Ensi vuoden ravipäiväkiintiöt ja raviton päivä selvillä – "Ratkaisulla haluamme turvata viikon pääpäivien keskiviikon ja lauantain urheilullisen tason"

Kalenteri on laadittu sen pohjalta, että ensi vuonna Suomessa järjestetään 380 totoravipäivää.Pudotusta kuluvaan vuoteen on 21 päivän verran. Vähennykset kohdistuvat talvikauteen, ja ne tapahtuvat käytännössä siten, että ensi vuoden marraskuun puolivälistä seuraavan vuoden huhtikuun puoliväliin ravataan vain kuutena päivänä viikossa. Raviton päivä tulee olemaan torstai.”Tällä ratkaisulla haluamme turvata viikon pääpäivien keskiviikon ja lauantain urheilullisen tason ja täysipainoiset pelikohteet. Viime vuonna meillä oli hevospulaa”, Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen perustelee ravittoman päivän kohdistumista juuri torstaihin. ”Jos tulee kelirikkoihin tai pakkaseen liittyviä ravipäivien siirtoja, ne siirretään ensisijaisesti torstaille. Aikaisemmin ne on herkästi siirretty päivään, jolloin on toiset ravit. Silloin ohjastajat ja valmentajat ovat joutuneet valitsemaan toiset ravit ja jäämään toisista pois.”.Pitkien välimatkojen Pohjois-Suomen alueelta leikataan ensi vuonna kolme päivää, kun Oulu menettää kaksi ravipäivää ja Rovaniemi yhden.”Myös Pohjois-Suomen alueeseen jouduttiin koskemaan, jotta kokonaisvähennys saatiin tehtyä tarpeen mukaisesti. Tällä tietoa Bodenissa tullaan ajamaan jopa 40 ravipäivää ensi vuonna. Sen merkitys on etenkin lämminveristen kilpailumahdollisuuksien tarjoajana merkittävä. Myös Pohjois-Ruotsin muut radat tarjoavat kilpailumahdollisuuksia.”Kajaani puolestaan jatkaa maakuntaratana, vaikka siellä ajetaan ensi vuonna vain neljänä päivänä. Sen muuttaminen kesäradaksi ei ole tällä hetkellä mahdollista EU-notifikaation vuoksi. Alueen pääratoja ovat Kuopio ja Jyväskylä. Alueen kuuden päivän vähennys on toteutettu siten, että Kajaanilta, Joensuulta ja Jyväskylältä on kaikilta vähennetty kaksi päivää. Ympärivuotisesti raveja järjestävän Kuopion asema Itä-Suomen pääratana on haluttu säilyttää.”Meillä on tarve vähentää ravipäiviä, koska kilpailevien hevosten määrä on vähentynyt merkittävästi, samoin rahoituksen määrä tulee vähenemään. Näiden johdosta Hippoksen hallitus on linjannut tehtävää rakennemuutosta siten, että Suomi on jaettu kuuteen alueeseen. Alueilla on pääradat ja toimintaa tukevat maakuntaradat sekä kesäradat”, Hytönen alustaa. ”Ympärivuotinen kilpailutarjonta tullaan keskittämään ensisijaisesti pääradoille. Vähennykset on kohdistettu pääsääntöisesti muille maakuntaradoille.”Kun tarkastelee Hippoksen kilpailuvaliokunnan kokoonpanoa ja kohdentuneita vähennyksiä, voi todeta, ettei kilpailuvaliokunnan jäsenten kotiradoilta juurikaan vähennetty päiviä. Tämä on Hytösen mukaan sattumaa.”Kilpailuvaliokunnan jäsenet eivät edusta ratoja. Muutamia vuosia sitten tehtiin linjaus, että ratojen toimitusjohtajia tai kilpailusihteereitä ei valita kilpailuvaliokuntaan. Heidän koettiin olevan jäävejä tämän valiokunnan työhön”, Hytönen selvittää..Hippoksen ohjaus ravipäivien jakaumaan pohjautuu tekoälytyökaluun, joka huomioi ratakohtaiset kilpailusuoritteiden määrät. Alueet ovat puolestaan miettineet oikeaa alueen sisäistä ravipäivien jakaumaa, huomioiden ratakohtaisen talousnäkymän. Kilpailupäivistä ei kilpailla ratojen kesken enää viime vuosikymmenten tapaan, sillä esimerkiksi toimintatuki ei ole enää sidottu kilpailupäiviin. Suurkilpailupäivien osalta suurin muutos koskee Kouvolan Kymi GP:tä. Yleensä kesäkuun puolivälissä järjestetty kansainvälinen suurkilpailu ajetaan ensi vuonna vasta elokuun puolivälissä. Kymi GP on perinteisesti ajettu kolme viikkoa Elitloppetin jälkeen, mutta ensi vuonna kyseinen ajankohta osuu juhannukseen.Eniten päiviä kasvattaa Kuninkuusraveja isännöivä Teivo, jossa ravataan kolme päivää enemmän kuin tänä vuonna. Eniten päiviä, neljä, menettää juuri Kouvola.”Alueelliseen yhteistyöhön liittyvän tehtävän puitteissa laitoimme tällaisen ehdotuksen, joten se ei ollut mikään yllätys. Kilpailukausi on Kouvolan osalta uudessa mallissa lyhyempi, joten toiminta on sopeutettava siihen. Talvikautta on pohdittava. Aiemmilta talvilta tuttua palvelutasoa emme pysty tarjoamaan”, Kouvolan toiminnanjohtaja Antti Perttunen toteaa.Kesäratojen järjestämien totoravipäivien määrä pysyy ennallaan eli 42:ssa.”Kesäradat ovat niin kustannustehokkaita yksiköitä, ne tekevät ravipäivät edullisesti. Lisäksi lajin markkinoinnin näkökulmasta kesäraveilla on arvoa”, Hytönen näkee..Divisioonafinaaleja ajetaan ensi vuonna viisi kappaletta. Alustavasti ne ajetaan maaliskuussa Teivossa, toukokuussa Vermossa, heinäkuussa Mikkelissä, lokakuussa Kaustisella ja joulukuussa Kuopiossa.Jouluaattona, joulupäivänä ja Elitloppet-ajankohtana eli toukokuun viimeisenä lauantaina sekä sunnuntaina kotimaassa ei järjestetä raveja.Radoille ja keskusjärjestölle ongelmallista on, että palkinto- ja toimintatukien kokonaisuus selviää vasta myöhemmin.”Haluamme tarjota riittävät kilpailumahdollisuudet niin harrastajille kuin ammattilaisille. Lisäksi haluamme tarjota tiettyinä päivinä riittävän palkintotason tukemaan ammattimaista toimintaa ja tavoitteellista hevosenomistamista. Nämä päivät ovat ensisijaisesti maanantai, keskiviikko ja lauantai.”Suomen Hippos haluaa tukea myös matalamman kynnyksen kilpailumahdollisuuksia.”Paikallisraveja järjestetään tänä vuonna noin 40 kappaletta. Myös ensi vuonna Hippos tulee tukemaan paikallisravien järjestäjiä. Lisäksi meillä on pienimuotoinen harjoitusraviratatuki, jolla pyritään ylläpitämään myös harjoitusratoja ja niiden olosuhteita.”.Ensi vuoden ratakohtaiset ravipäiväkiintiöt selvillä.Näillä perusteilla raviton viikonpäivä valikoitui – ensi vuonna talvikaudella ravataan vain kuutena päivänä viikossa

Ensi vuoden ravipäiväkiintiöt ja raviton päivä selvillä – "Ratkaisulla haluamme turvata viikon pääpäivien keskiviikon ja lauantain urheilullisen tason"

Aiheeseen liittyvää