Kolmen miljoonan euron EU-hankkeessa selvitetään hevostalouden kestävyyttä – Myös Suomi on mukana projektissa

Suomi on mukana suuressa yhdeksän maan EU Horizon2020 -hankkeessa, jossa tavoitteena on parantaa eurooppalaisen hevostalouden toimintaedellytyksiä, kestävyyttä ja kilpailukykyä, hankkeen tiedotteessa kerrotaan.

Ranskalaisen hevosalan organisaation (IFCE, Institute Francais du cheval et de l’ equitation) koordinoiman hankkeen budjetti on 3 miljoonaa euroa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-komissio myöntää tällaisen rahoituksen hevosalan kehittämiseen. Suomessa projektia toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto.

EUnetHorse -lyhenteellä nimetty projekti on eurooppalainen temaattinen verkosto, jonka tavoitteena on tehostaa tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa yhdeksän Euroopan maan, eli Ranskan, Suomen, Saksan, Belgian, Portugalin, Espanjan, Puolan, Romanian ja Sveitsin välillä.

Tiedotteessa kerrotaan, että projektissa muodostetaan näihin maihin aktiivinen useiden sidosryhmien verkosto, jonka tarkoitus on parantaa hevosalan toimijoiden kykyä, eli resilienssiä vastata ympäristöllisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, poliittisiin sekä terveyskriisejä kohtaan levittämällä hyviä käytäntöjä, työkaluja ja ratkaisuja.

Edellä mainittujen käytäntöjen toivotaan parantavan toimijoiden sietokykyä ja sosioekonomista suorituskykyä, eläinten hyvinvointia ja terveyttä ja alan ympäristökestävyyttä.

Resilienssi voidaan hevosalalla määritellä esimerkiksi tallin kyvyksi kestää ja toipua erilaisista häiriöistä ja riskeistä samalla kun se säilyttää kykynsä vastata hevosten tarpeisiin, ylläpitää toimintaa ja saavuttaa haluttuja tuloksia. Resilienssiin hevostiloilla kuuluu ennakoivien johtamiskäytäntöjen toteuttaminen, tavoitteellisuus, hevosten hyvinvoinnin ja terveyden varmistaminen sekä pitkän aikavälin toiminnan ylläpitäminen.

Haastattelut alkavat loppukesällä

Projektin ensimmäinen vaihe on tunnistaa olemassa olevia käytäntöjä erityyppisillä hevostiloilla ja tallitoimijoilla. Tämä tapahtuu hevosyrityksille kohdistettujen haastattelujen avulla, jotta osallistuvien maiden yhteiset ja erityiset tarpeet ja ratkaisut voidaan kartoittaa.

Haastattelut tehdään loppukesällä ja syksyllä, ja haastattelututkimuksen tulosten perusteella määritetään kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeimmät kehittämiskohteet.

Projekti on kussakin maassa tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten ja vaikuttajien ja organisaatioiden sekä yritysten kanssa. Nämä toimivat kansallisella tasolla työryhmissä ja työpajoissa.

Alan yrityksille ja toimijoille järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä työpajoja ja mahdollisuuksia verkottua muiden maiden toimijoiden kanssa. Hyviksi todettuja ratkaisuja ja käytäntöjä levitetään kansallisilla ja kansainvälisillä demonstraatioilla, työpajoilla, vierailuilla ja työkaluilla.

Päivitetty 26.6. klo 11.15: Korjattu kirjoitusvirhe.