Ruotsissa on vuodesta 2020 ollut voimassa käytäntö, että jos rataeläinlääkärin tarkastuksessa hevosesta löytyy lyöntijälkiä, asiasta ilmoitetaan läänineläinlääkärille, joka tekee poliisille ilmoituksen eläinsuojelurikkomuksesta.Tällaisessa tapauksessa tuomariston pitää langettaa ohjastajalle sakkoa ja kilpailukieltotuomio, jos lähdön aikana on osoitettavissa sääntöjen vastaista piiskankäyttöä. Mutta asia voi edetä poliisitutkintaan myös ilman sääntörikkomuksia.Tästä on useita esimerkkejä, joista enemmistössä syytteet ovat kaatuneet oikeusistuimessa. Erityisen paljon poliisi-ilmoituksia on tullut juuri Skånen läänineläinlääkäriltä. Yksi kuuluisimmista tapauksista oli Joakim Lövgrenin kesällä 2021 saama vuoden kestävä piiskakielto kilpailuissa, jota tehostamaan asetettiin 30 000 kruunun uhkasakko.Kielto ja muut syytteet Lövgreniä vastaan on kumottu kahdessa oikeusasteessa, koska näyttöä ajovitsan käytöstä ei löytynyt. Sitten syytetyn penkille joutui Lövgrenin tallin kakkosmies Tyler Mifsud, 26.Hänelle langetettiin ST:n toimesta 3000 kruunun sakko ja kahden viikon ajokielto heinäkuussa 2021, koska rataeläinlääkäri oli havainnut merkkejä hevosen takalistossa. Asia eteni läänineläinlääkärille, joka teki ilmoituksen eläinrääkkäyksestä.Keväällä 2023 Mifsud sai eläinrääkkäystuomion käräjäoikeudesta. Sakkoja tuli yhteensä 9200 kr. Mifsud päätti olla valittamatta tuomiosta, jotta välttyisi oikeusprosessin jatkumiselta. Hän kuitenkin kielsi syytteet hevosen voimakkaasta lyömisestä lähdön aikana.Mifsud ei ollut ymmärtänyt, että tuomio tuli eläinrääkkäyksestä eikä eläinsuojelulain rikkomisesta. Se kävi ilmi, kun läänineläinlääkäri langetti hänelle eläinkiellon 10. elokuuta.Eläinkielto ei tarkoita pelkästään eläintenpidon kieltämistä, vaan sitä, että henkilö ei saa olla missään tekemisissä eläinten kanssa. Häntä ei saa esimerkiksi jättää yksin samaan tilaan, kuten asuntoon, minkään eläimen kanssa (vaikka se olisi akvaariokala). Hän ei myöskään saanut lähestyä eläimiä.Käytännössä eläinkielto siis esti häntä työskentelemästä tallilla. Ja asumasta kotonaan tai tyttöystävänsä Henriette Larsenin luona, koska molemmissa paikoissa oli koiria. Hänelle annettiin 3 viikkoa aikaa hankkiutua eroon eläimistään. Mifsud muutti työkaverinsa sohvalle.Lääninhallitus perusteli eläinkieltoa elokuun lopulla sillä, että Mifsud ei ollut esittänyt minkäänlaista selvitystä, miksi rangaistukseen johtanut tilanne ei voisi toistua tulevaisuudessa. Silloin Mifsud päätti valittaa tuomiosta hallinto-oikeuteen.ST:n toimitusjohtaja Maria Croon sanoi lausunnossaan lehdistölle, että vaikka keskusjärjestö suhtautuu eläinten hyvinvointikysymyksiin erittäin vakavasti, tuomio tuntuu suhteettoman ankaralta. ST:n lisenssivaliokunta perui Mifsudin lisenssin elokuun lopussa, mutta ilmoitti palauttavansa sen, jos hallinto-oikeus hyväksyy tuomion täytäntöönpanon eston valituksen käsittelyajaksi.Syyskuun alussa Skånen lääninhallituksen Kristianstadin yksikön pääluottamushenkilö teki tutkintapyynnön laitoksen vinoutuneesta toimintakulttuurista ja hankalista työolosuhteista.Viime viikon tiistaina Tyler Mifsud sai ensin hyväksynnän tuomion täytäntöönpanon estolle, ja heti seuraavana päivänä hallinto-oikeus kumosi läänineläinlääkärin nostamat syytteet ja eläinkiellon. Lisenssikin palautettiin samana päivänä.Hallinto-oikeuden lausunnosta kävi ilmi, ettei lääninhallitus olisi langettanut eläinkieltoa, jos asianomistaja olisi antanut lausunnon, ettei vastaava toistu.“Puutteellisen kielitaidon takia en lainkaan ymmärtänyt, mitä sana lausunto tarkoitti, joten en osannut tehdä sellaista. Enkä alun perinkään satuttanut hevosta, siitä pidän kiinni”, maltalainen Mifsud selitti Travrondenille.“Epätoivo muuttui iloksi 24 tunnissa. Ensin mieliala nousi nollasta 75:een, kun estopäätös tuli. Silti takaraivossa vaivasi epävarmuus joutumisesta taas oikeuteen. Kun sain päätöksen paperilla käsiini, pomppasi tunnelma 100 prosenttiseen riemuun. En voi sanoin kuvailla, miltä minusta nyt tuntuu!”Mifsudin tapauksen myötä Ruotsissa nousivat keskusteluun motiivit, joiden takia juuri Skånen lääninhallitus on tehnyt eniten eläinsuojelulain rikkomusilmoituksia raviurheilijoista koko maassa. Lisäksi on huomioitu, että muidenkin eläinten kanssa toimivat ovat joutuneet laitoksen silmätikuiksi. Skånen lääninhallitus on antanut 30% kaikista Ruotsissa langetuista eläinkielloista.Hevosten suhteen “lyöntijälkien” tunnistamisessa on ollut horjuvuutta, jota asiantuntija- eläinlääkärit ovat yrittäneet korjata. Erikoinen käytäntö on myös se, että kilpailutuomaristo joutuu jälkikäteen antamaan rangaistuksia, jos rataeläinlääkäri löytää hevosesta lyöntijäljiksi tulkitsemiaan merkkejä. Niiden ilmaantumisaikaa ei yritetä mitenkään todentaa.Valmentaja Joakim Lövgren sanoi oman piiskatuomionsa käsittelyn yhteydessä, että asiassa on kaikkein ikävintä se, että ravi-ihmiset ja eläinsuojelijat asetetaan vastakkain, vaikka hevosten suojelu ja niiden hyvinvoinnin varmistaminen on hevosihmisille tärkein tehtävä.Käydyssä keskustelussa oltiin huolissaan juuri hevosihmisten oikeusturvasta. Kuka vaan voi joutua syytösten kohteeksi, jolloin on vaarassa menettää maineensa ja toimeentulonsa. Ehkä lääninhallituksen sisäinen tarkastus tuottaa parempia päätöksiä myös eläinten hyvinvoinnin edistämisessä.Joakim Lövgrenin saamasta rangaistuksesta kertova juttu vuodelta 2021.
Ruotsissa on vuodesta 2020 ollut voimassa käytäntö, että jos rataeläinlääkärin tarkastuksessa hevosesta löytyy lyöntijälkiä, asiasta ilmoitetaan läänineläinlääkärille, joka tekee poliisille ilmoituksen eläinsuojelurikkomuksesta.Tällaisessa tapauksessa tuomariston pitää langettaa ohjastajalle sakkoa ja kilpailukieltotuomio, jos lähdön aikana on osoitettavissa sääntöjen vastaista piiskankäyttöä. Mutta asia voi edetä poliisitutkintaan myös ilman sääntörikkomuksia.Tästä on useita esimerkkejä, joista enemmistössä syytteet ovat kaatuneet oikeusistuimessa. Erityisen paljon poliisi-ilmoituksia on tullut juuri Skånen läänineläinlääkäriltä. Yksi kuuluisimmista tapauksista oli Joakim Lövgrenin kesällä 2021 saama vuoden kestävä piiskakielto kilpailuissa, jota tehostamaan asetettiin 30 000 kruunun uhkasakko.Kielto ja muut syytteet Lövgreniä vastaan on kumottu kahdessa oikeusasteessa, koska näyttöä ajovitsan käytöstä ei löytynyt. Sitten syytetyn penkille joutui Lövgrenin tallin kakkosmies Tyler Mifsud, 26.Hänelle langetettiin ST:n toimesta 3000 kruunun sakko ja kahden viikon ajokielto heinäkuussa 2021, koska rataeläinlääkäri oli havainnut merkkejä hevosen takalistossa. Asia eteni läänineläinlääkärille, joka teki ilmoituksen eläinrääkkäyksestä.Keväällä 2023 Mifsud sai eläinrääkkäystuomion käräjäoikeudesta. Sakkoja tuli yhteensä 9200 kr. Mifsud päätti olla valittamatta tuomiosta, jotta välttyisi oikeusprosessin jatkumiselta. Hän kuitenkin kielsi syytteet hevosen voimakkaasta lyömisestä lähdön aikana.Mifsud ei ollut ymmärtänyt, että tuomio tuli eläinrääkkäyksestä eikä eläinsuojelulain rikkomisesta. Se kävi ilmi, kun läänineläinlääkäri langetti hänelle eläinkiellon 10. elokuuta.Eläinkielto ei tarkoita pelkästään eläintenpidon kieltämistä, vaan sitä, että henkilö ei saa olla missään tekemisissä eläinten kanssa. Häntä ei saa esimerkiksi jättää yksin samaan tilaan, kuten asuntoon, minkään eläimen kanssa (vaikka se olisi akvaariokala). Hän ei myöskään saanut lähestyä eläimiä.Käytännössä eläinkielto siis esti häntä työskentelemästä tallilla. Ja asumasta kotonaan tai tyttöystävänsä Henriette Larsenin luona, koska molemmissa paikoissa oli koiria. Hänelle annettiin 3 viikkoa aikaa hankkiutua eroon eläimistään. Mifsud muutti työkaverinsa sohvalle.Lääninhallitus perusteli eläinkieltoa elokuun lopulla sillä, että Mifsud ei ollut esittänyt minkäänlaista selvitystä, miksi rangaistukseen johtanut tilanne ei voisi toistua tulevaisuudessa. Silloin Mifsud päätti valittaa tuomiosta hallinto-oikeuteen.ST:n toimitusjohtaja Maria Croon sanoi lausunnossaan lehdistölle, että vaikka keskusjärjestö suhtautuu eläinten hyvinvointikysymyksiin erittäin vakavasti, tuomio tuntuu suhteettoman ankaralta. ST:n lisenssivaliokunta perui Mifsudin lisenssin elokuun lopussa, mutta ilmoitti palauttavansa sen, jos hallinto-oikeus hyväksyy tuomion täytäntöönpanon eston valituksen käsittelyajaksi.Syyskuun alussa Skånen lääninhallituksen Kristianstadin yksikön pääluottamushenkilö teki tutkintapyynnön laitoksen vinoutuneesta toimintakulttuurista ja hankalista työolosuhteista.Viime viikon tiistaina Tyler Mifsud sai ensin hyväksynnän tuomion täytäntöönpanon estolle, ja heti seuraavana päivänä hallinto-oikeus kumosi läänineläinlääkärin nostamat syytteet ja eläinkiellon. Lisenssikin palautettiin samana päivänä.Hallinto-oikeuden lausunnosta kävi ilmi, ettei lääninhallitus olisi langettanut eläinkieltoa, jos asianomistaja olisi antanut lausunnon, ettei vastaava toistu.“Puutteellisen kielitaidon takia en lainkaan ymmärtänyt, mitä sana lausunto tarkoitti, joten en osannut tehdä sellaista. Enkä alun perinkään satuttanut hevosta, siitä pidän kiinni”, maltalainen Mifsud selitti Travrondenille.“Epätoivo muuttui iloksi 24 tunnissa. Ensin mieliala nousi nollasta 75:een, kun estopäätös tuli. Silti takaraivossa vaivasi epävarmuus joutumisesta taas oikeuteen. Kun sain päätöksen paperilla käsiini, pomppasi tunnelma 100 prosenttiseen riemuun. En voi sanoin kuvailla, miltä minusta nyt tuntuu!”Mifsudin tapauksen myötä Ruotsissa nousivat keskusteluun motiivit, joiden takia juuri Skånen lääninhallitus on tehnyt eniten eläinsuojelulain rikkomusilmoituksia raviurheilijoista koko maassa. Lisäksi on huomioitu, että muidenkin eläinten kanssa toimivat ovat joutuneet laitoksen silmätikuiksi. Skånen lääninhallitus on antanut 30% kaikista Ruotsissa langetuista eläinkielloista.Hevosten suhteen “lyöntijälkien” tunnistamisessa on ollut horjuvuutta, jota asiantuntija- eläinlääkärit ovat yrittäneet korjata. Erikoinen käytäntö on myös se, että kilpailutuomaristo joutuu jälkikäteen antamaan rangaistuksia, jos rataeläinlääkäri löytää hevosesta lyöntijäljiksi tulkitsemiaan merkkejä. Niiden ilmaantumisaikaa ei yritetä mitenkään todentaa.Valmentaja Joakim Lövgren sanoi oman piiskatuomionsa käsittelyn yhteydessä, että asiassa on kaikkein ikävintä se, että ravi-ihmiset ja eläinsuojelijat asetetaan vastakkain, vaikka hevosten suojelu ja niiden hyvinvoinnin varmistaminen on hevosihmisille tärkein tehtävä.Käydyssä keskustelussa oltiin huolissaan juuri hevosihmisten oikeusturvasta. Kuka vaan voi joutua syytösten kohteeksi, jolloin on vaarassa menettää maineensa ja toimeentulonsa. Ehkä lääninhallituksen sisäinen tarkastus tuottaa parempia päätöksiä myös eläinten hyvinvoinnin edistämisessä.Joakim Lövgrenin saamasta rangaistuksesta kertova juttu vuodelta 2021.
