Miksi nuoret suomenhevoset eivät starttaa?

Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan nuoret suomenhevoset aloittavat ravikilpailu-uransa yhä myöhemmin.

Janina Aronen, 30, on julkaissut tutkimuksen nuorten suomenhevosten syistä kilpailemattomuuteen ja radalle tulemattomuuteen. Viimeisimmästä 5-6-vuotisikäluokasta vain kolmasosa on suorittanut vähintään opetus- tai koelähdön. Vähintään kerran kilpailleita on vain 27 prosenttia. Viimeisimmät tutkimuksessa huomioidut tulokset ovat viime talvelta.

Tutkimuksen kohteena on vuonna 2014 syntynyt suomenhevosten ikäluokka, jonka hevosmäärä on 1013. Kilpailemattomia hevosia on siis peräti 668 eli 66 prosenttia ikäluokasta. Tärkeää on huomioida, että kokonaismäärässä ovat mukana juoksijalinjaisten hevosten lisäksi myös ratsu-, pien- ja työhevoset. Juoksijalinjaisia suomenhevosia myös hankitaan muihin käyttötarkoituksiin kuin ravikilpailuihin niiden monipuolisuuden vuoksi.

Arosen kattavassa tutkimuksessa todetaan, että juoksijasuunnalle jalostusarvosteltujen isäoriiden jälkeläisiä on 73 prosenttia. Tutkimuksen aikana ikäluokasta 36 prosenttia oli ravivalmennuksessa, eli hiukan enemmän kuin opetus- tai koelähdössä käyneitä.

Aronen kirjoittaa, että ikäluokkakilpailujen säilyminen elinvoimaisena on rodun jalostuksen kannalta olennaista:

”Ikäluokkakilpailuiden elinvoimaisena säilyminen on yksi juoksijalinjaisten suomenhevosten laadukkaan kasvatuksen perusedellytyksistä. Ikäluokka-kilpailuissa kilpailee nykyään aiempaa pienempi määrä hevosia. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomenhevosten Kriteriumin karsintalähtöihin ilmoitettiin vain 16 hevosta. Vuonna 2019 vastaava lukumäärä oli 17 hevosta. Kriterium on kuitenkin suomenhevosten ikäluokkakilpailuista suuripalkintoisin, joten tämä on huolestuttava suuntaus.”

Ikäluokkakilpailujärjestelmä sai kuitenkin Arosen tutkimuksessa osakseen kritiikkiä. Monen vastaajan mukaan kaikki hevoset eivät ole vielä tarpeeksi kypsiä ja nuorena kilpailu-uran aloittamista korostetaan turhan paljon.

Pitkän linjan suomenhevosmies Timo Vääränen kommentoi, että asia ei ole yksinkertainen.

”Nelivuotiailla on valtavan suuri ero hyvän ja erittäin varhaiskypsän hevosen välillä. Tuolloin mennään jo niin kovia vauhteja, että vain muutama yksilö on vasta valmis siihen. Jos suomenhevonen oikein ajetaan pyörryksiin, on se vaikea uudestaan saada antamaan itsestään ja uskomaan itseensä. Historia tuntee paljon tapauksia, että on menty vähän yli ja nuori hevonen katkeaa. Ikäluokkalähdöt sinänsä ovat hyviä, mutta itse suhtaudun hyvin kriittisesti niihin. Esimerkiksi Viesker ei ollut mikään ikäluokkatähti ja siitä tuli monivuotinen hallitsija.”

Eräs merkittävimmistä syistä kilpailemattomuuteen on tutkimuksen mukaan varhaiskypsyyden puute tai hidas kehitys. Molempiin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa.

Lue lisää ajatuksia herättävästä tutkimuksesta, vaikutuskeinoista ja Vääräsen kokemuksista Hevosurheilun torstain 14.5. numerosta!