Lakialoitteessa ehdotetaan Suomen perustuslain muuttamista niin, että siihen lisätään uusi luku eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi. Sen perusteena on, että tuntevat eläimet ovat yksilöitä, joiden perusoikeuksia ja hyvinvoinnin vaatimuksia on täysimääräisesti kunnioitettava.Sekä luonnonvaraisten eläinten että ihmisten hoidosta riippuvien eläinten kohdalla mainitaan oikeus elämään, joten tällaisenaan laki lopettaisi nykyisenlaisen metsästyksen ja eläintuotannon. Eläinten kilpailuttamista ei mainita aloitteessa.Aloitteen mukaan eläinten perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa vain silloin, kun se on välttämätöntä ihmisten tai eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi. Tämä ei kuitenkaan rajoittaisi ihmisen ja eläimen kunnioittavaa yhteiseloa, kuten esimerkiksi lemmikkienpitoa, koska sitä pidetään ihmisen empatian kehitykselle tärkeänä. Lemmikinpidon ei kuitenkaan tule vahingoittaa tai rajoittaa kielteisesti eläimen tarpeita tai muuten vaikuttaa eläimen hyvinvointiin ja terveyteen kielteisesti.Lakiehdotuksen mukaan eläin voitaisiin tappaa vain, jos se on välttämätöntä ja jos ei ole olemassa muita järkeviä keinoja ihmisten, eläinten tai jonkin tietyn lajin tai ympäristön suojelemiseksi.Eläimet olisivat myös asianosaiskelpoisia viranomaisasioissa ja tuomioistuimissa. Eläimen puhevaltaa käyttäisi sen laillinen edustaja, jota tulisi kuulla ja joka voisi valittaa päätöksestä eläimen puolesta. Oikeudet lakiinLaki koskisi sekä luonnonvaraisia eläimiä että ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimiä.Sen mukaan luonnonvaraisella eläimellä olisi oikeus elämään sekä oikeus elää vapaudessa ja luonnollisessa elinympäristössään. Ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimellä taas olisi oikeus elämään sekä oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja oikeus saada perustarpeensa tyydytetyiksi. Eläimellä olisi oikeus kokea ja ilmaista positiivisia tunteita sekä oikeus tulla suojelluksi ja olla vapaa ihmisen aiheuttamalta pelolta, kivulta, ahdistukselta ja kärsimykseltä.Eläimellä olisi oikeus asianmukaiseen ravintoon ja juomaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi. Eläimellä olisi oikeus itse päättää, milloin se (aloitteessa hän) syö ja juo. Eläin voitaisiin tappaa vain, jos se on välttämätöntä. Perusteluissa mainitaan, että Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että eläin rinnastuu esineeseen. Voimassa oleva eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää periaatteessa eläimen hyvinvoinnista huolehtimista, mutta eläinten oikeuksia ei ole suojeltu perustuslaissa. Käytännössä eläimen hyvinvointi on alisteinen ihmisten mahdollisuuksille hyödyntää eläimiä esimerkiksi tuotannossa ja hyödykkeinä. Aloitteeseen voi tutustua täällä. "Mikä on eläimen etu?"Juristi Antti Linna on tutustunut aloitteeseen. Hän kertoo kannattavansa eläinten hyvinvoinnin parantamista ja turvaamista, mutta juristina hän on sitä mieltä, että perustuslaki ei ole asiaan soveltuva instrumentti. ”Hevoskauppoja koskevissa oikeudenkäynneissä toivon usein, että laissa tunnistettaisiin ero teollisesti valmistetun hyödykkeen ja yksilölliset henkiset ja fyysiset ominaisuudet omaavan eläimen välillä. Tällä hetkellä esimerkiksi koiran, hevosen ja pyykinpesukoneen kauppaan sovelletaan samaa lakia, ja kaupankohteen erityisominaisuuksien sekä ihmisen ja eläimen välisen suhteen vaikutuksellisuuden huomioiminen tai huomioimatta jättäminen tapahtuvat pelkästään tapauskohtaisen arvioinnin kautta”, hän huomauttaa.”Jäin kuitenkin pohtimaan, mitä lakialoitteen toteuttamisesta todellisuudessa seuraisi. Paranisiko eläinten hyvinvointi de facto vai loppuisiko eläintenpito kokonaan? Tiukan tulkinnan mukaan tuon lakialoitteen myötä saattaisi käydä niin, että esim. tavallinen kotikoiran tai -kissan pito olisi perustuslainvastaista ja pitäisi lopettaa. Olisiko sitten kuitenkaan eläinten etu, jos yhä harvemmalla ihmisellä olisi omaa rakasta kotieläintä tai harrastuskaveria, ja eläimet eriytettäisiin yhteiskunnassa ihmisen kumppaneista pääosin pelkästään luonnonvaraisiksi täysin lajityypillisen elämän omaaviksi metsäneläimiksi?” Linna kysyy.
Lakialoitteessa ehdotetaan Suomen perustuslain muuttamista niin, että siihen lisätään uusi luku eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi. Sen perusteena on, että tuntevat eläimet ovat yksilöitä, joiden perusoikeuksia ja hyvinvoinnin vaatimuksia on täysimääräisesti kunnioitettava.Sekä luonnonvaraisten eläinten että ihmisten hoidosta riippuvien eläinten kohdalla mainitaan oikeus elämään, joten tällaisenaan laki lopettaisi nykyisenlaisen metsästyksen ja eläintuotannon. Eläinten kilpailuttamista ei mainita aloitteessa.Aloitteen mukaan eläinten perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa vain silloin, kun se on välttämätöntä ihmisten tai eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi. Tämä ei kuitenkaan rajoittaisi ihmisen ja eläimen kunnioittavaa yhteiseloa, kuten esimerkiksi lemmikkienpitoa, koska sitä pidetään ihmisen empatian kehitykselle tärkeänä. Lemmikinpidon ei kuitenkaan tule vahingoittaa tai rajoittaa kielteisesti eläimen tarpeita tai muuten vaikuttaa eläimen hyvinvointiin ja terveyteen kielteisesti.Lakiehdotuksen mukaan eläin voitaisiin tappaa vain, jos se on välttämätöntä ja jos ei ole olemassa muita järkeviä keinoja ihmisten, eläinten tai jonkin tietyn lajin tai ympäristön suojelemiseksi.Eläimet olisivat myös asianosaiskelpoisia viranomaisasioissa ja tuomioistuimissa. Eläimen puhevaltaa käyttäisi sen laillinen edustaja, jota tulisi kuulla ja joka voisi valittaa päätöksestä eläimen puolesta. Oikeudet lakiinLaki koskisi sekä luonnonvaraisia eläimiä että ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimiä.Sen mukaan luonnonvaraisella eläimellä olisi oikeus elämään sekä oikeus elää vapaudessa ja luonnollisessa elinympäristössään. Ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimellä taas olisi oikeus elämään sekä oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja oikeus saada perustarpeensa tyydytetyiksi. Eläimellä olisi oikeus kokea ja ilmaista positiivisia tunteita sekä oikeus tulla suojelluksi ja olla vapaa ihmisen aiheuttamalta pelolta, kivulta, ahdistukselta ja kärsimykseltä.Eläimellä olisi oikeus asianmukaiseen ravintoon ja juomaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi. Eläimellä olisi oikeus itse päättää, milloin se (aloitteessa hän) syö ja juo. Eläin voitaisiin tappaa vain, jos se on välttämätöntä. Perusteluissa mainitaan, että Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että eläin rinnastuu esineeseen. Voimassa oleva eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää periaatteessa eläimen hyvinvoinnista huolehtimista, mutta eläinten oikeuksia ei ole suojeltu perustuslaissa. Käytännössä eläimen hyvinvointi on alisteinen ihmisten mahdollisuuksille hyödyntää eläimiä esimerkiksi tuotannossa ja hyödykkeinä. Aloitteeseen voi tutustua täällä. "Mikä on eläimen etu?"Juristi Antti Linna on tutustunut aloitteeseen. Hän kertoo kannattavansa eläinten hyvinvoinnin parantamista ja turvaamista, mutta juristina hän on sitä mieltä, että perustuslaki ei ole asiaan soveltuva instrumentti. ”Hevoskauppoja koskevissa oikeudenkäynneissä toivon usein, että laissa tunnistettaisiin ero teollisesti valmistetun hyödykkeen ja yksilölliset henkiset ja fyysiset ominaisuudet omaavan eläimen välillä. Tällä hetkellä esimerkiksi koiran, hevosen ja pyykinpesukoneen kauppaan sovelletaan samaa lakia, ja kaupankohteen erityisominaisuuksien sekä ihmisen ja eläimen välisen suhteen vaikutuksellisuuden huomioiminen tai huomioimatta jättäminen tapahtuvat pelkästään tapauskohtaisen arvioinnin kautta”, hän huomauttaa.”Jäin kuitenkin pohtimaan, mitä lakialoitteen toteuttamisesta todellisuudessa seuraisi. Paranisiko eläinten hyvinvointi de facto vai loppuisiko eläintenpito kokonaan? Tiukan tulkinnan mukaan tuon lakialoitteen myötä saattaisi käydä niin, että esim. tavallinen kotikoiran tai -kissan pito olisi perustuslainvastaista ja pitäisi lopettaa. Olisiko sitten kuitenkaan eläinten etu, jos yhä harvemmalla ihmisellä olisi omaa rakasta kotieläintä tai harrastuskaveria, ja eläimet eriytettäisiin yhteiskunnassa ihmisen kumppaneista pääosin pelkästään luonnonvaraisiksi täysin lajityypillisen elämän omaaviksi metsäneläimiksi?” Linna kysyy.