Hevosten kuolemat nousivat tärkeimmäksi uutisaiheeksi Kentucky Derbyssä, mediat kysyvät: “Miksi tapaturmien määrä on hälyttävän korkea USA:n laukkaradoilla?”

Viikonloppuna päättyi kiitolaukkaurheilun suurkisaviikko Churchill Downsin radalla Kentuckyn Louisvillessä. Se huipentui 149. Kentucky Derbyyn, joka on ensimmäinen laukkahevosten Triple Crownin osakilpailuun. Derby-voittaja sai 1,86 miljoonaa dollaria.Yllättäjä Mage (Good Magic) voitti Derbyn hevosen mitalla. Se oli neljäs hevonen Derbyn historiassa, jolla oli vain kolme starttia takanaan, ja kolmas voittaja, joka ei ollut kilpaillut 2-vuotiaana. Magen voittosumma kohosi 2,1 miljoonaan dollariin. Kisan ennakkosuosikki Forte (Violence) jäi pois loukkaantumisen takia. Se oli voittanut 6 kertaa 7 startissa. Magen valmentaja Gustavo Delgado, jockey Javier Castellano ja omistajasyndikaatin nokkamies Ramiro Restrepo ovat kaikki lähtöisin Venezuelasta. Heille päivä oli unelmien täyttymys. Hevoskuolemia sivuttiin myös voittajahaastattelussa. “Tämä on erittäin vaikeasti lähestyttävä aihe. Toivon, että kuolemien tutkinnassa saadaan sellaisia seikkoja selville, jotka tuottavat vastauksia kysymyksiimme” Restrepo asetteli sanansa. Laukkaurheilusta kirjoittavat mediat huomioivat yleislehdistön runsaan kirjoittelun Kentucky Derby-viikon hevosonnettomuuksista. Seitsemän hevosta jouduttiin lopettamaan loukkaantumisten seurauksena. The Paulick Report kirjoitti netissä, että “harrastajat kerääntyvät urheilujuhlaan, mutta heidän pitäisi tiedostaa, mitä laukkaurheiluperheen ulkopuolella ja naapurustossa heistä puhutaan”. Mikä voi olla syy siihen, että laukkahevosia loukkaantuu ja kuolee Amerikassa enemmän kuin muualla maailmassa? Myös Amerikan kärryurheilun puolella kilpailuissa tai valmennuksessa kuolleiden hevosten määrät ovat vain murto-osia siitä. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä tai suoraa vastausta. New York Timesin reportteri Joe Drape kommentoi asiaa Kalifornian hevoskuolemien yhteydessä vuonna 2019. Silloin arvioitiin, että USA:ssa joudutaan lopettamaan 10 hevosta viikossa kilpailuissa tai valmennuksessa loukkaantumisen vuoksi.Drape otti esiin hevosmäärän vähenemisen. Täysveristen ikäluokat olivat USA:ssa 2000-luvun alussa noin 35 000 varsan suuruisia, 2010-luvun lopussa syntyi noin 19 000 varsaa. Mutta kilparatoja on yhtä monta kuin 20 vuotta sitten, ja ne toimivat nykyään ympäri vuoden. Sen seurauksena kilpailuissa on hevospula, mikä puolestaan johtaa starttien lisääntymiseen hevosta kohti. Kun hevosten pitäisi pystyä kilpailemaan useammin, ne tarvitsevat enemmän lääkintää ja hoitoja. Kaikissa lajeissa on ihmisiä, jotka pyrkivät menestykseen keinoilla millä hyvänsä, joka johtaa dopingin käyttöön. Sen lisäksi valmentajat turvautuvat helppoon ratkaisuun eli hevosten lääkitsemiseen, kun tähdätään tärkeään kilpailuun. Kortisonivalmisteiden ja kipulääkkeiden liberaali käyttö on ongelma amerikkalaisessa hevosurheilussa. Isorahaisten kilpailuiden alla paine valmentajia kohtaan kasvaa, hevoset pitää saada radoille tuottamaan tulosta omistajilleen. Drape huomautti, että omistajakimpoissa, syndikaateissa, on usein 20 – 60 henkilöä. Heidän sitoutumisensa hevosen hyvinvointiin on heikompaa kuin kiinnostus sen menestykseen. “Täysiveristen laukkahevosten kilpailusuoritukset eroavat suuresti kärryt perässä juoksevista ravureista. Laukkahevosten hallittavuus on paljon heikompi. Ne ovat ladattuja vauhtikoneita, jotka syöksyvät tiiviinä laumana kilpailuun. Niissä tilanteissa loukkaantumisriski on huomattavasti korkeampi”, Hippoksen eläinlääkäri Martti Tala toteaa. “Eri lääkeyhdistelmien runsas käyttö kilpailukunnon tukena ei sovi eurooppalaiseen ajatteluun. Mutta ei vakavista loukkaantumisista voi yksin lääkkeitä syyttää. Ongelmat syntyvät monen asian yhteisvaikutuksena”, hän lisää.

Hevosten kuolemat nousivat tärkeimmäksi uutisaiheeksi Kentucky Derbyssä, mediat kysyvät: “Miksi tapaturmien määrä on hälyttävän korkea USA:n laukkaradoilla?”

Aiheeseen liittyvää