Härmän ravit
”Kilivanajoot” (vuosi tuntematon).Kuva: Härmä-seuran arkisto

Härmän Ravirata Oy täyttää 90 vuotta – juuret ovat 1800-luvun puolella

Juhlaravit ajetaan Härmän vanhalla raviradalla tiistaina 9. heinäkuuta.

Härmän Ravirata Oy täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 90 vuotta. Radan juhlaravit ravataan ensi tiistaina 9.7. vanhalla nostalgisella Härmän raviradalla iltaravien merkeissä. Rata sijaitsee Kauhavan Alahärmän pitäjässä aivan vesitornin juurella. Raviradalla on pitkä historia, rata rakennettu paikallisten hevosmiesten ja hevosvoimin kirkonkylän kupeeseen hiekkakankaiselle alueelle. Varat rakentamiseen kerättiin myymällä uuden yhtiön osakkeita sekä myöhemmin myymällä alueelta hiekkaa 1980-luvun taitteessa rataremonttia varten.

Raviurheilun alkutaival Härmässä

Härmien hevosjalostus alkoi, kun Ylihärmässä kuntakokous valtuutti vuonna 1885 Juha Uiton ajamaan kruununoriin saamista Ylihärmään. Lihava ulkonäkö oli pitkään hevosten paras meriitti. Vasta vuoden 1908 vaiheilla järkiperäinen hevosjalostus lähti varsinaisesti matkaan. Vuodesta 1875 alkaen ruvettiin Vaasassa järjestämään vuosittaisia kilpa-ajoja.

Alussa hevosten pieni koko tuotti ylihärmäläisille jatkuvasti ongelmia, muun muassa Vaasan ajoissa Matti Takalan ja hänen alamittaiseksi katsottu oriinsa Timo siirrettiin poliisien toimesta pois radalta. Kotiin palattuaan hän osti Hirvelästä oriin, jolle antoi nimen Eversti. Siitä tuli Ylihärmän maineikkaimpia hevosia.

Matti Takalan kasvattama I-palkinnon ori Sopusointu (1903–1918) oli tunnettu periyttäjä, joka astui Ylihärmässä vuosina 1907–1918 peräti 715 tammaa jättäen 420 jälkeläistä. Sopusoinnun ennätys oli 1.37,2, ja se osallistui vuonna 1912 Pietarin suureen maatalousnäyttelyyn juoksemalla 3 virstaa ajassa 5.12,0.

Kilpailumatkat olivat ennen pitkiä ja aikaa vieviä, niitä tehtiin muun muassa ajamalla hevosella, kuljettamalla kuorma-auton tai traktorin lavalla sekä junalla.

Joulukuun 9.päivänä 1909 oli Ilkka lehdessä erikoinen vetoomus tai mainos:

Hevosmiehet! Niin kuin ilmoituksesta näette, tulee Härmässä kisat joissa kilpaillaan hywillä hewosilla. Tarkistakaa sen vuoksi warsainne warpaat että pystywät kilpailemaan komeasta sarvesta, josta on kysymys. Kyllä nyt Warma saa koittaa kun tulee Kiiwaat, Pollet, Tommit, Aulit, Aaweet kisatovereiksi.

Näin ruvettiin Härmässäkin järjestämään hevoskilpailuja ja kehittämään niiden tueksi muutakin toimintaa.

Joulukuun 10. päivänä 1911 ala- ja ylihärmäläisiä hevosmiehiä kokoontui Hakolaan Vihtori Hakolan taloon, jossa he perustivat alueen ensimmäisen hevosurheiluseuran. Se sai Matti Takalan ehdottaman nimen Härmäin Raviurheilunystävät.

28.12.1911 pidettiin ensimmäiset ravit Härmän Haapajärven kuivatulla alueella. 15.tammikuuta 1918 Alahärmän hevosystävät järjestivät ravit Alahärmän kirkon lahdella. Joen jää oli kisapaikkana vielä 1940-luvulla sotavuosien jälkeenkin. Myös Voltissa Tynin suoralla on ravattu kilpaa. Vuonna 1921 järjestettiin kesäravit Kurjenluhdan tiellä.

Molempien Härmien hevosystäville alun perin tarkoitetun yhdistyksen toiminta alkoi keskittyä enemmän Alahärmän Ylipäähän. Vuonna 1927 seuran nimi muutettiin Härmän Raviyhdistykseksi. Kilpa-ajojen väliaikoina pidettiin näyttelyitä ja kursseja. Ylihärmäläiset perustivat oman yhdistyksensä vuonna 1934 irtaannuttuaan kantaseurasta. Vuonna 1934 muodostettiin Härmän Ravirata Oy, joka rakensi kirkonkylälle oman maaradan. Radan valmistumisen myötä ravit keskitettiin nykyiselle raviradalle.  Härmän Raviyhdistys puolestaan perustettiin 1940 jälkipuoliskolla virallisesti uudestaan, jolloin sen nimeksi tuli Alahärmän Ylipään Hevosystäväinyhdistys.

Härmän ravirata
Härmän raviradan toimihenkilöitä 1950-luvulla. Kuva: M. Palomäen isän arkisto

Härmän Ravirata Oy:n tarkoituksena ei ole ollut ensisijaisesti tuottaa voittoa, sillä yhtiöjärjestyksen 2§ mukaan yhtiön tarkoitus on ravi- ja muun urheilun edistäminen järjestämällä ravi- ja muita urheilukilpailuja, hevosnäyttelyitä ja hevosmyyntipäiviä sekä rakentamalla tarpeellisia kilpailuratoja.

Aikoinaan kilpailuasusteisiin ei juurikaan kiinnitetty huomiota, ajokypäristä puhumattakaan. Erään helluntaipäivän raveissa kuskilla oli yllään sadetakki. Toisella kierroksella ilmavirta meni sadetakin sisälle ja sen helmatkin karkasivat kuskin takapuolen alta. Loppusuoralla sadetakki oli ainoastaan olkapäistä kiinni ja lepatti kuin viitta, jolloin tuomaristo antoi sakkoa kuskille muiden ohjastajien häirinnästä. Ajopuku ja kypärä tulivat pakolliseksi vasta vuonna 1969.

Radalla järjestettiin myös moottoripyörien maarata-ajoja 1960-luvulla Vaasan moottorikerhon järjestämänä sekä pidettiin kevät- ja syysmarkkinoita aina 1980-luvulle asti. Markkinoiden alkuaikoina myytiin myös hevosia. Radan keskialueella on ollut myös jalkapallo- ja pesäpallokenttiä.  Historiallinen on myös entisen totohallin (nykyisen kesäkahvion) edessä oleva, näihin päiviin asti säilynyt rautainen putkiaita, jota käytettiin hevosten kiinnittämiseen markkinoiden ajaksi.  Aita on siirretty keskikentältä nykyiseen paikkaansa, kun keskialuetta madallettiin rataremontin yhteydessä. 

Nykyinen ravikatsomo rakennettiin radan ulkopuolelle 1980-luvulla. Sitä ennen huoltorakennus, jossa oli totomyyntipisteet, sijaitsi radan keskialueella.   

Heino Peltola ja Päivi Alanen 

Lähteet:

Heikki Pehkoranta: Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton historia

Eero Kojonen: Härmän historia 2

Heikki Ylikangas: Tervasta teollisuuteen (Ylihärmän historia)

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi