Merkkipäivä: Vermo kuin toinen koti

Jenny Peipinen käy yhä Vermossa jokaikisenä ravipäivänä hoitamassa ruokahuollon niin kutsutulla valmentajien mökillä – ja seuraavana päivänä aina siivoamassa. Peipisen tie käy Kauniaisista raviradalle myös merkkipäivänä, jolloin ajetaan osuvasti Finlandia-ajo.

"Vermohan on mulle kuin toinen koti ja toinen elämä. Niin kuin nytkin. Olen valinnut, että olen Vermossa – suvun juhlat olen siirtänyt myöhemmäksi", Peipinen sanoo. "Nyt tarjoan jälkiruuaksi kakkua."

Vuoden 2017 Kuninkuusravien aikaan lapsenlapsi pääsi ripille Oulussa ja tämän veli kyseli, eikö mummu tosiaan tule. Vaikka sukulaiset ovat sydämelliselle ihmiselle arvossaan, ravit ajoivat edelle.

"En tarkoita, että olen korvaamaton, niitä on hautausmaat täynnä, mutta nämä tilanteet ovat ainutlaatuisia", Peipinen luonnehtii. "Vermon asema on tosi tärkeä mun elämässä."

Jenny on nähnyt Vermon koko elonkaaren jo Käpylästä asti mukana olleena. Ravit tulivat hänen elämäänsä siitä alkaen kun hän tutustui tulevaan mieheensä Veijo Peipiseen, joka toimi raveissa päälähettäjänä ja tuomarina sekä myöhemmin radan hallituksessa. "Meitä oli viisi perheenjäsentä. Jokainen teki raveissa jotakin hommaa."

Käpylään monitoimi-Jennyn pestasi radan toimitusjohtaja Pertti Järvelä, joka halusi tällä tavalla kiittää, kun Jennyn äiti myi lihakauppansa Järvelälle sopivaan hintaan. Sillä tiellä Peipinen on yhä.

Vermon kilpailusihteerinä Jenny Peipinen toimi vakituisena työntekijänä vuodesta 1977 aina vuoden 2008 Finlandia-ajoon asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Toimintaan Peipinen vaikuttaa vieläkin muun muassa yhtiökokouksissa, joissa hän käyttää osakkeenomistajien ääntä. Näkyvämpää on vapaaehtoistyö ruokahuollon puolella.

"Pidän 'poikia' kurissa valmentajien kopilla, ne tykkäävät ja ovat kiitollisia. Perttusen Tapiolle leipäjuustoa ja lakkahilloa, Heikarin Marko tykkää lohesta, Koivusen Olli karjalanpiirakoista. Ja sitten jos joku tulee kaukaa, laitan vielä eväät mukaan."

Emännöidessä Jennyn ruotsinkielen taidosta on hyötyä, äidinäiti oli suomenruotsalainen ja äidinisä kreikkalainen. "Kreikkaa en puhu, vaikka olen varttikregu, kuten veli Lasse aina sanoo", Jenny toteaa.

Lasse-veli on 50–60-lukujen taitteessa kevyen musiikin kirkkaimpiin tähtiin kuulunut iskelmälaulaja Lasse Liemola, joka käy 85-vuotiaana yhä laulamassa.

Helposti verkostoituvana ihmisenä Jenny Peipinen on myös ehtiväinen yhdistysihminen: Vermon ravinaisten varapuheenjohtaja, lämminveriliiton hallituksen jäsen, mukana Espoon hiihtoseuran toiminnassa ja niin edelleen.

"Kun jossain tarvitaan kokkaajaa, kahvinkeittäjää ja jeesaajaa, siellä melkein olen", Jenny naurahtaa.