Hankkeilla hereille horroksesta - katso video aitamaaluksen "ihmekoneesta"!

Parikymmentä vuotta sitten Varnes-Hippos oli alkanut rapistua huolestuttavasti. Päärakennus oli menossa käyttökieltoon huonon kunnon vuoksi. Uhkana oli joutua lyömään laudat ikkunoihin. Se olisi voinut alkaa näivettää toimintaa. Pahimmat uhkakuvat eivät kuitenkaan toteutuneet. Niiden sijaan saapui mahdollisuus Leader Maaseutukehityksen talouspäällikön Anja Kauppisen hahmossa. Hän tuli Hankasalmen hevosystäväinseuran kokoukseen antamaan neuvoja hankerahoitukseen. Sen jälkeen rata-aluetta on eri hankkeilla kunnostettu puolella miljoonalla euroa julkista rahaa ja sadoilla talkootyötunneilla. Toiminta radalla on aktiivisempaa kuin koskaan ennen.Jarkko Kinnunen johtaa töitä aitatalkoissa. Paaluja lyödään maahan ja aitalautaa maalataan uudella laitteella, josta lauta työnnetään telojen läpi niin, että lauta maalaa itse itsensä. ”Tällä pystyy maalaamaan kilometrin lautaa tunnissa”, talkoolaisten kymppinä pyörivä Kinnunen esittelee.Hän tarkistaa Anja Kauppisen kanssa hankepäätöksestä, mitä aidasta sanotaan. ”Tolpat tulevat 2,65 metrin välein. Laskelmat on hyväksynyt Ely-keskuksen rakennusasiantuntija materiaalimäärien ja kustannusten osalta”, Anja Kauppinen valaisee.Järkeä siis saa käyttää. Jos tolppaa varten poratun reiän kohdalla on kivi, senttimetrejä ei mitata, eikä alimman laudan korkeutta maanpinnasta ole määritelty. ”Laitetaan kolmas lauta päälle. Se tukevoittaa. Ei tule sellaista ilmiötä, että aita alkaisi tehdä liikettä”, Kinnunen päättää..Käynnissä olevien talkoiden näkyvimmät tulokset ovat aidat, jotka tehdään sekä rata-alueen ja maantien väliin että etusuoralle. Hankkeella saatetaan Varnes-Hippos turvallisuudeltaan 2020-luvulle. 13-sivuisessa hankepäätöksessä määritellään aidan lisäksi hankkeen muut radan turvallisuutta lisäävät työt, kuten uusi energiaa säästävä led-valaistus ja portit. Kustannusarvio on 118 000 euroa. Siitä 70 prosenttia saadaan hanketukena ja 30 prosenttia eli 35 460 euroa katetaan yhdistyksen talkootyöllä. Talkoissa on kaavake, johon merkitään kunkin talkoolaisen tekemät tunnit. Henkilötyön arvo on 15 euroa tunnissa, koneesta ja miehestä saa 45 euroa tunnilta.. Maaseutukehityksessä, tämän alueen Leader-ryhmässä, 70 prosentiksi määritellyn julkisen rahan osuus tulee kunnilta, valtiolta ja Euroopan unionilta niin, että kuntien osuus on 20 prosenttia ja valtio ja EU vastaavat lopusta. Rahat myönnetään ohjelmakaudeksi kerrallaan, ja julkisen rahan osuus vaihtelee 50–70 prosentissa Leader-alueittain ryhmän päätöksen mukaan. Parhaillaan on päättymässä seitsemänvuotinen ohjelmakausi.Hankasalmi kuuluu Leader Maaseutukehityksen alueeseen yhdessä Joutsan, Konneveden, Luhangan ja Toivakan kanssa. Leader-alueita on Suomessa kaikkiaan 54 ja vain suurimpien kaupunkien ruutukaava-alueet ovat tuen ulkopuolella. ”Meidän alueellamme kunnat näkevät, että yhteisöllinen toiminta on niin merkityksellistä, että siihen kannattaa kuntienkin panostaa”, Anja Kauppinen sanoo..Tänne saa tulla katsomaan ja kyselemään!Sanna Leinonen. Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.”Yritän jakaa sanomaa, että jos jollakin on tarve kehittää jotain uutta, kannattaa kysyä onko siihen mahdollisuus saada rahoitusta. Sitten istutaan alas ja pähkäillään. Kerron, onko asia rahoituskelpoista ja että tätä ehkä pitää selvittää vielä Elystäkin. Hirveän monet asiat käyvät. Harvalla yhdistyksellä on riihikuivaa rahaa, mutta omaa osuutta voi kattaa talkootyöllä. Melkein kaikissa hankkeissa täällä tehdään paljon talkoita”, Anja Kauppinen kertoo.. Kunnat ostavat alkusijoituksellaan EU:n ja valtion rahan. Ministeriö jakaa Suomeen tulevan potin ryhmien kesken hakemusten ja aiempien tulosten mukaan. Kunnan iso rooli tulee esille hankkeen toteutusaikana lainoituksessa. ”Hanketta pitää rakentaa jonkin verran, ennen kuin pääsee hakemaan maksatusta. Meidän alueellamme kaikissa kunnissa on käytössä väliaikaisrahoituksena kuntalaina, jonka vakuutena on kehittämishankepäätös. Ei tarvitse laittaa nimiä vekseleihin. Kun maksatukset tulevat tilille, koroton laina maksetaan pois. Tämä on keksitty täällä Hankasalmella vuonna 1999. Nykyään se on käytössä yli puolessa kunnista, Anja Kauppinen kertoo.Kuntalaina on usein ratkaiseva tekijä hankkeiden toteutumisessa.Jarkko Kinnunen esittelee Hippos-Varnesta, ja muistaa antaa kiitosta talkoolaisille. Vuonna 2003 kunnostetun katsomon lisäksi on rakennettu uusi sisäänkirjautumis- ja tallikaviorakennus sekä kunnostettu rata. Yhdessä alueen muiden yhdistysten kanssa on saatu pienhankkeilla grillin ja sarjalettupannun kaltaista välineistöä.”Lanaparkki sopisi tuohon”, näyttää Kinnunen takasuoralla ja pohtii, mihin rata-alueen sisällä virtaavaa vettä voisi hyödyntää. ”Alue on muokkaantunut paljon näiden hankkeiden avulla.”Kinnunen on siviilityöltään myyntimies. Raviradalla pääsee suunnittelemaan, organisoimaan ja tekemään toisenlaisia asioita. Yhteiseksi hyväksi toimiminen ja talkootyön johtaminen sujuu. ”Kyllä tämä kotiolot voittaa. Tähän sopii hyvin tällainen maahanmuuttaja”, Suolahdesta Hankasalmelle kotiutunut Kinnunen kertoo.Muualta tuli aikoinaan myös radan perustaja, edesmennyt Jussi Varneslahti, jonka nimi elää radan nimessä. Aikoinaan maailmassa kerrotaan olleen kaksi yksityistä ravirataa. Toinen oli Varneslahden Jussilla ja toinen Persian šaahilla Mohammed Reza Pahlavilla.Talkoolaiset istuvat kahville päärakennukseen. Hankasalmen Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Sanna Leinonen ja sihteeri Sanna Ekonen ovat tyytyväisiä paikalle saapuneiden talkoolaisten määrään ja laatuun. Pitää olla niitä, jotka osaavat tehdä, jotta voi olla niitä, jotka tekevät perässä, kun toiset näyttävät. ”Tänne saa tulla katsomaan ja kyselemään! Aika vähän hevospiireissä käydään suoraan ottamassa mallia. Hevosihmisten kesken olisi hyvä tehdä enemmän yhteistyötä. Kaikki pystyisivät kehittämään omaa paikkaansa ja systeemiään”, Sanna Leinonen sanoo.”On ollut puhetta yhteistyön virittämisestä Keski-Suomen alueella. Paljon tehdään yksin ja omilla tahoillamme samoja asioita. Kynnys kysymiseen ja avun pyytämiseen on korkea, vaikka rahat ovat vähissä joka paikassa”, Sanna Ekonen pohtii.Hankasalmen erityispiirre on hevosmyönteisyys, menestyvät hevoset ja hevosten arvostaminen. Kunnanjohtajan ovenpielessäkin on kuulemma Tähen Toivomuksen keppihevosversio.”Hankasalmella arvostetaan maatalousyrittäjiä ja hevostalous on sitä samaa: kovalla työllä elannon hankkimista”, Sanna Ekonen sanoo.Anja Kauppinen antaa vinkin niille, jotka eivät vielä kaiva kalenteria esiin ja kilauta Hankasalmelle. ”Hankemaailmassa yleishyödyllisten yhdistysten hankesuunnitelmat ovat julkisia. Niitä voi käyttää mallina.”Joitakin Leader-rahoituksen yksityiskohtia on vielä auki ensi vuonna alkavasta uudesta ohjelmakaudesta, mutta lopettamassa rahoitusta ei olla. ”Vähän työläitä hakeminen ja hankkeet tietysti ovat.””Hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota on seurattava, ja jos elämä sanoo, että jotain on tehtävä toisin, pitää huomata hakea hyväksyntä muutoksille ennakkoon. Palapelin kasassa pitäminen ja rahojen seuraaminen sitoo. Kokonaisuuden on oltava jonkun hanskassa. Kun tehdään satoja tunteja talkoita, pitää järjestää asioita. Materiaalien on oltava paikallaan. Joihinkin asioihin tarvitaan ammatti-ihmisiä”, luettelee Anja Kauppinen asioita, jotka hankkeeseen tarvitaan.”Hanke on kuin hartiapankkitalo. Mitä monimutkaisemman rakennat, sitä enemmän on tehtävää. Avaimet käteen -toimituksen saa helpommalla, mutta se maksaa.”Käynnissä oleva hanke parantaa radan turvallisuutta, mutta tekijät näkevät sen myös tulevaisuuden turvaamisena. ”Uuttakin hanketta on jo suunniteltu, mutta hoidetaan nyt tämä ensin alta pois”, tuumivat hankasalmelaiset..Varnes-HipposJussi Varneslahti sai idean raviradasta 1951 vieraillessaan Jyväskylän raveissa40-vuotisjuhlaravit heinäkuussa 1996 olivat viimeiset totalisaattoriravit yksityisellä raviradallaKunta osti raviradan 1996 ja vuokrasi sen hevosystäväinseuralle 30 vuodeksi.Hankerahaa voisi hakea enemmänkin hevosasioihin koko Suomea ajatellen.Pääkirjoitus: Hankeraha voi ratkaista

Hankkeilla hereille horroksesta - katso video aitamaaluksen "ihmekoneesta"!

Aiheeseen liittyvää

Better Leader oli paljon muita parempi – "Vielä kun isä olisi nähnyt tämän"

Pörnä-Pate on suomenhevosten Kriteriumin sankari – "Ei oikein tiedä, mitä sanoisin"

Ilona Rekilä on vuoden 2026 Montekypärä – "Voi olla, että hevoset vievät mukanaan"

Teivon Ratamestari Mikko Viitanen kommentoi lauantain olosuhteita – ”Eikö se ole näille keleille tuttua?”