Hevosen kilpailuoikeuden vuokrausta koskenutta kiistaa ratkottiin käräjillä

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa käsiteltiin alkuviikosta kiistaa 11-vuotiaan suomenhevosruunan kilpailuoikeudesta. Jutussa kantajana ollut henkilö oli hankkinut kyseisen, aiemmin raveissa kilpailleen hevosen ratsuksi yrityksensä nimiin.Pari vuotta myöhemmin hän oli vuokrannut hevosen ravikilpailuoikeuden ystävättärelleen ja tämän pojalle, joka oli tutustunut hevoseen ja halunnut kilpailla tällä. Kuten tämän kaltaisissa sopimuksissa yleensäkin, oli mahdollisista kilpailutuotoista sovittu hevosen omistajalle kuuluvan tietty osuus. Ruuna pärjäsikin mukavasti ja tienasi vuoden aikana viisinumeroisen summan.Vastaajan eli kilpailuoikeuden vuokraajan laatimassa sopimuksessa oli pykälä, että kaikki kilpailutuotot kuuluvat vuokraajalle 5000 euroon asti. Tästä yli menevä osuus jaetaan vuokraajan ja omistajan kesken. Sopimuksen mukaan ylimenevästä osuudesta vähennetään starttikustannukset, mutta jäi epäselväksi, mitä tuo määritelmä pitää sisällään. Omistajan mielestä starttikustannuksiin voidaan laskea vain osallistumismaksu, starttiraha ja ohjastajalle maksettava palkkio. Vuokraaja oli kuitenkin laskenut starttikustannuksiin lisäksi myös valmentajan ja hoitajan palkkiot, kilometrikorvaukset ja päivärahat. Hevosen valmentajana toimi kilpailuoikeuden vuokraaja ja hoitajana tämän poika.Kantajan näkemys on, että näin lopputulos on ristiriidassa sopimuksen alkuperäisen tarkoituksen kanssa.Vuokraaja ei myöskään ollut tilittänyt omistajalle palkintorahoista kuin yhden reilun 61 euron suuruisen maksun. Muut tilitykset oli laiminlyöty. Tämän vuoksi hevosen omistaja päätyi purkamaan vuokrasopimuksen, mutta vuokraaja ei suostunut palauttamaan hevosta.Ruuna oli käytetty myös eläinlääkärillä, joka oli todennut polvessa voimakasta turvotusta. Tämän jälkeen hevonen on kilpaillut kuusi kertaa ilman suurempaa menestystä. Sen viimeisin startti on vuoden takaa. Omistaja epäilee hevosen loukkaantuneen niin, ettei siitä ole enää kilpailemaan. Loukkaantumisen hän epäilee johtuneen siitä, ettei jalkavaivaa hoidettu asianmukaisesti. Vuokraaja ei kuitenkaan omistajan pyynnöstä huolimatta ole esittänyt todistusta hevosen terveydentilasta.Mainittakoon, että koko kiistan ajan hevonen on ollut Heppa-järjestelmän mukaan kantajan, johon tässä jutussa on viitattu myös omistajana, omistuksessa.Kilpailuoikeuden vuokrannut taho on arvioinut omistajalle lähettämässään sähköpostissa hevosen arvoksi 20 000 euroa, vaikka jo 11-vuotiaan hevosen voittosumma on tätä pienempi.Tapauksesta tekee erikoisen se, että omistaja oli sopinut vuokraajan kanssa tämän pojalla olevan etuosto-oikeus hevoseen. Omistajan siirrettyä hevosen omistusoikeuden osittain puolisonsa nimiin vuokraaja katsoi, ettei sopimusta ollut noudatettu. Omistaja oli myös etukäteen ilmoittanut aikeistaan siirtää hevonen hänen ja puolisonsa yhteisomistukseen. Vuokraaja ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole ilmaissut haluaan hyödyntää etuosto-oikeutta. Omistajapariskunnalla on lisäksi yhteinen avoin yhtiö, joten todellisuudessa hevonen oli koko ajan heidän yhteisomistuksessansa, vaikka vain toinen oli merkitty Heppa-järjestelmään omistajaksi.Omistajanvaihdoksen yhteydessä vastaajien hallintaoikeus hevoseen poistui. Tämän he saivat kuitenkin takaisin heidän asiamiehensä otettua yhteyttä Hippokseen. Ainakaan toinen omistajista ei ollut antanut tähän hyväksyntää.Kanteessaan vastaaja vaati vahingonkorvauksia sopimusrikkomukseen vedoten. Hänen näkemys oli, että hevonen on vaihtanut omistajaa ja heidän etuosto-oikeutensa on sivuutettu.Lopulta asiassa päästiin sopuun. Aiemmin kilpailuoikeuden vuokrannut henkilö osti hevosen itselleen 4650 euron hintaan.

Hevosen kilpailuoikeuden vuokrausta koskenutta kiistaa ratkottiin käräjillä

Aiheeseen liittyvää

Kari Vepsä kysyi yleisöltään: ”Kumpi meidän täytyy saavuttaa ensin hevosen kanssa, kunnioitus vai luottamus?”

Tämän vuoden Breeders-voittaja on simppeli ja kokematon Melodie de Paros

Suomen Hippos: Lääkeainevalvonta on osa hevosten hyvinvoinnin laajaa valvontaa ravikilpailutoiminnassa

"Ihmisen tulee muokata käyttäytymistään hevoselle sopivaksi eikä päinvastoin" – kaikkien hevoskuiskaajien isä kuoli 91-vuotiaana