Eduskunnan hevosystävien seura: Hevostalouden toimintaedellytykset turvattava rahapelijärjestelmän uudistuksessa

Rahapelijärjestelmän uudistus on suurin hevostalouteen vaikuttava muutos vuosikymmeniin. Kesäkuussa vuosikokoukseen kokoontunut Eduskunnan hevosystävien seura korostaa, että uudistus on vietävä läpi niin, että hevostalous ei jää sen maksajaksi vaan voi uudessa järjestelmässä uudistua, kasvaa ja vahvistua.

Hevospelaamisen siirtyminen lisenssimarkkinaan tuo uusia mahdollisuuksia, mutta samalla myös vakavia riskejä, jotka on otettava huomioon. Hevostalous työllistää laajasti, vahvistaa maaseutua ja ylläpitää kansallista kulttuuriperintöämme. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että alan toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.

"Rahapelijärjestelmän uudistusta ei voi tehdä hevostalouden kustannuksella. Alan tulevaisuus vaatii ennakoitavuutta ja turvaa siirtymäkaudelle", painottaa kansanedustaja Paula Werning.

Eduskunnan hevosystävien seura edellyttää, että vuosille 2026–2029 varataan riittävä valtion tuki siirtymäkauden hallittuun toteuttamiseen. Ilman vakaata rahoitusta vaarana on koko alan kaventuminen. Erityinen huoli liittyy kansallisrotumme suomenhevosen tulevaisuuteen.

"Julkisilla toimijoilla ei juuri ole enää hevosia, ja kansallisrotumme säilyminen lepää pitkälti yksityisten harrastajien ja alan yrittäjien harteilla. Siksi meidän on erityisesti pidettävä huolta siitä, että heillä on mahdollisuus jatkaa työtään", korostaa Eduskunnan hevosystävien seuran puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

Suomenhevosen vuosittainen varsamäärä on laskenut alle tuhannen, se on vakava varoitusmerkki. Ravikilpailutoiminta on keskeinen keino säilyttää elinvoimainen suomenhevoskanta, mutta se vaatii pitkäjänteistä tukea.

"Hevoskasvatus ja -urheilu edellyttävät vuosien työtä. Ailahtelu on myrkkyä alalle, joka elää pitkäjänteisyydestä. Suomenhevonen on kulttuuriperintö, joka tarvitsee tuekseen vakautta ja rohkeita päätöksiä", kansanedustaja Mika Lintilä sanoo.

Lähde: Eduskunnan hevosystävien seuran tiedote