Hannu Laakkoselle kova takaisku – ”Voi olla, ettei kerkeä Suur-Hollolaan”
Ruotsin hopeadivisioonan Vermon karsinnassa ajettiin sunnuntaina isoa kovaa kolme rinnan: Amornero Roc, Always Ready ja Kurri Jari Boko. Sadon korjasi loppusuoralla Knows Best, mutta toinen Hannu Laakkosen valmennettava Always Ready pysähtyi viimeisen takasuoran lopussa kuin kahteen askeleeseen.
Syy selvisi, kun hevonen linkutti varikolle oikea etujalka verta valuen.
”Paha se on”, Hannu Laakkonen kommentoi vammaa maanantaiaamuna. ”Polkema ruununrajassa, tosi kipeä ja varmaan pitkään. Hyvä kun sain hevosen tarhaan talutettua.”
Edessä on reilu sairasloma.
”Voi olla, ettei kerkeä Suur-Hollolaan. Ainakaan kahteen viikkoon ei tarvitse ajatella valjastamista eikä edes hölkän ajamista. Ja vielä ei tietysti edes tiedä, miten vakava vamma on. Kaikki vauriot eivät näy päällepäin”, Laakkonen tietää.
Hän pisti loukkaantumisen radan piikkiin.
”Rata oli tälle hevoselle liian kova, ja sitä valitti moni päälähdön kuskikin. Rata oli lauantaina superhyvä ja samoin ravien alussa sunnuntainakin, mutta kun päälähtö alkoi lähestyä, sitä alettiin kovettaa.”
”En ymmärrä, miksi Suomessa on pakkomielle kovettaa radat koviin lähtöihin. Mitä isompi lähtö, sitä kovempi rata. Always Ready olisi minusta voittanut Derbynkin, jos rata ei olisi ollut sinäkin päivänä niin kova”, Laakkonen kritisoi.
Hän näkee asiassa ison periaatteellisen kysymyksen.
”Tällaisia hevosia on vaikea saada. Silloin kun tällaisen hevosen saa, sitä yrittää säästää ja vaalia, mutta hevosten urat lyhenee, jos ajetaan kovilla radoilla kilpaa. En käsitä, miksi niin tehdään. On todistettu asia, että kova rata aiheuttaa vammoja.”
”Hevosten suita kyllä tutkitaan, mutta samaan aikaan ajetaan asfaltilla kilpaa. Minusta se on tekopyhyyttä ja kaksinaismoralismia. Hippoksenkin pitäisi kiinnittää siihen huomiota”, Hannu Laakkonen jyrisee.
Ratamestari Juha Keskimaunun korviin ei muuta kriittistä palautetta ravien aikana tullut.
”Ne päälähdön kuskit, ketä kopilla lähden jälkeen kävi, kiitteli rataa jopa hyväksi. Ongelma oli, että kun sadetutkaa seurattiin, sateen uhka oli iso. Jos pehmitetylle radalle olisi tullut sadekuuro, siitä olisi tullut vielä isompia ongelmia, ja siltä varalta radan pintaa jouduttiin tiivistämään.”
