Kylmäveriravuri potkaisi heinäkuussa Peter Erikssonia kasvoihin sillä seurauksella, että Eriksson menetti näkökykynsä. Rättvikin tapahtumia on seurannut muutama samantyyppinen, mutta seurauksiltaan lievempi kylmäverionnettomuus..Travronden uutisoi pari viikkoa sitten, että Johan Untersteiner ei suostunut ajamaan hänelle ilmoitettua kylmäveristä Åbyssä, koska ei tunne oloaan enää turvalliseksi kylmäveristen kärryillä. Sen jälkeen Jörgen Westholm kommentoi Aftonbladetille, että kylmäverisistä on tullut vaarallisia, ja että Svensk Travsportin tulisi selvittää, mistä onnettomuudet ovat johtuneet. .Kolmantena asiaan tarttui Lutfi Kolgjini. Hän sanoi Aftonbladetissa, että kylmäveristen kanssa tapahtuneet onnettomuudet eivät ole olleet sattumaa ja että kylmäveriraviurheiluun ei tarvitsisi satsata enää ollenkaan..Rintala: Reaktioiltaan nopeampia kuin suomenhevosetYhdeksää kylmäveristä enimmillään valmentanut Tiina Rintala on seurannut Ruotsissa käytävää keskustelua ja siihen johtaneita tapahtumia tarkasti. Vaikka hänen tallinsa kylmäveriset ovat olleet kokeneita kilpahevosia, eivät varsoja, onnettomuuksilta ja vaaratilanteilta ei ole täysin vältytty..Yksi kylmäverinen potkaisi startissa Ville Pohjolaa ja sai lähteä heti tallista. Toinen vaaratilanne syntyi kerran harjoituslenkillä..”Ajettiin hevosia ryhmässä, ja toiselta hevoselta pamahti rengas. Kylmäverinen potkaisi heti, siinä olisi voinut käydä huonosti. Sellaista herkkyyttä joissain yksilöissä on. Kylmäveriset on reaktioiltaan nopeampia kuin suomenhevoset, ei niillä olisi tarvinnut sotaan lähteä”, Rintala vertaa..Syytä hän osaa vain arvailla..”Eikös se ole niin, että kylmäveristen jalostuksessa on käytetty joskus täysveristä ratsua? Silloin syytä voisi olla perimässä. Vai joutuvatko kylmäveriset nuorina liian tiukoille? Norjassa on pohdittu sitäkin, pitäisikö kasvattajakilpailut siirtää vuotta myöhemmiksi kuten suomenhevosilla.”.Tiina Rintalalla kylmäverisiä on enää yksi, mutta rodusta hän edelleen pitää..”On vaan ajettu aikansa kilpaa ja myyty hevoset sitten ratsuiksi. Tangen Svennillä pääsee kyllä melkein aina starttiin kun haluaa, mutta aloittelevien kylmäveristen kilpailuttaminen on vaikeaa. Se näkyy nykyään niiden tuontimäärissäkin: omistajat kyllästyy, jos ei pääse kahteen kuukauteen starttiin.”.”Hippoksen politiikka on ollut minusta tässä asiassa lyhytnäköistä. Ennen pitkää kylmäverisiäkin tarvitaan, että suomenhevoslähdöt saadaan pystyyn. Monet meidän omistajat, jotka tuli lajiin kylmäveristen kautta, omistaa nykyään Suomessa syntyneitä – nuoria suomenhevosiakin.”.Persson: Samanlaisia hevosia kuin kaikki muutkinRuotsin menestyneimpiin kylmäverivalmentajiin kuuluva Jan-Olov Persson ei käynnissä olevaa keskustelua ymmärrä. Hänen mukaansa kylmäveriset ovat kilttejä ja jalostus on mennyt eteenpäin vuosikymmenien aikana..”On todella outoa, että esimerkiksi Kolgjinin ja Untersteinerin puheet nostivat asian näin vahvasti esille. He eivät ole käytännössä koskaan valmentaneet kylmäverisiä. Lisäksi he kumpikin asuvat Etelä-Ruotsissa, missä ei edes kilpailla kylmäverisillä”, Persson ihmettelee..”Raviurheilussa on sattunut onnettomuuksia myös lämminveristen kanssa, mutta ei niistä ole syntynyt näin suurta polemiikkia. Tällä kertaa media on tarttunut vahvasti asiaan. Kun työskennellään elävän eläimen kanssa, jolla on oma tahto, siinä on aina omat riskinsä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kylmäveriset ovat samanlaisia hevosia kuin kaikki muutkin.”.Sekä Travrondenin että Aftonbladetin artikkeleissa on mahdollisina syinä käytöshäiriöihin nostettu esille kylmäveristen nopea jalostuskierto, kaventuneet sukulinjat sekä korkea sukusiitosaste. Lisäksi Kolgjini mietti, onko kylmäverijalostuksessa tietyt sukulinjat, jotka jättävät nimenomaan temperamenttisempia ja reaktiivisempia hevosia. Persson ei allekirjoita näitä väitteitä..”Minä koen, että kylmäverinen on muuttunut enemmän urheiluhevostyyppiseksi ja että sitä on helpompi käsitellä, opettaa ja ajaa kuin aikaisemmin. Mielestäni kylmäveristen hankaluudet, jos niitä sellaisiksi pitää sanoa, tulevat eri linjoilta, enkä minä ainakaan pysty nimeämään yhtä tiettyä linjaa. ”.Svensk Travsport kertoo ottaneensa onnettomuudet vakavasti todeten samalla, ettei heillä ole riittävästi dataa analysoida tilannetta perusteellisesti. Svensk Travsport on keskustellut usean toimijan kanssa, ja aihe on ollut esillä tuomaripäivillä ja ammattivalmentajien kesken. Asiaan etsitään konkreettisia kehitysehdotuksia, mutta sellaisia ei ole vielä saatu.
Kylmäveriravuri potkaisi heinäkuussa Peter Erikssonia kasvoihin sillä seurauksella, että Eriksson menetti näkökykynsä. Rättvikin tapahtumia on seurannut muutama samantyyppinen, mutta seurauksiltaan lievempi kylmäverionnettomuus..Travronden uutisoi pari viikkoa sitten, että Johan Untersteiner ei suostunut ajamaan hänelle ilmoitettua kylmäveristä Åbyssä, koska ei tunne oloaan enää turvalliseksi kylmäveristen kärryillä. Sen jälkeen Jörgen Westholm kommentoi Aftonbladetille, että kylmäverisistä on tullut vaarallisia, ja että Svensk Travsportin tulisi selvittää, mistä onnettomuudet ovat johtuneet. .Kolmantena asiaan tarttui Lutfi Kolgjini. Hän sanoi Aftonbladetissa, että kylmäveristen kanssa tapahtuneet onnettomuudet eivät ole olleet sattumaa ja että kylmäveriraviurheiluun ei tarvitsisi satsata enää ollenkaan..Rintala: Reaktioiltaan nopeampia kuin suomenhevosetYhdeksää kylmäveristä enimmillään valmentanut Tiina Rintala on seurannut Ruotsissa käytävää keskustelua ja siihen johtaneita tapahtumia tarkasti. Vaikka hänen tallinsa kylmäveriset ovat olleet kokeneita kilpahevosia, eivät varsoja, onnettomuuksilta ja vaaratilanteilta ei ole täysin vältytty..Yksi kylmäverinen potkaisi startissa Ville Pohjolaa ja sai lähteä heti tallista. Toinen vaaratilanne syntyi kerran harjoituslenkillä..”Ajettiin hevosia ryhmässä, ja toiselta hevoselta pamahti rengas. Kylmäverinen potkaisi heti, siinä olisi voinut käydä huonosti. Sellaista herkkyyttä joissain yksilöissä on. Kylmäveriset on reaktioiltaan nopeampia kuin suomenhevoset, ei niillä olisi tarvinnut sotaan lähteä”, Rintala vertaa..Syytä hän osaa vain arvailla..”Eikös se ole niin, että kylmäveristen jalostuksessa on käytetty joskus täysveristä ratsua? Silloin syytä voisi olla perimässä. Vai joutuvatko kylmäveriset nuorina liian tiukoille? Norjassa on pohdittu sitäkin, pitäisikö kasvattajakilpailut siirtää vuotta myöhemmiksi kuten suomenhevosilla.”.Tiina Rintalalla kylmäverisiä on enää yksi, mutta rodusta hän edelleen pitää..”On vaan ajettu aikansa kilpaa ja myyty hevoset sitten ratsuiksi. Tangen Svennillä pääsee kyllä melkein aina starttiin kun haluaa, mutta aloittelevien kylmäveristen kilpailuttaminen on vaikeaa. Se näkyy nykyään niiden tuontimäärissäkin: omistajat kyllästyy, jos ei pääse kahteen kuukauteen starttiin.”.”Hippoksen politiikka on ollut minusta tässä asiassa lyhytnäköistä. Ennen pitkää kylmäverisiäkin tarvitaan, että suomenhevoslähdöt saadaan pystyyn. Monet meidän omistajat, jotka tuli lajiin kylmäveristen kautta, omistaa nykyään Suomessa syntyneitä – nuoria suomenhevosiakin.”.Persson: Samanlaisia hevosia kuin kaikki muutkinRuotsin menestyneimpiin kylmäverivalmentajiin kuuluva Jan-Olov Persson ei käynnissä olevaa keskustelua ymmärrä. Hänen mukaansa kylmäveriset ovat kilttejä ja jalostus on mennyt eteenpäin vuosikymmenien aikana..”On todella outoa, että esimerkiksi Kolgjinin ja Untersteinerin puheet nostivat asian näin vahvasti esille. He eivät ole käytännössä koskaan valmentaneet kylmäverisiä. Lisäksi he kumpikin asuvat Etelä-Ruotsissa, missä ei edes kilpailla kylmäverisillä”, Persson ihmettelee..”Raviurheilussa on sattunut onnettomuuksia myös lämminveristen kanssa, mutta ei niistä ole syntynyt näin suurta polemiikkia. Tällä kertaa media on tarttunut vahvasti asiaan. Kun työskennellään elävän eläimen kanssa, jolla on oma tahto, siinä on aina omat riskinsä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kylmäveriset ovat samanlaisia hevosia kuin kaikki muutkin.”.Sekä Travrondenin että Aftonbladetin artikkeleissa on mahdollisina syinä käytöshäiriöihin nostettu esille kylmäveristen nopea jalostuskierto, kaventuneet sukulinjat sekä korkea sukusiitosaste. Lisäksi Kolgjini mietti, onko kylmäverijalostuksessa tietyt sukulinjat, jotka jättävät nimenomaan temperamenttisempia ja reaktiivisempia hevosia. Persson ei allekirjoita näitä väitteitä..”Minä koen, että kylmäverinen on muuttunut enemmän urheiluhevostyyppiseksi ja että sitä on helpompi käsitellä, opettaa ja ajaa kuin aikaisemmin. Mielestäni kylmäveristen hankaluudet, jos niitä sellaisiksi pitää sanoa, tulevat eri linjoilta, enkä minä ainakaan pysty nimeämään yhtä tiettyä linjaa. ”.Svensk Travsport kertoo ottaneensa onnettomuudet vakavasti todeten samalla, ettei heillä ole riittävästi dataa analysoida tilannetta perusteellisesti. Svensk Travsport on keskustellut usean toimijan kanssa, ja aihe on ollut esillä tuomaripäivillä ja ammattivalmentajien kesken. Asiaan etsitään konkreettisia kehitysehdotuksia, mutta sellaisia ei ole vielä saatu.