Hevosvaltiopäivät: Hevonen työllistää, tuo hyvinvointia ja yhdistää kaupunkeja ja maaseutua

Hevosvaltiopäivien seminaarin avannut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) luonnehti hevosta kokoaan suuremmaksi suomalaisessa sielunmaisemassa.”Hevonen on tärkeä myös taloudellisesti. Hevosalan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on merkittävä, ja se voi erityisesti kasvatustoiminnan edellytysten parantuessa vieläkin vahvistua. Hevosalalla nähdään tulevaisuudessa yhä kasvava rooli ihmisten ja erityisesti nuorten ja erityisryhmien hyvinvoinnin edistäjänä”, Kurvinen sanoo.Kurvinen käsitteli myös hevostaloutta pohtineen työryhmän loppuraporttia. ”Raviurheilu on osa hevosalan menestyvää klusteria, ja siksi sen kehittäminen on aivan ytimessä ja dynamona myös siinä, että erilaiset elinkeinot ja yritystoiminta voi hevosten ympärille kehittyä. Kuitenkin raportissa todetaan se, että se vaihtoehto, että jäädään siihen missä ollaan, ei ole mahdollista, jos halutaan saada entistä elinvoimaisempaa ja kehittyvämpää raviurheilua ja saadaan raviurheilu nousu-uralle eikä hiipuvaan suuntaan. Toimintaympäristö muuttuu koko ajan haastavammaksi.”Ministeri Kurvinen linjasi, että ministeriön näkökulmasta on selvää, että raviurheilun täytyy uudistua. ”Kentältä täytyy hakea pohjaa ja näkemyksiä, kuinka isoja uudistukset ovat ja mihin suuntaan ne menevät. Hevosten hyvinvointi ja eettinen kohtelu on entistä vahvemmin toiminnan keskiössä. On erittäin tärkeää, että kun harrastajakunta muuttuu, entistä moninaisemmaksi, se näkyy myös päätöksentekoelimissä niin, että siellä on edustettuna kaikkia ikäluokkia ja niin naisia kuin miehiäkin tasapuolisella tavalla.”.Verotus on meidän alallamme haasteellinen.Tuoja Rosenqvist.Hevosta elinkeinona, työnä ja elinvoiman luojana esittelivät Tuija Rosenqvist ja Aki Karhapää Lempäälän ratsastuskeskus Oy:sta sekä Kaisa Tupamäki-Kukkamo ja Vesa Kukkamo Veikan Kartanosta Mikkelistä.Lempäälän ratsastuskeskus työllistää omien työntekijöiden lisäksi eri toimialojen yrittäjiä ja tiimissä on 15-20 henkilöä, ja ratsastajia käy noin 300 viikossa. Tila ostaa palveluita useilta eri toimialoilta, esimerkiksi heinää lähitilojen viljelijöiltä 170 000 kiloa vuodessa. Tila on mukana kouluttamassa tulevaisuuden tekijöitä useiden eri oppilaitosten kanssa. Opiskelijoita on vuosittain noin kymmenen. ”Ratsuniitty on onnistunut luomaan vakaan talouspohjan ja kasvun. Viimeisten viiden vuoden aikana liikevaihto on noussut 20-30 prosenttia vuosittain” Tuija Rosenqvist kertoo.”Verotus on meidän alallamme haasteellinen. Tällä hetkelle keskustelussa on arvonlisäverokanta. Koen, että siinä olemme hieman eriarvoisia muiden liikuntalajien kanssa. On tärkeää, että voisimme tarjota kaikille mahdollisuuden ratsastustunteihin. Jos meille tulee raskaan kulurakenteen lisäksi uusi verotussysteemi ratsastuskoulun tunteihin, hinta alkaa nousta sellaiseksi, ettei kaikilla perheillä ole siihen mahdollisuutta.”Veikan kartanon hevostaloudesta ja kartanosta vastaa 2015 perustettu Stall Blombacke Oy Mikkelin Rämälässä. ”Olemme pyrkineet keskittymään monipuolisesti hevosurheiluun. Ravitaustani näkyy siinä, että valmennan hevosia ammatikseni, ja toiminta lähti käyntiin siitä. Sitten ruvettiin miettimään, että kannattavuuden kannalta pitää olla muutakin. Monipuoliset tilat mahdollistavat monenlaista toimintaa, kuten hevosten kuntoutusta”, Kaisa Tupamäki-Kukkamo kertoo.Veikan kartanossa on aloitettu siittolatoiminta. Se pyörii jo toista vuotta. Paikalla on yhdeksän siitosoria. Tulevaisuuden visiona on nostaa perinteikäs Veikan kartano uuteen kukoistukseen monimuotoisen hevostalouden avulla. Haasteina ovat kustannusten voimakas nousu, hevosalan epävarmuus, hevosen lanta, työvoiman saatavuus ja oma jaksaminen. Mahdollisuudet liittyvät majoituspalveluihin ja elämysmatkailuun, kansainvälistymiseen sekä kiertotalouteen ja uusiin energiaratkaisuihin.”Olemme lähteneet tavoitetta kohti kehityshankkeilla. Kaikessa on hevonen keskiössä, mutta se johtaa muihin palvelutuotteisiin. Hevoskuntoutuksen kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Kartanopalveluiden kysyntä on kasvussa. Hevosyrittäjyys vaatii paljon, mutta se myös antaa paljon”, Vesa Kukkamo kertoo. Veikan kartanolla on eri toimintojen kautta yli tuhat asiakasta vuodessa..Puhumme miljardin liikevaihdosta.Marjukka Manninen.Suomen Ratsastajainliiton SLR:n puheenjohtaja Marjukka Maninen hahmotti hevosalan avainlukuja. ”Puhumme miljardin liikevaihdosta, joka on paljon kansantaloudellisestikin. Näistä luvuista puhutaan liian vähän julkisuudessa. 15 000 työpaikkaa sijoitettuna mihin tahansa Suomessa on iso määrä, vallankin kun ne ovat pääsääntöisesti jossakin muualla kuin kauppakeskuksissa. Meidän täytyy muistaa myös, että jopa 600 000 suomalaisista sanoo, että hevonen koskettaa heitä tavalla tai toisella. Se on iso määrä.”Miljardin liikevaihtoa on havainnollistettu sillä, että vastaa suuruusluokaltaan Lapin matkailua.Marjukka Manninen, koulutukseltaan ekonomi, tähdentää, että hevosalan on siitä mielenkiintoinen, että rahaa pyörii paljon, mutta kellekään se ei tunnu jäävän.”Tärkeintä on, että eurot kiertävät, ihmiset saavat työtä ja yhteiskunta voi hyvin. Hevonen todellakin vaikuttaa.”Marjukka Manninen kaipaa yhteiskunnan mukaantuloa alalle, jossa suurin osa ratsastuskouluista ja talleista on yksityisten yritysten ja yrittäjien pyörittämiä toisin kuin vaikkapa Ruotsissa, missä yhteiskunnan panos on huomattava. Maankäytössä hän perää pitkäjänteisyyttä ja hevostalouden tarpeiden tunnustamista. ”Toisaalta tarvitsemme tilaa, mutta toisaalta meidän täytyy olla kohtuullisen lähellä sitä, missä ihmiset ovat, jotta voimme saamaan harrastajia ja ammattilaisia paikalle.””Harrastuksena ja urheilulajina olemme yksi tasa-arvoisimmista lajeista. Ratsastuskilpailussa saattaa olla miehiä, ihan lapsia, ja jopa kahdeksankymppisiä on nähty olympialaisissa.”Marjukka Manninen kertoo omaan kokemukseenkin perustuen, että laji opettaa vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja johtajuutta sekä antaa myös hienolla tavalla henkireiän kaikelle muulle.Ratsastusta harrastaa noin 150 000 suomalaista.Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen esitteli Jenny tarinan. Äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä aiheutuneesta fas-syndroomasta ja sen aiheuttamista vakavista vammoista kärsinyt lapsi otettiin huostaan, mutta hänen onnekseen perhe vaati osaksi fysioterapiaa ratsastusterapiaa. ”Jennyn ja hevosen ensimmäisistä hetkistä alkanut vuorovaikutus on erittäin merkityksellinen tämän kolmikymppisen naisen elämässä tänä päivänä.”Jenny kohdalla kuntoutus muuttui harrastukseksi ja vei hänet muun muassa Los Angelesin Special Olympicsiin ja muihin kansainvälisiin kisoihin. ”Hevonen on ollut mahdollistajana, eikä se ole yhtään liian isoilla kirjaimilla kirjoitettuna tässä. Ratsastus on antanut Jennylle mahdollisuuden olla osa yhteisöä.”.Luonnonvarakeskuksen tutkija Maija Lipponen käsitteli eläimen ihmiselle tuottamaa hyvinvointia. Eläinavusteisuutta on käytetty pitkään fysio-, toiminta ja puheterapiassa. Lupaavia tuloksia on myös psykoterapeuttisessa, neurologisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Yksi tunnetuimmista eläinavusteisista palveluista on hevosterapia.”Eläimen läsnäolo alentaa stressiä, parantaa mielialaa ja edistää vuorovaikutustaitoja. Se vahvistaa ohjaajan ja asiakkaan välisen luottamussuhteen syntymistä. Haasteena on se, että Suomessa eläinavusteisuutta ei ole otettu valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemaksi. Vaikuttavuudesta tarvittaisiin lisää tietoa.”Eläinavusteisia palveluita tuotetaan aina ammattilaisen omasta ammatillisesta koulutuksesta käsin. ”Suomessa koulutuksen kenttä on aika hajanainen. Myös palveluiden hankinta muodostaa yhden pullonkaulan byrokratian vuoksi. Nyt, kun hyvinvointialueita muodostetaan, olisi tuhannen taalan paikka ottaa käyttöön palvelunhankinnan keinoja myös eläinavusteisiin palveluihin.””Tärkeää olisi saada kaikille eläinavusteisille palvelulle laatukriteerit.”Suomen Hippoksen kilpailueläinlääkäri Susanna Mäki esitteli hevosen hyvinvointia kilpailun näkökulmasta.”Vain hyvinvoiva hevonen pärjää kilpailuissa, ja kilpaileminen on hevoselle mielekästä. Ravikilpailusäännöt perustuvat pitkälti osin eläinsuojelulakiin hevosen kilpailukuntoisuuden ja käsittelyn osalta, mutta hevosen hyvinvointi on paljon muutakin kuin eläinsuojelulaki ja sen tulee näkyä ulospäin myös käytännössä. Kilpailueläinlääkärillä on iso rooli. Hän toimii ravikilpailujen ylimpänä eläinsuojeluvalvojana. Kilpailueläinlääkärit Suomessa ovat pääsääntöisesti hevospraktikoita ja osaavat antaa neuvoja hevosten hyvinvointiin liittyvissä asioissa, joka on arvokasta”, kertoo Susanna Mäki.Kilpailueläinlääkärin työ ei näy katsomoon ja television ruudulla.”Ravikilpailuissa tarkastukset ovat iso osa toimintaa ja niihin suhtaudutaan positiivisesti. Neuvonta ja ohjeistus usein riittävät. Mikäli hevonen ei ole kunnossa, se jätetään yhteisymmärryksessä pois kilpailuista ja ohjataan tarvittaessa eläinlääkärin tutkimuksiin. Myös valmentajat ottavat herkästi yhteyttä kilpailueläinlääkäriin, mikäli hevonen ei tunnu normaalilta verryttelyajossa. Kukaan ei halua kilpailla kipeällä hevosella tietoisesti.”Havainnot raportoidaan järjestelmään ja seurantajakso on kuusi kuukautta. ”Vakaviin puutteisiin tai toistuviin huomioihin samasta aiheesta puututaan ja tarvittaessa hevonen määrätään kilpailukieltoon. Tuomaristo päättää muut rangaistukset.””Vaikka hevonen suorittaa hyvin, se ei ole riittävä todiste hevosen hyvinvoinnista”, korostaa Susanna Mäki.”Tarvitaan lisää koulutusta, tietoa, tutkimusta ja ymmärrystä hevosen lajinomaisesta käyttäytymisestä vaaditaan jatkuvasti, etenkin, kun kaupungistumisen myötä yhä harvempi ihminen on ollut hevosten kanssa tekemisissä.”Susanna Mäki nostaa kolme asiaa pohdittavaksi koko alalle. ”Miten saavuttaa ja ylläpitää hevosurheilun osalta yhteiskunnan hyväksyntä ja luottamus? Miten osoittaa arvostusta ja tukea alan toimijoille työstä, mitä hevosten hyvin- voinnin eteen tehdään varsinkin nyt, kun taloustilanne on haastava? Panostus tutkimukseen, koulutukseen ja avoimeen keskusteluun on tärkeää, mutta riittääkö se?”.Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen Terhi Koipijärvi käsitteli vastuullisuutta hevosalan valttikorttina. ”Ratsastajainliitto tekee toimintaympäristön muutoksessa töitä sen eteen, että ratsastus on sosiaalisesti, ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää. Sitoudumme rooliin liikuntakasvattajana ja edistämään hevosyhteisöä turvallisena kasvuympäristönä lapsille ja nuorille, sekä tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena liikunta-, kilpaurheilu-, terapia- ja harrastusympäristönä kaikille siinä mukana oleville.”Terhi Koipijärvi näkee vastuullisuuden yhteiseksi aineettomaksi pääomaksi, jonka sidosryhmät määrittelevät. ”Maine ansaitaan ja se syntyy tekojen ja viestinnän yhteisvaikutuksesta. Maine on olemassaolon oikeutus. Se on eettisyyttä ja vastuullisuutta.”Terhi Koipijärvi varoittaa siiloista ja kuppikunnista. ”Me kaikki vastaamme alan maineesta eli siitä, millaista kuvaa annamme. Eteenpäin pitää mennä jatkuvalla parantamisella.”.Vain toimivat hevosalan yritykset pystyvät turvaamaan suomenhevosen tulevaisuuden.Toini Immonen.Hevosta maaseudun ja kaupungin yhdistäjänä esittelivät suomenhevoskasvattaja Toini Immonen ja Markku Saastamonen Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.Koko ikänsä hevosalan koulutusten parissa toiminut Toini Immonen toimii tällä hetkellä Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen hevosalan opettajana.”Raviurheilu tarvitsee suomenhevosta, mutta muistetaan, että myös suomenhevonen raviurheilua”, Toini Immonen tiivistää.Nyt 2000-luvulla on tarvittu hyvin järjestettyä ja suunnitelmallista nuorisotyötä. ”Tähän on onneksi herätty, sillä entisenlaiselle toiminnalla kosketus olisi jäänyt paljon vähäisemmäksi. Lempeä suomehevonen on sopiva tyyppi tasoittamaan nuoruuden myrskyjä.”Toini Immonen muistuttaa, ettei hevosten ympärillä tapahtuvaa talkootyötä sovi aliarvioida.”Ratsastusseuroissa ja ratsastuskilpailuissa ahertaa paljon vapaaehtoisia. Erilaisissa hevosalan järjestöissä tehdään paljon vapaaehtoistyötä ja koko maan kattavassa ravirataverkostossa järjestettävissä raveissa ahertaa talkoolaisia. Monilla tapahtumista on pitkät perinteet ja jopa selkeää kulttuuriarvoa.”Toini Immonen nimeää suomenhevosen eläväksi kansallisaarteeksi. ”Jos suomenhevoselta kysyttäisiin, se vastaisi, että se haluaa tehdä töitä, se haluaa palvella meitä suomalaisia myös tulevaisuudessa ja se haluaa edistää meidän hyvinvointiamme monin tavoin.”Toini Immonen toivoo, että kaikille hevosalan palveluille saataisiin alhaisempi arvonlisäveroprosentti ja että byrokratiaa voitaisiin keventää. ”Vain toimivat hevosalan yritykset pystyvät turvaamaan suomenhevosen tulevaisuuden. Ammattilaisten lisäksi myös harrastajien edellytykset on turvattava.””Suomessa raviurheilu on suomenhevosen merkittävin käyttömuoto, joten raviurheilutoiminnan jatkuminen ja kehittyminen on meidän kaikkien suomenhevosen ystävien asia.”Luonnonvarakeskuksen Markku Saastamoinen sanoo, ettei hevonen ratkaise kestävän kehityksen haasteita, mutta sillä on osansa. Hän esitteli käsitteen SLO, Social Licence to Operate, jonka ideana ei ole toimia ainoastaan alan omaksi hyödyksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi, vaan toiminnalla pitää kyetä tuottamaan myös yhteistä hyvää.”Tutkimuspiireissä ei puhutan yksikertaisesti eläinten hyvinvoinnista, vaan eläimen elinikäisestä elämänlaadusta. Meidän pitää huolehtia hevosten kohdalla myös kilpailu-uran jälkeisestä ajasta.”Markku Saastamoinen sanoo, ettei kyse ole vain epämiellyttävien kokemusten poistamisesta yksi kerrallaan, vaan elämänlaadusta laajemmin. ”Kestävässä ja vastuullisessa toiminnassa pitää olla tekoja ja suoria vaikutuksia, pelkät välilliset vaikutukset eivät riitä."Luonnon monimuotoisuuden luomisessa hevosella on roolinsa. ”Hevosen myötä ihminen alkaa ymmärtää, että on myös maa, joka tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa. Hevonen toimii välineenä sille, että ihminen alkaa ymmärtää ympäristöä ja sen merkitystä. Sitä kautta tulevat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Kestävyys ei siis sinänsä ole motivaattoria, vaan hevosen hyvinvointi. Sitä kautta päästään vaikutukseen, jota pidämme yhteiskunnallisesti tavoiteltava”, Saastamoinen valaisee uutta näkökulmaa brittitutkimuksen pohjalta.Markku Saastamoinen korostaa ennakoinnin merkitystä. ”On yhteiskunnallisen toimintaluvan edellytys, että pystymme ennakoimaan, mitä meiltä odotetaan. Meihin kohdistuvat vaatimukset liittyvät ympäristöön, ilmastoon, jalostuksen etiikkaan, kilpailuun elintarviketuotannon kanssa sekä ruokinnan monimuotoisuuteen, jolla huolehditaan samalla luonnon monimuotoisuuteen.".Hevosalalla on edelleen paljon tunnistamatonta potentiaalia.Minna Mäenpää.Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää totesi seminaarin yhteenvedossaan toimintaympäristön ja yhteiskunnan vaatimusten muuttuvan ja asettavan uusia vaatimuksia. ”Alan toimijoiden on uudistuttava ja kehitystä tarvitaan, ja uskon alan olevan siihen valmis.””Tunnistetaan ylpeänä alan omat mahdollisuudet, mutta haetaan myös haasteisiin avoimesti ratkaisuja. Tähän tarvitaan poliittista tahtotilaa niin alueellisesti kuin myös valtakunnallisesti.”Minna Mäenpää toivoo hevosalan äänen kuulumista laajemmin yhteiskunnan kaikilla tasoilla.”Hevosalalla on edelleen paljon tunnistamatonta potentiaalia. Meidän tehtävämme on tuoda se jokaisen tietoisuuteen, jotta päätöksiä alan eteen voidaan tehdä. Päättäjiltä pyydämme reagointia näihin asioihin, uskallusta tehdä päätöksiä niin, että hevosala voi jatkossakin hyvin ja niin, että alan koko potentiaali otetaan käyttöön. Uskon vahvasti siihen, että hevosalalle tehdyt panostukset tuovat tämä kaiken yhteiskunnalle takaisin kertautuen alan tuottaman hyvinvointina. .Hevosvaltiopäivät järjestettiin edellisen kerran 2017.Tapahtuman järjestivät Eduskunnan Hevosystäväinseura, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto SLR.."Hevostalous on yhtä iso kuin Lapin matkailu" - katso videolta eduskuntaryhmien tervehdykset Hevosvaltiopäivillä!

Hevosvaltiopäivät: Hevonen työllistää, tuo hyvinvointia ja yhdistää kaupunkeja ja maaseutua

Aiheeseen liittyvää