Hevostalousbarometrista kylmää kyytiä: Seitsemän kymmenestä hevosyrittäjästä arvioi taloutensa heikentyneen
Tuore Hevostalousbarometri 2026 kertoo alan vaikeasta tilanteesta. Loppukesällä toteutettuun kyselyyn vastasi 98 hevostalouden toimijaa eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat pääosin keski-ikäisiä yrittäjiä, joista suurin osa harjoittaa hevostaloutta omalla tilallaan. Toimintaan kuuluu muun muassa hevoskasvatusta, täysihoitopalveluja ja ratsastusta sekä maataloutta ja muuta maaseutuyrittäjyyttä.
Lähes puolet kyselyyn vastanneistaon tyytymättömiä tilansa talouteen, ja vain seitsemän prosenttia kertoo tilanteensa parantuneen. Huolta aiheuttavat erityisesti rehujen, sähkön ja eläinlääkäripalvelujen kasvaneet kustannukset, asiakkaiden heikentynyt maksukyky, hyvinvointilainsäädännön mukanaan tuomat kustannukset sekä hevosten kasvatuksen ja raviurheilun tulevaisuudennäkymät.
Yrittäjät kokevat, että kasvaneita kustannuksia ei voi siirtää palvelujen ja tuotteiden hintoihin, koska asiakkaiden maksukyky on heikentynyt. Hevosharrastuksesta on tullut monelle liian kallista.
Myös tulevaisuudennäkymät koetaan synkiksi. Kaksi kolmesta arvioi hevosalan näkymät tavallista heikommiksi, ja lähes puolet uskoo oman taloutensa heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Huolta aiheuttavat hevosten ja hevosenomistajien määrän väheneminen, valmennuksen kannattavuus sekä raviurheilun tulevaisuus.
Kyselyn perusteella myös hevoskasvatuksen tila aiheuttaa huolta. Kasvatuksen kustannukset ovat nousseet samalla, kun varsojen kysyntä ja hinnat ovat laskeneet. Moni vastaaja arvioi, ettei kasvatusta voi nykyisellä kannattavuudella jatkaa tai laajentaa.
"Hevosyrittäjät ovat osaavia ja sitoutuneita, mutta kustannukset ovat karanneet käsistä eikä asiakkailla ole varaa maksaa enempää. Jos kasvatus ei kannata, vaarassa ovat suomenhevosen tulevaisuus ja kotimainen kasvatusosaaminen. Ala tarvitsee ennakoitavaa sääntelyä ja paremmat edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle", MTK:n asiantuntija Johanna Andersson sanoo tiedotteessa.
Vuoden 2026 hevosalan hyvinvointiasetus on vaikuttanut noin kahden kolmasosan toimintaan. Vaatimukset koskevat muun muassa talleja, karsinoita, ulkotarhoja sekä ruokintaa ja veden saantia. Vaikutuksia arvioineista lähes kaksi kolmasosaa kertoo kustannusten kasvaneen. Yrittäjät toivovat pidempiä siirtymäaikoja ja yritysten taloudellisen tilanteen huomioimista sääntelyssä.
Tiedotteessa huomautetaan, että hevostalous liittyy läheisesti maatalouteen. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta viljelee peltoa, ja moni tuottaa hevostensa karkearehun itse. Vuoden 2026 rehusato arvioitiin pääosin hyväksi ja rehua on hyvin saatavilla, mutta tulevien vuosien saatavuus ja kasvavat kustannukset huolestuttavat.
Tiedotteessa kerrotaan, että kyselyn vastausten perusteella heikko kannattavuus ja epävarmuus saavat yrittäjät lykkäämään investointeja, luopumaan laajentamisesta ja harkitsemaan toiminnan lopettamista. Vastaajat toivovat päättäjiltä toimia kannattavuuden parantamiseksi, ennakoitavaa sääntelyä ja riittäviä siirtymäaikoja.
