Hevosurheilun digitointi etenee – "Kyseessä on tärkeää hevoshistoriaa raveista, ratsastuksesta ja muusta hevostaloudesta.”

Kansalliskirjasto digitoi hevosalan tärkeimmät uutiset ja tapahtumat vuodesta 1924 aina tähän päivään asti.
Kansalliskirjastossa sähköistetään painavaa hevosasiaa, kun siellä parhaillaan digitoidaan Hevosurheilu-lehden kaikki numerot kautta aikojen. Syksyllä niin Kansalliskirjaston kuin Hevosurheilu-lehdenkin sähköisistä arkistoista löytyy noin 120 000 sivua hevosasiaa ja -historiaa.
Kansalliskirjaston yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen kertoo, että Kansalliskirjasto digitoi vanhoja sanomalehtiä pääasiassa perusrahoituksensa turvin, mutta se voi myös solmia kumppanuuksia digitoinnin nopeuttamiseksi. Kumppanuuksissa on mukana Kansalliskirjaston lisäksi julkaisija ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto. Hevosurheilua digitoidaan juuri tällaisen kolmikantasopimuksen turvin.
”Digitointiprojekti hyödyttää myös yhteiskuntaa. Hevosurheilu-lehti on mielenkiintoinen, koska se pureutuu niin syvälle yhteen kulttuurin osa-alueeseen. Meille tulee paljon toiveita digitoinneista, mutta kaikkea emme voi toteuttaa”, Karppinen toteaa.

Kansalliskirjasto on jo aiemmin digitoinut osan Hevosurheilu-lehdistä Alussa julkaisu kulki nimellä Hevoslehti. Sittemmin Hevostalous-nimellä ja vuodesta 1972 Hevosurheilu-nimisenä ilmestynyt julkaisu ovat niitä, joita työstetään tällä hetkellä.
”Hevosurheilu-lehdeltä on kulttuuriteko, että aineisto digitoidaan, säilytetään, se on tallessa ja sitä pääsee lukemaan”, Karppinen toteaa.
Samaa mieltä on Suomen Hevosurheilulehti Oy:n toimitusjohtaja Keijo Kinnula. Hän kertoo, että projekti otti ensimmäiset askeleensa viime syksynä vierailulla sanomalehti Karjalaisen toimituksessa, jossa aiheesta keskusteltiin.
Tarjouksia pyydettiin myös ulkomailta Sveitsiä myöten, mutta Hevosurheilu päätettiin lopulta siirtää sähköiseen muotoon kotimaisin voimin, vaikka hintaa tuli Kinnulan mukaan jopa kolmannes enemmän.
”Kansalliskirjasto vakuutti meidät laadullaan, ja halusimme panostaa kotimaiseen työhön.”
Kinnula uskoo, että digitoinnista tulee olemaan hyötyä monelle taholle.
”Voimme tarjota laadukkaampaa ja monipuolisempaa materiaalia lukijoillemme, mutta myös toimituksen työhön tästä on paljon etua, kun tieto aiemmista kirjoituksista löytyy helposti. Uskon, että lukijoitamme kiinnostaa se, mitä on kirjoitettu. Kyseessä on tärkeää hevoshistoriaa raveista, ratsastuksesta ja muusta hevostaloudesta.”

Tällä hetkellä kaikki Hevosurheilu-lehdet on jo skannattu, ja parhaillaan Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteessä tehdään jälkikäsittelytyötä. Karppinen laskee, että 88 000 sivua on jo valmiina, ja loputkin saadaan kuntoon tulevan syksyn aikana.
Digitoitu materiaali tulee ajallaan tarjolle Hevosurheilun tilaajille. Kaikki, mitä Hevosurheilussa on koskaan kirjoitettu tietystä aiheesta, löytyy sen jälkeen helposti hakusanoilla, esimerkiksi hevosen nimellä.
”Korona on viimeistään näyttänyt, että kaiken oleellisen pitäisi olla sähköisessä muodossa. Uskon, että tästä on hyötyä sekä hevostutkimukselle että alan harrastajille”, Pirjo Karppinen sanoo.
Kansalliskirjastossa digitoidaan nyt Hevosurheilu-lehden lisäksi vuosina 1945–1949 ilmestyneitä suomalaisia sanomalehtiä. Karppinen kertoo, että vanhojen lehtien avaaminen yleisökäyttöön on tekijänoikeuslain alaista toimintaa, joten tekijänoikeuksista ja -korvauksista sovitaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.
”Mekin tulemme maksamaan vuosittain tekijänoikeuskorvauksia aineistosta, vaikka me olemme itse sen tuottaneet”, Kinnula huomauttaa.