Jalostusteema tuo kevään

Jalostusteema kurkistaa 2010-luvun merkittävimpiin isäoreihin niin suomenhevosilla kuin lämminverisilläkin, alkionsiirtoon, blub-indeksien laskentaan ja Greenshoen emälinjaan. Tutustumme myös aikansa menestysori Friendly Faceen, joka onnistui sekä radalla että siitoksessa.

Suomenhevosilla Suikun linja on edelleen voimissaan, lämminverisillä Valley Victoryn isälinja on kerännyt suurimman osan Suomen tammoista. Arto Sipakon laajassa katsauksessa maamme käytetyimpiin oreihin tarkastellaan sekä suomenhevosten että lämminveristen ravihevosten merkittävimpiä isälinjoja maassamme viime vuosikymmenellä.

Kesän alussa 32 vuotta sitten kiiri ilmoille uutinen suomalaisten uudesta arvoravurista. Alan silloinen suurin yritys Blue White Trotters oli sinetöimässä kauppaa maailman kärkiajan 11,0a juuri ravanneesta Friendly Facesta. Se oli ollut hyvä Grand Circuit -tason 2-vuotias, ravannut voittoajan 13,3a ja hävinneenä 12,2a. Kolmevuotiskausi oli mennyt totaalisesti pieleen, mutta nelivuotiaana Friendly Face palasi uudelleen parrasvaloihin ja oli Meadowlandsin kevään suuria tähtiä. Kevin Laren tuolloin valmentama ori paineli 30. toukokuuta Pohjois-Amerikan kärkiajan 11,0a, minkä jälkeen suomalaiset lopullisesti kiinnostuivat oriista.

Päädyttyään suomalaisomistukseen Friendly Face kilpaili paljon Keski-Euroopassa. Hollannissa suomalaisjenkki oli tappioton. Se voitti Hilversumin EM-osakisan kolmesti peräkkäin, eikä hävinnyt yhtään karsintaakaan. Erityisesti vuoden 1989 kisa oli merkityksellinen.

”Kyllähän se on Friendly Facen voitoista jäänyt parhaiten mieleen”, Pekka Korpi vahvistaa. ”Mack Lobell oli silloin kohuhevonen ja maailman paras, ja se jäi taakse.”

Miksi ori ei kuitenkaan voinut kilpailla muissa Pohjoismaissa? Miten Pekka Korpi muistelee Friendly Facen luonnetta? Minkälainen oli Friendly Facen panos isäoriina?

Norman Hall tutustui huippuori Greenshoen sukutauluun, eikä hämmästynyt löydöistään.

”Emälinjoista kertovassa kirjassani “Queen Among Queens” omistin luvun suosituimpien ja tuottoisimpien tammalinjojen kehittymisen tutkimiseen pystyäkseni osoittamaan kohdan, josta lähtien ne muuttuivat yhtäkkiä tuottamaan runsaasti nopeita suorituksia ja isoja ansioita. Kutsun tätä “laukaisevaksi vaikutukseksi” (trigger effect), koska se näyttää käynnistyvän, kun tietyt emälinjojen avainyksilöt yhdistetään ensi kertaa.”

Miten saada mahdollisimman suurella todennäköisyydellä hyvä varsa? Tämä kysymys on askarruttanut niin kauan kuin hevosjalostusta on ollut olemassa. Vastausta kysymykseen ei edelleenkään ole, mutta jalostusindeksien avulla yritetään minimoida sattuma minimiinsä.

Suomessa on käytössä blup. Nimi on lyhennös sanoista best linear unbiaised prediction, mikä on suomeksi käännettynä ’paras suoraviivainen harhaton ennuste (jalostusarvosta)’.

Nimensä mukaisesti blup ennustaa jonkin eläimen jalostuksellisen laadun perustuen eläimestä kerättyyn ja analysoituun tietoon. Lue Hevosurheilusta, miten blup lasketaan ja miten sitä käytetään.

Alkionsiirto antaa mahdollisuuden varsaan, vaikka tamma ei syystä tai toisesta pystyisi varsaa itse kantamaan. Kyse voi olla tilanteesta, jossa nuorella tammalla halutaan jatkaa kilpailemista, eikä haluta, että sen uraan tulee tiineyden takia taukoa.

”Se on meillä aika yleinen syy, miksi tullaan alkiohuuhteluun. Toinen syy on se, että luovuttajatammalla on jotain sellaista ongelmaa, mikä estää sen oman tiineyden. Tammat, joilla on toistuvia alkiovarhaiskuolemia, esimerkiksi. Tammalla voi olla pitkälle edennyt kohdun limakalvon rappeutuminen tai vakavia kohtutulehduksia, jotka eivät siis välttämättä vaikuta yleisvointiin mitenkään, mutta heikentävät tamman tiinehtymistä. Kohtuun liittyvät ongelmat voivat tehdä sen, että tamma kyllä tiinehtyy, mutta jossain vaiheessa tiineys menee kesken. Kohtu on sellaisissa tapauksissa niin huonossa kunnossa, ettei se pysty ylläpitämään tiineyttä”, listaa hevosten lisääntymistieteiden opettaja, eläinlääketieteen tohtori Maria Kareskoski.

”Myös sellaiset tammat, joilla on joku muu vakava ongelma, voivat saada jälkeläisen alkionsiirron avulla. Sellaisiakin on ollut, missä luovuttajalla on esimerkiksi vanha lantiomurtuma, ja sitten on mietitty, että voiko se turvallisesti synnyttää.”

Suomen ravikilpailutoiminnan ollessa tauolla ovat katseet kääntyneet Ruotsiin. Hevosurheilusta löydät loppuviikon Ruotsin pääravien kohdelähtöjen lähtölistat ja vihjeet.

Ratsastuksessa Pekka Larsen päätti palata kilparadoille. Mitä hänelle kuuluu ja kuinka koronakevät vaikutti kilpailusuunnitelmiin?

Lue Hevosurheilu, se kertoo taustat ja tarinat. Hevosurheilu ilmestyy toistaiseksi kaksoisnumeroina ravien ja ratsastuskilpailujen ollessa tauolla. Seuraavan kerran Hevosurheilu ilmestyy torstaina 7.5.

Hevosurheilu palvelee sekä printti- että digituotteena.

Digilehti sisältyy kaikkiin Hevosurheilun ja 7 oikein -lehtien tilauksiin. Sen voi lukea missä päin maailmaa tahansa lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta.

Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.