Ei mikään harvinainen loinen – Matka kohti luotettavaa heisimatotestiä on alkanut, mutta tie on pitkä

Heisimadot, kuten muutkin hevoseen tarttuvat loiset, voivat aiheuttaa eläimelle ikäviä ongelmia. Tällä hetkellä hevosen loistilanteesta voidaan pysyä kartalla tutkimalla lantanäytteitä, mutta heisimatotartunta näkyy niissä harvoin. Tämä johtuu siitä, että heisimato erittää munia epäsäännöllisesti jaokkeiden irrotessa, eli hevonen ei ulosta munia koko aikaa.Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala tutki heisimadon tuottamia aineenvaihduntatuotteita eli proteiineja. ”Ideana tutkimuksessa oli löytää ja tunnistaa hevosen heisimadon erittämiä proteiineja. Tutkimuksessa proteiineja löytyi yli 500. Seuraava tavoite on tunnistaa näiden joukosta sellaiset proteiinit, joita erittävät kaikenikäiset heisimadot ja joita erittyy määrällisesti paljon. Lopullisena päämääränä on kehittää heisimatotartunnan toteamiseksi testi, joka tunnistaa hevosen lantanäytteestä heisimadolle ominaisia proteiineja", Hautala kertoo..Sylkitesti on parasta, mitä on käytettävissäVielä ei voi sanoa, milloin tuollainen testi voisi olla valmis. Sellaiselle olisi kuitenkin selkeä tarve.”Vielä ollaan aika kaukana, koska tutkimukseen ei tällä hetkellä ole rahoitusta eikä oikein tekijöitäkään. Itse teen tätä harrastuksena, eli mikään ei etene nopeasti. On toki mahdollista, että kun meidän tutkimuksemme on nyt julkaistu, joku toinen tutkimusryhmä ottaa tästä kopin ja jatkaa.”Tällä hetkellä heisimatotartunnan toteamiseen on olemassa EquiSal-niminen sylkitesti, jota voi ostaa ainakin joiltain hevosklinikoilta.Sylkitesti mittaa heisimatotartunnan aiheuttamia vasta-aineita. Tämäkään keino ei ole pettämätön, sillä vasta-aineet voivat Hautalan mukaan olla korkealla jonkun aikaa heisimatoon tehoavan lääkityksen jälkeenkin, ja yksittäisten hevosten kyky muodostaa vasta-aineita voi sekin vaihdella.”Mutta se on parasta, mitä tällä hetkellä on käytettävissä.”.Heisimato aiheuttaa terveysongelmiaKun puhutaan hevosten loisista, puhutaan monesti suolinkaisista, pienistä sukkulamadoista ja suurista strongyluksista.Hautalan mielestä heisimato kuuluu kolmen kärkeen niistä loisista, jotka oikeasti aiheuttavat hevosissa terveysongelmia.Hautalan tutkimuksessa hevosilla, joilla oli runsaasti heisimatoja, löytyi ärhäkän näköisiä tulehdusmuutoksia suolen limakalvolla heisimatojen kiinnittysmiskohdissa.”Voisi hyvin kuvitella, että ne ovat kipeitä, mutta sitäkään ei ole tutkittu. Loiset voivat aiheuttaa hevoselle ähkyoireilua, tukoksia ja suolentuppeumia. Oireistakin kaivattaisiin lisää tutkimustietoa.”Hautala yllättyi myös tutkiessaan heisimatojen esiintyvyyttä teurashevosissa. Hän löysi niitä joka kolmannesta hevosesta. Teurashevoset eivät suoraan edusta koko Suomen hevospopulaatiota, mutta sen johtopäätöksen voi Hautalan mielestä tehdä, että heisimato ei ole harvinainen.Heisimadon esiintyvyyttä Suomessa on tutkittu vain vähän. Noin kymmenen vuotta sitten Sastamalan teurastamolla eläinlääkäri Antti Helmisen johdolla tehdyssä tutkimuksessa ei heisimatoja havaittu. Lahden teurastamon tarkastuseläinlääkäri Jorma Kauhanen puolestaan totesi omassa selvityksessään vuonna 1997 heisimatotartunnan 23%:lla teurashevosista..Loiset voivat aiheuttaa hevoselle ähkyoireilua, tukoksia ja suolentuppeumia.".Loinen leviää laidunkauden aikanaHeisimato leviää hevosesta toiseen laidunkauden aikana siten, että laidunpunkki syö heisimadon munan, ja lopulta punkin sisällä kehittyvä tartuntakykyinen toukka päätyy hevosen suolistoon ruohon mukana.Hevosen heisimatoon tehovia loislääkkeitä on markkinoilla kaksi: pratsikvanteli ja pyranteeli. Pratsikvantelia on saatavilla yhdistelmälääkkeenä ivermektiinin tai moksidektiinin kanssa. Pyranteelia heisimatohäätöön käytettäessä pitää huomioida, että tarvittava annos on suurempi kuin muita loisia häädettäessä. Heisimatolääkitystä yhdistelmävalmisteella tai pyranteelilla Hautala suosittelee annettavaksi kaikille hevosille joka syksy. Sillä voidaan rajoittaa myös muiden loisten esiintyvyyttä.”Toisaalta, jos tallihygieniasta pidetään hyvää huolta, hevosten lantanäytteet ovat toistuvasti puhtaita ja sylkitesti heisimadon varalta on negatiivinen, voi aikuiset hevoset melko turvallisesti jättää lääkitsemättäkin.”Loislääkityksessä on huomioitava, että lääkkeet voivat menettää tehoaan, ja Suomessakin loisilla on jo havaittu resistenssiä kaikille käytössä oleville loislääkkeille. .Hautalan nyrkkisääntö aikuisen hevosen loishäätöön: 1. Keväällä ensimmäinen lantanäyte, hevoset lääkitään tulosten perusteella2. Parin viikon päästä uusi näyte, jolla varmistetaan lääkkeen teho3. Loppuvuodesta yhdistelmälääkitys heisimatohäätöön4. Kun kevään ja syksyn ja vielä seuraavan kevään näytteet ovat puhtaita, riittää jatkossa näytteenotto keväisin ja yhdistelmälääke loppuvuodesta

Ei mikään harvinainen loinen – Matka kohti luotettavaa heisimatotestiä on alkanut, mutta tie on pitkä

Aiheeseen liittyvää