pisti pöytään jokseenkin käsittämättömän tuloksen 25,5 / 4240 metriä."Olihan se ihan järkyttävä suoritus. Välähdyksen kanssa mentiin pitkään nasta laudassa, mutta Köppinen olisi voinut jatkaa samaa vauhtia vielä jonkun matkaa maalin jälkeenkin. Ei se ollut yhtään väsynyt, niin kuin ei ainakaan minun ajamanani ollut koskaan."Köppinen oli tietenkin poikkeushevonen, normaalisti neljä kilometriä vaatii ohjastajaltakin erityistä valppautta."Malttia kysytään ja kykyä lukea omaa hevosta, miten se jaksaa ja tietysti vähän kaverinkin hevosta."Hän pitää tällaisesta ylipitkästä matkasta."Kyllä se tuo mielenkiintoa. Ei niitä tietenkään voi joka viikko olla, eikä tietenkään hevosiakaan riittäisi, mutta kyllä ihan hyvin nykyistä useammin."Tänä vuonna Moilanen ohjastaa Terhi Kotilaisen valmentamaa I.P. Vaparia. Ori on jo Pilvenmäen Maratonin konkari, se lähtee kolmatta kertaa kisaan mukaan. Kolme vuotta sitten Moilanen ohjasti sen toiseksi ja Vermon 3100 metrin Sisusarjassa valjakko on hakenut voitonkin."Jollekin se yksi kierros lisää kolmen jälkeen voi olla liikaa, mutta tälle ei. Se on epävarma, mutta jaksava hevonen, ei jonkinlainen pärjääminen nytkään yllätä.".Pilvenmäen Maratonin voittajat1973–74 Vonkaus / Evert Ryyttäri1975–76 Lenita / Axel Kämpe1977 Hurja / Taisto Vaittinen1978 Pilperi / Toivo Rosimo1979 Posti-Neiti / Veijo Heiskanen1980 Ero-Ralli / Risto Tupamäki1981 Pelurkki / Risto Tupamäki1982 Vilkas / Pentti Pylvänäinen1983–85 Poika-Ritari / Esko Oijala1986 Ponnen Terä / Antti Teivainen1987 Junkkari / Seppo Sarkola1988 Jeviiri / Jari Ansio1989 Huhupuhe / Raineri Puikkonen1990 V.P. Vipa / Risto Tupamäki1991 Pänksi / Pertti Puikkonen1994 Kitupiikki / Veijo Pulkki1995 Kihin Vako / Ilkka Korpi2009 Rinssieversti / Pertti Puikkonen2015 Jussin Veitikka / Juha Länsimäki2016 Köppinen / Ari Moilanen2017 Köppinen / Ari Moilanen2018 Juiseri / Henri Bollström2019 Morison / Tapio Perttunen2020 Tuviker / Marko Heikari2021 Nyland / Antti Ala-Rantala2022 Virin Urho / Markus Porokka.Toto75-ennakko: Norjalainen komistus on ravilähdön somistus - Moe Tjalve hurmaa maratonilla
Aikoinaan kovasti arvosteluakin aiheuttanut Pilvenmäen Maraton näki päivänvalon vuonna 1973, joten se viettää puolen vuosisadan juhliaan. Tosin kilpailu oli välillä telakalla monta vuotta, mutta palasi vuonna 2015 Forssan ohjelmistoon.Omalaatuinen kilpailu oli heti alun alkaen sen neljän kierroksen matkan takia, mutta vasta säännöt tekivät sen ainutlaatuiseksi. Näin tulevasta kilpailusta kerrottiin: ”Lähtöpalkintojen lisäksi maksetaan ns. välikilometripalkinnot siten, että ensimmäisen kierroksen, eli 1000 metrin kohdalla johdossa oleva hevonen saa 500 markan palkinnon, 2000 metrin johtohevonen saa 500 markkaa ja 3000 metrin johtohevonen 1000 markkaa.”Välikilometripalkinnot olivat aivan huomattavat, kun tavallisen totoravilähdön ykkönen oli juuri tuo 500 markkaa ja maan pääradalla Käpylässä 1 000 markkaa. Varsinainen ykköspalkinto oli 2 500 markkaa.Sääntöjen laatijat ymmärsivät myös väistää selkeän sudenkuopan lauseella ”hevonen, joka johtaa kilpailua välikilometrien kohdalla, mutta keskeyttää kilpailun tai tulee hylätyksi, ei saa palkintoa.”Kaksi ensimmäistä Pilvenmäen Maratonia ajettiin ryhmäajona ja kummankin paras oli Vonkaus. Evert Ryyttärin ihmeruuna otti molemmilla kerroilla täyden potin, eli keräsi myös kaikki välikilometripalkinnot. Ensimmäisellä kerralla tämä tarkoitti 4 500 markkaa, joka oli varsin nätti raha, kun ajatellaan, että seuraavana päivänä lämminverikriteriumin voittanut Caru palkittiin 4 000 markalla. Ajankuvaan kuuluu, että Tampereen kanssa samana päivänä ajettiin kilpaa Käpylässä, ja ajankuvaan kuuluu myös se, että Vonkaus voitti sielläkin. Tällä kertaa Kahden mailin kilpailuksi -nimetyn 3200 metrin lähdön.Vaikka 50 vuotta on ihmiselämässä pitkä aika, nähtiin ensimmäisen Pilvenmäen Maratonin voittajaesittelyssä (siihen aikaan yleisön eteen palasi kolme ensimmäistä) edelleen aktiivisia ravimiehiä, Kari Rosimo oli Löröllä toinen ja Pekka Korpi Pertin-Jehulla kolmas.Vonkauksen ylivoiman myötä kaksi ensimmäistä vuotta sujuivat mukavasti, mutta kun kolmantena vuotena siirryttiin tasoitusajoon, alkoi keskustelu kilpailun älyllisyydestä käydä katsomossa, tallialueella ja lehtien palstoilla.Nyt mukana oli muutama, jotka keskittyivät nimenomaan välikilometripalkintoihin. Paalun Avilla ei oletettukaan olevan mahdollisuuksia varsinaisessa kilpailussa, eikä ollut yllätys, että Juhani Huttunen metsästi sillä ensimmäisen kilometrin palkinnon. Sen sijaan Karl Häggmanin taktiikka suosikkeihin kuuluneella Kuva-Lohkolla ei saanut pelaajilta kiitosta. Koettiin, että toton pelaaminen on jo liian vaikeaa lähtöön, jossa ei välttämättä tavoitella parasta tulosta maalipaalulle, vaan matkalle.Takamatkalta lähtenyt Kuva-Lohko teki ankaran yrityksen ohittaakseen Avin, mutta kärsi täpärän tappion, toisen kilometrin paalulla se yritti jälleen tosissaan, mutta nyt se kärsi niukan tappion Lenitalle. Lopussa Kuva-Lohko masentui ja vaipui taustalle. Kuten tunnettua, tulevalle ravikuningatar Lenitalle ei matka ollut koskaan menestyksen este, mutta laukat usein hidaste. Axel Kämpe lasketteli keulassa maaliin saakka.Lenita voitti seuraavanakin vuonna, mutta nyt nurinaa kuultiin osallistujiltakin, ennen lähtöä ja sen jälkeen.”Neljä kilometriä on liian pitkä kilpailumatka hevoselle kuin hevoselle”, moitti Valpurilla mukaan lähtenyt Pentti Savolainen ennen kilpailua.”Tietysti jos välikilometripalkintoja ei olisi, voisi matkavauhdin pitää tarpeeksi verkkaisena.”Lenita ja seuraavana vuonna jo voittanut Hurja tulivat juosten maaliin, muu porukka enemmän tai vähemmän väsyneenä. Valpuri piti kuitenkin keulasta kolmanneksi. Axel Kämpe oli voiton jälkeen suorasanainen.”Kunnossa oleva suomenhevonen ei kärsi 4000 metrin matkasta”, hän korosti. ”Painotan kuitenkin, että hevosen pitää olla kaikin puolin loistokunnossa. Samoin ajajien täytyy tajuta pitkän matkan rasittavuus taktiikkaa suunnitellessaan. Välipalkinnot sotivat vastaan järjenmukaista ajorytmiä. Kyllä tämäkin lähtö oli masentavaa katsottavaa.”. Vaikka tällaisia mielipiteitä esitettiin, oli kilpailulla myös oma vankka kannattajakuntansa. Pilvenmäen Maraton tarjosi kaikessa värikkyydessään niin sanottua kansanhuvia, jota ravien urheilullisuutta tai totalisaattoripelin analyyttisyyttä korostaneet eivät sulattaneet. Pilvenmäen katsomo eli aina alusta alkaen kilpailun vaiheissa mukana. Esimerkiksi Matti Kiljusen tähtijuoksijaruuna Rolle tuskin sai 354 startin kilpaurallaan muuten aikaan sellaisia kohahduksia yleisössä kuin metsästäessään useampana vuonna välikilometripalkintoja.Joka tapauksessa Pilvenmäen Maratonin profiili koki vuonna 1979 statuksen noston. Siitä tuli 10 000 markan ensipalkinnon myötä suurkilpailu. Välikilometripalkintoina jaettiin ensimmäisellä kilometrillä 500, toisella 1 000 ja kolmannella 1 500 markkaa. Samana lauantaina maksettiin päivän alimman sarjan voittajalle 1 200 markkaa, eli edelleen välikilometreillä oli jaossa aivan asiallista rahaa.Tuon vuoden Pilvenmäen Maratonista kehkeytyi yksi kilpailun kuuluisimmista koitoksista. Ei vähiten siksi, että nyt viivalle saatiin mukaan hallitseva ravikuningas Vekseli.Viisivuotias V.T. Ajatus oli laukannut jo kertaalleen, mutta vei toisen kilometrin palkinnon, kolmannen kohdalla se sai painostajakseen ravikuninkaan, mutta vielä nuori ori otti senkin nimiinsä. Tässä kohtaa V.T. Ajatus ajatteli homman olevan jo ohi ja heitti vaihteen aivan pois silmästä. Vekseli näytti menevän menojaan kohti voittoa. V.T. Ajatus otti Torsti Pajusen kehotuksista onkeensa, rynnisti kuninkaan perään ja myös ohi. Sekään ei saanut kuitenkaan voittaa, sillä Veijo Heiskanen oli tunnetulla tarkkuudellaan katsellut Posti-Neidille vetäviä selkiä ja tamma spurttasi lopussa ohi V.T. Ajatuksen. Vekseli taipui lopulta neljänneksi.Kärjen osalta poikkeuksetta hieno kilpailu ei saanut kritiikkiä hiljenemään, sillä häntäpäässä nähtiin aina surullisiakin esityksiä. Nyt Hevosurheilun päätoimittaja Jyrki Kaminen tarttui asiaan ja esitti melko radikaalin ehdotuksen.”Sunnuntainakin tapahtui pysähtymisiä, jossa hevosta komennettiin uudelleen liikkeelle tavalla, joka ei varmasti nostata raviurheilun arvostusta. Mutta yhtä kaikki, jos Pilvenmäen Maratonia halutaan pitää hengissä, kilpailun henkeä voidaan tarkoituksenmukaistaa järjestämällä lähtöön normaalin voittajaveikkauksen sijaan V4-peli, jossa pelikohteena olisi kukin välikilometripalkinto.”Tämä ei koskaan toteutunut, mutta vuonna 1989 välikilometripalkinnoista luovuttiin. Tästä huolimatta – tai tästä johtuen – mielenkiinto kilpailuun alkoi hiipua. Kahtena vuonna se jouduttiin hevosten vähyyden takia perumaankin ja vuodesta 1995 alkoi pitkä hiljainen aika kilpailun yllä. Vuonna 2009 Forssan Nostalgiaraveissa tosin ajettiin kilometriä lyhyempi Pilvenmäen Maraton, mutta varsinaisen paluunsa kilpailu teki vasta kuusi vuotta myöhemmin.Vanhan lämmittely ei aina onnistu, mutta Pilvenmäen Maratonin uusi tuleminen on ollut menestys. Aika on tehnyt tehtävänsä, hevoset ovat parantuneet, niiden valmentajat tekevät tasalaatuisempaa työtä, eivätkä ohjastajat syyllisty ylilyönteihin takavuosien tapaan. Tämä on taannut hienoja kilpailuja, joista Köppisen vuoden 2016 voitto on se kovista kovin. Kuningas paineli 4240 metriä aikaan 25,5, joka oli volttilähetyksen Suomen ennätys matkalla 3000 metriä ja yli. .ARI MOILANEN ON MARATONIN KONKARIAri Moilanen on tämän vuoden Pilvenmäen Maratonin ohjastajista ainoa, jolla on kokemusta jo välikilometripalkintojen ajoilta. Hän ajoi vuonna 1982 Riitta Torpon tähtijuoksijatamma E.T. Purjeen kolmanneksi. Välikilometreihin erikoistunut Rolle nappasi tuonakin vuonna ensimmäisen, sen jälkeen E.T. Purje siirtyi keulaan, mutta tuli Pavun Pidon ohittamaksi juuri kahden kilometrin kohdalla."Olihan se aika villiä ajoa", Moilanen hymähtää. "Sellaisilla hevosilla, jotka menivät palan matkaa lujaa, otettiin niitä välikilometripalkintoja."Kolmaskin välikilometri meni E.T. Purjeelta ohi kun Pilvenmäen Maratonin ainoa kolminkertainen voittaja Poika-Ritari jyräsi jo rinnalle. E.T. Purje piti kuitenkin mainiosti kolmanneksi."Poika-Ritari oli sen ajan tosi kova pitkän matkan hevonen, eikä sitä vastaan tuossa vaiheessa oikein kannattanut ajaa, että oma hevonen tulisi juosten maaliin asti."Hienoimmat muistot Moilasella on vuodelta 2016, kun Köppinen pisti pöytään jokseenkin käsittämättömän tuloksen 25,5 / 4240 metriä."Olihan se ihan järkyttävä suoritus. Välähdyksen kanssa mentiin pitkään nasta laudassa, mutta Köppinen olisi voinut jatkaa samaa vauhtia vielä jonkun matkaa maalin jälkeenkin. Ei se ollut yhtään väsynyt, niin kuin ei ainakaan minun ajamanani ollut koskaan."Köppinen oli tietenkin poikkeushevonen, normaalisti neljä kilometriä vaatii ohjastajaltakin erityistä valppautta."Malttia kysytään ja kykyä lukea omaa hevosta, miten se jaksaa ja tietysti vähän kaverinkin hevosta."Hän pitää tällaisesta ylipitkästä matkasta."Kyllä se tuo mielenkiintoa. Ei niitä tietenkään voi joka viikko olla, eikä tietenkään hevosiakaan riittäisi, mutta kyllä ihan hyvin nykyistä useammin."Tänä vuonna Moilanen ohjastaa Terhi Kotilaisen valmentamaa I.P. Vaparia. Ori on jo Pilvenmäen Maratonin konkari, se lähtee kolmatta kertaa kisaan mukaan. Kolme vuotta sitten Moilanen ohjasti sen toiseksi ja Vermon 3100 metrin Sisusarjassa valjakko on hakenut voitonkin."Jollekin se yksi kierros lisää kolmen jälkeen voi olla liikaa, mutta tälle ei. Se on epävarma, mutta jaksava hevonen, ei jonkinlainen pärjääminen nytkään yllätä.".Pilvenmäen Maratonin voittajat1973–74 Vonkaus / Evert Ryyttäri1975–76 Lenita / Axel Kämpe1977 Hurja / Taisto Vaittinen1978 Pilperi / Toivo Rosimo1979 Posti-Neiti / Veijo Heiskanen1980 Ero-Ralli / Risto Tupamäki1981 Pelurkki / Risto Tupamäki1982 Vilkas / Pentti Pylvänäinen1983–85 Poika-Ritari / Esko Oijala1986 Ponnen Terä / Antti Teivainen1987 Junkkari / Seppo Sarkola1988 Jeviiri / Jari Ansio1989 Huhupuhe / Raineri Puikkonen1990 V.P. Vipa / Risto Tupamäki1991 Pänksi / Pertti Puikkonen1994 Kitupiikki / Veijo Pulkki1995 Kihin Vako / Ilkka Korpi2009 Rinssieversti / Pertti Puikkonen2015 Jussin Veitikka / Juha Länsimäki2016 Köppinen / Ari Moilanen2017 Köppinen / Ari Moilanen2018 Juiseri / Henri Bollström2019 Morison / Tapio Perttunen2020 Tuviker / Marko Heikari2021 Nyland / Antti Ala-Rantala2022 Virin Urho / Markus Porokka.Toto75-ennakko: Norjalainen komistus on ravilähdön somistus - Moe Tjalve hurmaa maratonilla