Kokelaslähtöjä kaivataan lisää – "Ei jalkapallossakaan junioria laiteta heti ammattilaissarjaan"

”Kokelaslähtöjä pitäisi olla enemmän tarjolla, ympäri vuoden”, kommentoi Jere Hurme, joka ajaa kilpaa kokelaslisenssillä.

Kokelaslisenssin haltija on ammattivalmentajalisenssin A tai kilpailijalisenssin B haltijan yrityksessä tai yksityislisenssin F haltijan tallissa vakituisessa työsuhteessa toimiva henkilö. Kokelaslisenssin haltijoiden määrä on pienentynyt, mutta Hurmeella on tähän syy:

”Ei sitä lisenssiä kannata hakea, koska kokelasstatuksesta ei ole mitään hyötyä, sillä niitä lähtöjä ei juurikaan ole. Lisenssijärjestelmä on muutenkin melko epäselvä. Olisi hyvä saada kunnolla informaatiota siitä, mitä vaaditaan miltäkin lisenssiltä ja mitä niillä on tarjota.”

Samoilla linjoilla Hurmeen kanssa on myös toinen kokelaslisenssin haltija Mats Havulehto.

”Kokelaslähtöjä on liian vähän. Ja määrän lisäksi pitäisi myös katsoa missä niitä ajetaan, sen perusteella missä isot ammattitallit ja sitä myöten kokelaat sijaitsevat”, hän esittää.

Kiintiöitä nostettu

Suomen Hippoksessa kypäräsarjoista vastaava Hanna Närhinen kertoo juniori- ja kokelaslähtöjen määrää nostetun vuodelle 2025.

”Maakuntaradoille on asetettu minimikiintiöt ajettavista juniori- ja kokelaslähdöistä. Viime vuonna lähtöjen määrä oli 41, tänä vuonna 46. Aiemmin kiintiö koski juniorilähtöjä, nyt yksi jokaiselle radalle merkitystä kiintiöstä on ajettava juniorilähtönä, muuten radat voivat ajaa niitä myös kokelaslähtöinä”, hän selvittää.

Lännen ratojen kilpailupäällikkö Iivari Ingves pitää muutosta kiintiöihin hyvänä.

”Kokelaille tarvitaan lähtöjä, vaikka heidän määränsä ei ole kovin suuri. Kokelaat ovat töissä ammattivalmentajilla, ja alalla työskentelystä on hyvä olla myös porkkana tarjolla”, Ingves painottaa.

”Turussa PM-viikonlopun kokelaslähtö toimi viime vuonna hyvin, ja se saa jatkoa. Lisäksi toiselle lännen radalle tai alueelle yhteisesti on alustavissa suunnitelmissa kokelaille suunnattu kilpailusarja. Täytyy kuitenkin muistaa, että ratojen sarjasuunnittelu on palapeliä. Siinä on mukana kokelaslähtöjen lisäksi myös muita erikoislähtöjä, eikä niiden määrä saa nousta kokonaisuuteen peilaten liian suureksi.”

Urapolku valmentajaksi

Jere Hurme toivoo, että radat järjestäisivät sarjoja nimenomaan kokelaille.

”Raviurheilun parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat lisää näytönpaikkoja kehittyäkseen lajissa. Ei jalkapallossakaan junioria laiteta heti ammattilaissarjaan. Ei raveissakaan kuuluisi ajaa uran alkuvaiheessa vain top10:ssä olevia ohjastajia vastaan. Oman tasoisia vastaan ajaminen kehittää ja antaa itsevarmuutta.”

Havulehto muistuttaa myös, että kokelaslähdöt palvelevat laajempaa joukkoa ammattilaisia.

”Jos innostuu raviurheilusta esimerkiksi yli 25-vuotiaana ja haluaa tehdä siitä itselleen ammatin, tällä hetkellä ei oikeastaan ole lähtöjä, missä tällainen henkilö voisi uran alkuvaiheessa – kokelaana – ajaa kilpaa. Se, että pääsee välillä ajamaan kilpaa, kehittää myös mahdollista valmentajan uraa ajatellen.”

Sekä Hurme että Havulehto kokevat, ettei raviurheilusta ammattia haluavia tueta tarpeeksi.

”Todella vaikeaa on alkaa valmentajaksi, jos ei siirry jatkamaan esimerkiksi vanhempien työtä. Ei tule nuoria, jotka aloittavat tyhjästä ja saavat tallin täyteen hevosia. Valmentamiseen ei kannusteta. Kukaan ei puhu siitä, mitä tapahtuu suomalaiselle raviurheilulle ja ravien hevosmäärälle sitten, kun Suomen kärkivalmentajat kuten Pekka Korpi, Markku Nieminen ja Harri Koivunen joskus lopettavat”, Hurme muistuttaa.

”Ajatusta valmentajaksi ryhtymisestä tuetaan, mutta konkretiaa ei ole, tai ainakaan minä en näe sitä. Monet asiat toki ovat kehityksen alla tällä hetkellä, mutta itse ainakin kaipaan edes jonkinlaista näkymää siihen, mikä on raviurheilun tulevaisuus Suomessa”, Havulehto kommentoi.

"Salamakypärät vain kokelaille"

Vuodesta 2012 järjestetty Suomen Hippos ry:n Salamakypärät -kilpailusarja on tunnetuin kokelaille näytönpaikkoja tarjoava kokonaisuus. 2023 vuoteen asti se oli tarkoitettu vain kokelaslisenssin haltijoille, mutta viime vuodesta alkaen sinne sai hakea myös harrastajalisenssillä.

”Uudistuksessa ajateltiin sitä, että raviurheilun parissa on monenlaisia nuoria, jotka pyrkivät ammattilaiseksi ja ovat tavoitteellisia sen suhteen, vaikkeivat ole ammattitallilla töissä vaan esimerkiksi opiskelevat korkeakoulussa”, Närhinen avaa taustoja.

Muutos saa kritiikkiä Salamakypärät vuosina 2021 ja 2022 voittaneelta Hurmeelta.

”Kilpailusarjan pitäisi olla suunnattu jatkossakin vain kokelaille, jotta lähtöjen taso säilyy hyvänä. Ammattivalmentajat uskaltavat ilmoittaa hevosia toisen ammattivalmentajan työntekijälle, mutta tuntemattomille ei uskalleta ilmoittaa.”

Hurme kritisoi myös muuten uudistunutta Salamakypärät-konseptia.

”Tänä vuonna on tullut uudistus, että sarjaan kuuluvista koulutuksista saa pisteitä kilpailuun. Koulutusten taso on laskenut vuodesta 2016, jolloin olin ensimmäisen kerran mukana ja siitä kertoo myös se, että niihin ei enää osallistuta ja niihin houkutellaan pisteiden avulla. Sarjassa pitäisi olla kyse siitä, kuka ajaa kilpaa parhaiten, ei siitä kuka käy koulutuksissa.”

Salamakypärissä kolmena vuotena kilpaillut Havulehto muistuttaa, että koulutukset ovat hankalia työssä käymisen kannalta.

”Esimerkiksi se, että lähtee Kaustiselle koulutukseen, vie yhden kokonaisen työpäivän. Silloin koulutusten pitäisi olla oikeasti hyödyllisiä, sellaisia jotka kehittävät ammattimaisessa työskentelyssä raviurheilussa.”

Esimerkkeinä hyvistä koulutuksista sekä Hurme että Havulehto mainitsevat raviurheilun ammattilaisten pitämät koulutukset, joissa käytiin läpi esimerkiksi ajettuja lähtöjä, sponsorien hankintaa ja mediassa toimimista.

”Salamakypärissä tehdyt muutokset eivät auta kehittymistä raviurheilun ammattilaiseksi, vaikka se on koko kilpailusarjan tarkoitus. Voi kysyä, onko koko kilpailulle tarvetta, jos kokelaslähtöjä ajettaisiin muutenkin, säännöllisesti ja ympäri vuoden. Sain itse kritiikkiä siitä, että osallistuin sarjaan vielä uudelleen vaikka olin voittanut. Tein sen siitä syystä, että muita kokelaslähtöjä ei ollut tarjolla”, Hurme kertoo.