Kokoaan suurempi Rolle – pienestä reppanasta tuli isojen tunteiden poni

Omistajat tosin arvelevat, että jos Broängens Ghosakramalta itseltään kysyttäisiin, se jatkaisi vielä kilpailemista, mutta ikäraja sanelee. Ensi vuonna poni täyttää jo 19 vuotta.Ja muutenkin: 16 kilpailtua kautta on kunnioitettava määrä shetlanninponillekin. Niiden aikana se on opettanut monia lapsia..Poni jota muut eivät huolineetRolle-lempinimeä totteleva shetlanninponi on asunut Kouvolan Korialla kaksivuotiaasta.Se on kahden perheen yhteinen kimppaponi. Siskokset Henna Koivisto ja Jonna Pakkanen sekä Hanna ja Lotta Rahikka omistavat kukin osuuden.Rolle on syntynyt Ruotsissa, ja kun se tuotiin aikoinaan Suomeen ison varsalauman mukana, se ei kelvannut aluksi kenellekään. Varsana poni oli pieni reppana, Henna Koivisto kuvailee.Hannan ja Lotan äiti Annika Rahikka myöntää, etteivät he ymmärtäneet katsoa sitä sillä tavalla. He ottivat trailerin mukaan ja lähtivät katsomaan ponivarsaa, ja ostivat Rollen, koska se oli viimeinen jäljellä oleva.”Sitä ei ostettu kovin asiantuntevin perustein”, Annika Rahikka hymähtää.Henna Koivisto oli silloin 15-vuotias ja omistajanelikon vanhin. Hän ei ollut hakureissulla mukana, koska oli juuri samaan aikaan Hippoksen järjestämässä nuorisoseminaarissa Solvallan poniraveissa. Hän oli kuitenkin muistuttanut, että uuden ponin pitää osata ravata.Se testattiin juoksuttamalla varsaa narun päässä muutaman askeleen verran.Vasta myöhemmin uudet omistajat tajusivat perehtyä ponin sukuun ja huomasivat sen olevan ravisukuinen. Sisko Belinda III piti joskus hallussaan maailman nopeimman shetlanninponitamman titteliä.."Se on spesiaali"Kun Rolle muutti Rahikan perheen talliin, Henna Koivisto oli 15-vuotias, Hanna ja Jonna 13-vuotiaita, ja Lotta 7.Hanna ja Jonna olivat olleet ala-asteella luokkakavereita, ja kolmistaan vanhimmat tytöt kävivät monta vuotta samoilla ratsastustunneilla. Ponit yhdistivät kaveruksia, ja Rahikoiden Muppe-ponilla Henna aloitti ravikilpailemisen.Se sytytti kipinän, vaikkei Muppe ollutkaan radalla varsinaisesti elementissään. ”Se ei ollut mikään luonnonjuoksija”, Henna hymähtää.Rolle sen sijaan osoitti olevansa toista maata..Ei uskoisi, että niin pieni poni voi saada niin isoja tunteita aikaan..Annika Rahikka muistaa vielä, kun tytöt opettivat nuorta ponia. Välillä poni tuli treenilenkiltä tallinpihaan yksinään kärryt perässä keikkuen.”Se oli aika säpäkkä silloin”, Hanna muistelee.”Ei ollut yksi tai kertaa, kun käytiin jossain pöpelikössä”, Henna komppaa ja huomauttaa, että ponissa on yhä edelleen luonnetta. ”Tänä kesänäkin oli muutaman kerran aika lähellä, että en tippunut kyydistä.”Henna, Jonna ja Lotta ovat kaikki vuorollaan valmentaneet ponia ja ajaneet sillä kilpaa. Henna ajoi ponin ensimmäisen startin vuonna 2007, ja Lotta kilpaili sillä viimeisen kerran vuonna 2017..Omistajista Hanna ei ole ajanut kilpaa, mutta on kulkenut kilpailuissa aina mukana.”Meistä neljästä Hanna taitaa olla pahin jännittäjä”, Henna arvelee.”Rollen lähdöt on aina kaikkein jännittävimpiä”, Hanna myöntää. ”Se on spesiaali.””Ei uskoisi, että niin pieni poni voi saada niin isoja tunteita aikaan”, Annika sanoo.”Äiti sanoo aina, että se kierros on pitkä matka pidättää hengitystä”, Henna kertoo..Kruunuksi Suomen mestaruusRolle starttasi urallaan 146 kertaa. Se voitti useita shetlanninponien suurkilpailuja, kävi Elitloppetissakin, ja viisivuotiaana se juoksi Hennan ajamana maailmanennätyksen 2.11,2a.Vielä viimeisen kilpailuvuotensa kunniaksi se voitti Emmi Innasen kanssa viimein Suomen mestaruuden ja oli Ruotsin mestaruuksissa neljäs..Ohjastajat tulevat aina niin leveä hymy kasvoillaan radalta..Henna kertoo, että oli keväällä ehdottanut ensin vitsillä, pitäisikö ponin kanssa lähteä vielä Ruotsiin. Matkan ajateltiin olevan kuitenkin turhan pitkä. Kun Kaustisen ponikuninkuusravit menivät kuitenkin viime hetkellä sivu suun kavioon tulleen naulanpainaman takia, Ruotsin mestaruus merkattiin ponin kilpailukalenteriin.Traileria tuunattiin niin, että Rolle sai olla siellä laivamatkan ajan irti, ikään kuin karsinassa. Poni tuntui tyytyväiseltä. ”Rollen kanssa reissaaminen on niin mukavaa, koska sille käy kaikki. Sitä ei haitannut yhtään, kun keskellä yötä kävelytimme sitä huoltoaseman pihassa”, omistajat kehuvat.Mutkaton shetlanninponi on aina ollut myös hyvin pidetty ajettava.”Ohjastajat tulevat aina niin leveä hymy kasvoillaan radalta”, Henna sanoo.”On ollut ihana nähdä, miten paljon iloa se on tuonut niin monille”, Hanna toteaa.Omistajiensa ja Emmi Innasen lisäksi ponilla ovat ajaneet paljon muun muassa Fiia Espo ja Siiri Salonen..Myös kengittäjänsä lellikkiRollea on aina hoidettu, hierottu ja kääritty yhtä pieteetillä kuin tallin kilpahevosiakin.”Se on elänyt huippu-urheilijan arkea”, Hanna toteaa.Poni osaa ottaa käsittelyistä ilon irti, ja se onkin monen suosikkiasiakas. Esimerkiksi kengitysseppä Markku Tynellin, Annika kertoo. ”Hän sanoo aina, että Rolle on niin viisas, että hyvä ettei se jo puhu.”.Lääkärit sanoivat monesti, että ei siitä enää tule kilpaponia..Toisinaan ponin ura oli katkolla terveysongelmien, kuten kaviokuumeen, takia. Eläinlääkärit olivat välillä hyvin pessimistisiä.”Lääkärit sanoivat monesti, että ei siitä enää tule kilpaponia”, Annika kertoo.Rolle itse oli kuitenkin aina toista mieltä.”Tuntui, että se itse aina halusi jatkaa”, Hanna sanoo.”Se rakastaa juoksemista”, Henna kuvailee.Koko kilpauran ajan ponia on treenattu pääasiassa peräponina, eli se on ravannut narussa kärryjen perässä, kun toista ponia on ajettu. Shetlanninponi pysyy hyvin russponien perässä, Henna sanoo.”Tai kovempaahan se menisi”, Annika huomauttaa. ”Se ottaa kuskia selästä kiinni, että koitetaas mennä.”Omistajat kehuvat Rollen hyvää rytmiä ja räjähtävää kiihtyvyyttä. Iso etu on myös aina ollut se, että kärryt perässä se ei juurikaan laukkaa.Ponin tuorein laukkamerkintä on jo kolme vuotta vanha, ja vain kaksi kertaa sen suoritus on liikojen laukkojen takia hylätty..Sillä on shetlanninponiksi ihan uskomaton kokoamiskyky..Uusi ura ratsuna?Vaikka ravikilpailut ovat nyt takanapäin, Rolle ei jää toimettomaksi. Se otetaan yhä hölkkälenkeille mukaan, ja vapaa-ajallaan sillä on täysi työ pitää tarhakaverinsa, russponiori Tolängas Remir kurissa. Myös viereisen tarhan hevosia se yrittää komentaa, Henna kertoo.Jonnan 5-vuotias tytär Sirja on käynyt nyt myös ratsastamassa sillä.”Uusi sukupolvi pääsee taas treenailemaan Rollen kanssa”, Henna iloitsee.Omistajat miettivät, että olisi kiva, jos ponille löytyisi taitava ratsastaja, joka voisi viedä sitä eteenpäin ratsuna. Kärryt perässään se osaa Hennan mukaan mennä piaffiakin.”Sillä on shetlanninponiksi ihan uskomaton kokoamiskyky. Sen takia se varmaan startissakin pystyy askeleessa vaihtamaan rytmiä.”.Pitkän uran loppuminen on omistajille haikeaa. Ponin kilpailut ovat rytmittäneet kaikkien kesää monen vuoden ajan.Henna toteaa kuitenkin, että on ehkä päässyt jo kaikkein pahimman vaiheen yli.”Se oli ihan hirveää, kun tulimme Ruotsista, ja tajuntaan iski, että se oli todella se viimeinen startti”, hän myöntää. ”Ja sitä maailmanennätysvideota en pysty vieläkään katsomaan itkemättä.””Rolle on ollut meidän neljän yhteinen juttu”, Hanna kuvailee. ”Tietyt kisat olivat aina kaikkien meidän kalenterissa. Tokihan me voidaan muilla poneilla tai hevosilla harrastaa yhdessä, mutta ei se ole ihan sama.””Me olemme kasvaneet sen kanssa”, Henna sanoo. ”Uutta Rollea ei saa mistään.”.On ihan hyvä, että lopulta tulee se hetki..Uran loppumiseen oli toki osattu valmistautua pitkään, ja oikeastaan sen ajateltiin loppuvan jo paljon aikaisemmin. ”Muistan, kun joskus sata vuotta sitten puhuttiin, että sitten kun Lotalla loppuu ikä, Rollen on hyvä jäädä eläkkeelle”, Henna muistelee.Kilpailemista ei kuitenkaan maltettu lopettaa, kun poni tuntui nauttivan siitä niin paljon. Nyt omistajat miettivät, suuttuukohan poni, kun sitä ei enää lastatakaan kilpailureissuille mukaan.Henna sanoo toisinaan miettineensä sitä, pitäisikö ponien kilpailuikää hänen mielestään nostaa. Hän tuli lopputulokseen, että ei pitäisi. ”Rollellakin on niin paljon kilometrejä takana. On ihan hyvä, että lopulta tulee se hetki.”Mieleltään poni on vielä nuori, mutta ulkoisesti se alkaa vanheta. Selkä painuu jo vähän ja otsatukan alle ilmestyy harmaata..Poneista ei aina tarvitse siirtyä hevosiinBroängens Ghosakraman omistajista Henna Koivistolla on ollut raviajokortti, ja hän on startannut hevosilla muutaman montélähdön.Kortti on kuitenkin mennyt vanhaksi, sillä hevosilla kilpaileminen ei ole ikinä kiehtonut Koivistoa niin paljon kuin ponit. Ensimmäisen starttinsa shetlanninponilla hän ajoi jo vuonna 2003. ”Olen ollut ponien kanssa koko elämäni. Niissä se on oma juttunsa.”Nyt Koivistolla on valmennuksessaan kaksi russponia, Tolängas Remir ja Bibbidy Flit, joilla hän myös kilpailee. Shetlanninponeilla ohjastajan yläikäraja on 18 vuotta, mutta isommilla B-poneilla yläikärajaa ei ole. Vuonna 2019 yläikärajaksi asetettiin 30 vuotta, mutta se poistettiin jälleen toukokuussa 2022.Koivisto huomauttaa, että ponien valmennuksessa moni asia saattaa olla itseasiassa jopa haastavampaa kuin hevosten kanssa. ”Lämpöistä tarvitsee harvemmin esimerkiksi opettaa juoksemaan.”Toisaalta ponien kanssa uskaltaa huolettomammin lähteä esimerkiksi pimeälle metsätielle ajamaan vetoja.Koiviston russponit asuvat Rahikan tallissa, samassa missä Broängens Ghosakrama.”Meidän isäntä aina kyselee, että miksei se Henna hommaa itselleen hevosta. Että miksi se näitä poneja vain”, Annika Rahikka sanoo. ”Mutta ponit on Hennan juttu.”Treenilenkkejä Koivisto kertoo ajavansa myös hevosilla, ja myöntää sen olevan mukavaa vaihtelua. Ravikortin uusiminenkin on käynyt mielessä.”Mutta hevosilla ammattilaisten sekaan lähtemiseen on aika korkea kynnys”, hän toteaa. Hyvällä ponilla on helpompi pärjätä kuin hyvällä hevosella. ”Ei jää niin paljoa kiinni esimerkiksi juoksunkulusta. Poneilla kilvanajo on ollut tosi palkitsevaa.”Koivisto pitää harmillisena sitä, että poniravien kilpailijamäärät ovat laskeneet. Lähdöt ovat usein pieniä. Harrastuksen henkikin on jotenkin muuttunut.”Olen jutellut aiheesta muiden harrastajien kanssa ja monet ovat todenneet, että touhu on nykyään totisempaa eikä samanlaista yhteisöllisyyttä enää ole”, Koivisto sanoo.Positiivisena hän pitää kuitenkin sitä, että myös poniohjastajat ajavat nykyään entistä siistimmin.

Kokoaan suurempi Rolle – pienestä reppanasta tuli isojen tunteiden poni

Aiheeseen liittyvää