Kotinsa tulipalossa menettänyt valmentaja sai huojentavia uutisia palon syttymissyystä

Tiistaina Hollolasta kiiri uutinen tulipalosta, joka tuhosi hevostilan asuinrakennuksen kokonaan. Kyseessä oli hevoskauppiaana ja ravivalmentajana tunnetun Leo Mönttisen koti.

Treenari oli itse tuttuun tapaan työn touhussa, mutta palattuaan hevosen kanssa treenilenkiltä, odotti häntä järkyttävä näky. Talo ei ollut vielä ilmiliekeissä, mutta savua nousi kauttaaltaan. Kyseessä oli vuonna 1924 rakennettu rintamamiestyyppinen hirsitalo, joten palo eteni nopeasti.

Paikalla oli sammutuksen eri vaiheissa yhteensä yli 40 palomiestä ja kuusi säiliöautoa Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja sen sopimuspalokunnista.

Keskiviikkona alkoi palon syttymissyyn selvitys. Mönttinen kertoo, että hänen saamansa tiedon mukaan syy löytyy talon alla kulkevista sähkökaapeleista. Niistä syttynyt palo levisi nopeasti lankkulattiaan ja pian koko taloon.

”Mysteerinen juttu”, Mönttinen ihmettelee. ”Ensimmäisenähän tällaisessa puutalossa tulee lämmitys mieleen, mutta siitä se ei johtunut. On helpottunut olo, että syy on tiedossa, eikä se ole omasta söhläyksestä johtuva. Itseä tietysti painoi, että olenko minä tehnyt jonkin virheen. Mutta kaapelit sijaitsevat sellaisessa paikassa, ettei niitä voinut mitenkään havaita.”

Henkilövahingoilta onneksi säästyttiin, eikä tallirakennuskaan ollut syttymisvaarassa. Käytännössä kaikki sisällä ollut irtaimisto kuitenkin paloi talon mukana.

"Vaikka tällaisista karmeuksista on kuullut ja lukenut, sitä helposti ajattelee, että ei se minulle satu.”

”Keräsin kaikkea vanhaa. Jo edellinen omistaja oli aloittanut keräilyn, mutta kaikki meni. Päällystakin ja muita vaatteita kävin ostamassa, kun ei minulle jäänyt kuin nämä ajohaalarit."

Positiivisesta asenteestaan tunnettu Mönttinen ei vaivu epätoivoon äärimmäisen vaikeana hetkenäkään. Tiistaina mieli oli ymmärrettävästi täysin maassa, mutta keskiviikkona usko tulevaan on jo palannut. Siinä on auttanut laaja joukko ystäviä, jotka ovat tarjonneet apuaan.

”Niinhän sitä sanotaan, että päivääkään en vaihtaisi pois, mutta minä vaihtaisin eilisen”, Mönttinen huokaa. ”Elämä kuitenkin jatkuu. Olen saanut ihmisiltä todella paljon soittoja, että jos tarvitsen apua, ihmiset ovat valmiina auttamaan.”

Valmentaja suunnittelee hevosten palaavan treeneihin jo torstaina, mutta omat kuviot ovat vielä epäselvät. Mönttinen kertoo, että vietti paloa seuranneen yön ystävänsä teollisuushallissa sijaitsevassa keittiöntapaisessa tilassa. Omalta tontilta löytyy myös saunakamari, missä hän voi tarvittaessa yöpyä.

Vaikka tilalle rakennettaisiin aikanaan uusi talo, ei se koskaan tule olemaan vanhanveroinen.

”Talossa oli esimerkiksi puusepän tekemät kaapistot. Kaikki haihtuivat. Vaikka itse sanon, minulla oli hieno koti. Minä voin asua uusien seinien sisällä, mutta sama koti se ei ole.”

”Itku ei kuitenkaan auta. Se on menetetty, ja nyt mennään eteenpäin. Mies ei ole maahan lyöty. Harmittaa, mutta en luovuta. Eikös se niin ole, että huonoa tuuria seuraa hyvä tuuri?”