Kärryvalmistaja protestoi Hippoksen päätöksenteon hitautta – jättää hevosensa pois Porista
Custom Sulky Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Jussi Peltonen nosti Hevosurheilussa 23. helmikuuta esille epäkohdan Euroopassa ja Amerikassa valmistetuilta kilpakärryiltä vaaditusta kestävyystestaamisessa.
”Miksi jenkkikärryiltä ei vaadita uusintatestausta samaan tapaan kuin meidän eurooppalaisten valmistajien kärryiltä?” Suomen Hippoksen hallitusta ja virkamiesjohtoa sähköpostitse lähestynyt Peltonen kysyi.
Myöskään säännöissä edellytettyä tuotenumerointia tms. identifiointia ei jenkkikärryissä ole. Siksi esimerkiksi kolarissa vahingoittuneilla kärryillä voisi ajaa teoriassa kilpaa ilman, että korjauksen lopputulosta olisi mitenkään tarkastettu tai testattu.
Hippoksesta luvattiin varustetyöryhmän käsittelevän asiaa 3. maaliskuuta ja asian etenevän sen jälkeen Hippoksen sääntövaliokuntaan ja hallitukseen. Jussi Peltonen kyllästyi kuitenkin odottamiseen.
”Jätän Krampuksen pois tänään Porista henkilökohtaisena protestina, koska asian eteneminen on luvattoman hidasta. En uskalla kilpailla raveissa, koska siellä sallitaan varusteet, jotka eivät ole sääntöjen mukaisia”, hän ilmoittaa.
Hevosurheilussa 23.2.2022 julkaistu uutinen kokonaisuudessaan:
Kärryvalmistajan huoli noteerattiin Hippoksessa
Custom Sulky Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Jussi Peltonen vaatii jenkkikärryille sovellettavaksi samoja sääntöjä kuin eurooppalaisille ravikärryille.
Ravikilpailusäännöissä sanotaan, että kaikkien kilpakärryjen tuotantoversio on kestävyystestattava. Tämä testaus toteutuu sekä Euroopassa että Amerikassa valmistetuille kärryille, mutta Hippoksen käytännön mukaan eurooppalaisvalmisteiset kilpakärryt täytyy lisäksi kestävyystestata 5 vuoden välein. Jenkkikärryille tällaista vaatimusta ei ole.
”USTA:n jenkkikärryille tekemä testi on pätevä, mutta miksi jenkkikärryiltä ei vaadita uusintatestausta samaan tapaan kuin meidän eurooppalaisten valmistajien kärryiltä?” Suomen Hippoksen hallitusta ja virkamiesjohtoa sähköpostitse lähestynyt Jussi Peltonen kysyy.
Toisena epäkohtana hän näkee jenkkikärryjen identifioimattomuuden. Säännöissä velvoitetaan, että kärryissä tulee olla merkittynä valmistajan tuotenumerointi ja valmistusajankohta. Tällaista identifiointia ei jenkkikärryillä ole.
”Jos jenkkikärryt ovat osallisena kolarissa, niillä voi ajaa kilpaa vaikka seuraavalla viikolla ilman, että niitä on korjauksen jälkeen mitenkään testattu. Niissä ei ole sarjanumeroa eikä mitään muutakaan, millä ne voitaisiin identifioida”, Peltonen kritisoi.
Kritiikkinsä hän esittää kahdessa eri roolissa.
”Raviharrastaja Peltonen on huolissaan oikeusturvastaan. Kuka korvaa ja mitä, jos kilpailussa tapahtuu onnettomuus, jossa on mukana ei-hyväksyttyjä tai ravikilpailusääntöjen vastaisia varusteita?” hän kysyy.
”Kärryvalmistaja Peltonen taas kysyy, miksi toisille valmistajille annetaan sellaista etua, että niiden ei tarvitse noudattaa sääntöjä? Suomen Hippos on valtionavustusta saava, viranomaisasemassa oleva organisaatio, jonka on kohdeltava kaikkia tasapuolisesti.”
Jussi Peltonen on antanut asioidentilasta palautetta Hippoksen suuntaan ennenkin, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
”Nyt mitta tuli täyteen, ja jos muutoksia ei vieläkään tapahdu, täytyy ryhtyä toimenpiteisiin.”
Mitä ne ovat, sitä Peltonen ei yksilöi, mutta Ruotsin keskusjärjestöä hän kertoo jo lähestyneensä.
”Tässä asiassa Suomi ja Ruotsi ovat sopineet, että Hippos määrittelee pelisäännöt ja Ruotsi seuraa niitä. Nyt Ruotsissa päättävissä asemissa olevat ihmiset tietävät myös seurata, millaisiin toimenpiteisiin Hippos epäkohtien suhteen ryhtyy.”
Peltosen näkemästä epätasapuolisuudesta huolimatta Custom Sylky pärjää edelleen kärrynmarkkinoilla hyvin.
”Yritys voi hyvin, liikevaihto kasvoi viime vuonna 15 prosenttia. Tuotannosta 85 prosenttia menee vientiin”, toimitusjohtaja mainitsee.
Suomen Hippoksen hallituksessa jo ennen nykyistä puheenjohtajakauttaan istunut Kari Eriksson kuuli nyt asiasta ensimmäistä kertaa, mutta suhtautuu siihen heti vakavasti.
”Tämä on yksi esimerkki siitä, että Hippoksen säännöt ja käytännöt eivät aina kohtaa. Varsinkin varustepuolella tapahtuu jatkuvasti sellaisia muutoksia, että säännöt eivät pysy kaikilta osin ajan tasalla, ja niitä on hyvä käydä säännöllisin väliajoin läpi”, Eriksson aloittaa.
”Tässä asiassa edetään niin, että varustetyöryhmä käsittelee asiaa 3. maaliskuuta ja sitten se jatkaa sääntövaliokuntaan ja hallitukseen.”
Identifioinnin puuttumisen jenkkikärryistä Eriksson näkee jopa UET-tason asiana.
”Kansainvälisiin kysymyksiin on reagoitava kansainvälisesti, ja olisi ehkä hyvä pohtia yhdessä muidenkin maiden kanssa, miten kaikki kärryt voitaisiin järkevästi rekisteröidä.”
Siihen, miksi asia ei ole aikaisemmin edennyt, Eriksson ei osaa ottaa kantaa.
”Tekemällä virallisen esityksen hallitukselle kuitenkin varmistaa, että se tulee varmasti huomioitua ja käsiteltyä”, hän neuvoo.
Myös Hippoksen toimistolla Peltosen esittämään epäkohtaan suhtaudutaan vakavasti.
”Tunnistamme asiaan liittyvän problematiikan, ja jotain ajatuksia siitä jo on, miten sääntöjä pitäisi muuttaa, jotta tasapuolisuus ulkomaisen ja kotimaisen valmistajan välillä toteutuisi paremmin. On varmasti kaikkien yhteinen tahtotila, että radoilla ajetaan turvallisilla kärryillä, kuluttajille on tarjolla laaja valikoima kärryjä ja tasapuolisuus valmistajien välillä toteutuu”, raviurheilun johtaja Tomi Himanka näkee.
