Näin lähdöt täyttyvät eri maakuntaradoilla – "Yksi fakta ja selkeä mittari päätöksenteon pohjaksi"
Hevosten määrän, ravipäivien ja täksi vuodeksi myös palkintorahan vähentyessä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten lähdöt täyttyvät eri maakuntaradoilla. Näin teki myös maa- ja metsätalousministeriö jakaessaan palkintotukea vuodelle 2025.
Neljä maakuntarataa – Lahti, Mikkeli, Kuopio ja Seinäjoki – sai lähtöjen hyvän täyttöasteen johdosta 30 000 euron lisäpalkintotuen, jonka se voi kohdentaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
”Ministeriön näkökulmasta on tärkeää seurata palkintotuen vaikuttavuutta ja tehokkuutta, ja niitä mitataan lähtöjen täyttöasteella”, raviurheilujohtaja Arto Hytönen valaisee.
Ministeriö pyysi Hippokselta vuosilta 2021–23 sekä alkuvuodelta 2024 lähtöjen täyttöasteet nuorten hevosten lähtöjä huomioimatta.
”Ministeriössä ymmärretään, että nuoret hevoset kehittyvät vaiheittain ja niille täytyy taata tietty urapolku. Se tukee myös kasvatustoimintaa, ja siksi lähtöjä täytyy järjestää nuorille tarvittaessa pienemmällä hevosmäärällä kuin aikuisille”, Hytönen edellyttää.
Mahdollisimman täysien lähtöjen ajaminen on totta kai koko alan intresseissä.
”Kun kilpahevosten ja toimijoiden määrät laskevat ja samaan aikaan rahoitus pienenee, on erityisen tärkeää käyttää rahat ja resurssit oikein. Vain silloin ala säilyy elinvoimaisena.”
Vain yksi mittari kokonaisuudessa
Täyttöasteella ja kohteiden valinnalla on merkitystä myös pelimyyntiin
”Hevospelaamisen suosion säilyttäminen ja kasvattaminen on tärkeää. Tämän vuoksi Veikkaus, Hippos ja raviradat pyrkivät yhteistyössä tarjoamaan mahdollisimman täysipainoisia ja kiinnostavia pelikohteita. Täyttöasteita seurataan yhdessä sovitulla tavalla, ja myös kohdevalintoihin kiinnitetään erityistä huomiota”, Arto Hytönen sanoo.
Tällä hetkellä hevospelaamisella ei ole suoraa yhteyttä hevosalan rahoitukseen, mutta lisenssimarkkinaan mentäessä tilanne muuttuu. Merkittävä osuus rahoituksesta alkaa tulla pelituottoina, ja pelikohteiden tulee olla silloinkin mahdollisimman täysipainoisia.
”Lähtöjen täyttöaste on tärkeä kriteeri sekä kilpailutoiminnan tehokkuuden että pelikohteiden laadun näkökulmasta”, Arto Hytönen painottaa.
”Hyviä pelikohteita ovat mahdollisimman täydet ja täysipainoiset lähdöt. Täyttöasteella on iso vaikutus pelituottoon. Urheilullinen taso vaikuttaa myös, mutta täyttöaste enemmän.”
Vetämällä mutkat suoriksi voisi ajatella, että raveja kannattaisi siis järjestää enemmän siellä, missä täyttöaste on korkein, ja vähemmän siellä, missä se on matala. Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.
”Täyttöaste on yksi fakta ja selkeä mittari päätöksenteon pohjaksi, mutta kilpailukalenterin laadinnassa ja kilpailutoiminnan kokonaisuudessa pitää ottaa huomioon paljon muutakin. Täytyy tarjota valtakunnallisesti riittävät mahdollisuudet harrastaa ja harjoittaa ammattimaista toimintaa”, Arto Hytönen alustaa.
”Täyttöasteita seurataan tarkasti ensi vuoden ravipäivien jakoa mietittäessä, mutta ne eivät ole ainoa ja autuaaksi tekevä kriteeri. Myös tekoälytyökalu on tärkeä, ja sitä kehitetään jatkuvasti.”
”Tulevaisuuden tuotonjakomallista pyritään rakentamaan myös kokonaisuutena kannustava.”
Vaikka lähtöjen täyttöasteet ovatkin radoittain melko lailla vakiintuneet, niihin on mahdollista myös itse vaikuttaa.
”Sarjasuunnittelulla on siinä tärkeä rooli. Täytyy tiedostaa, millaisia hevosia radan vaikutuspiirissä on, pyrkiä tarjoamaan lähtöjä juuri niille ja huomioida myös naapuriratojen ja Toto75- ja Toto65-sarjat”, Arto Hytönen opastaa.
Näin täyttöasteet laskettiin
Täyttöasteprosentit saatiin laskemalla kullekin radalle ryhmälähtöjen ja volttilähtöjen täyttöasteen keskiarvo.
Laskennassa ei huomioitu nuorten hevosten lähtöjä eikä peruttuja sarjoja.
Maa- ja metsätalousministeriölle toimitettiin myös täyttöasteet vuoden 2024 alkupuoliskolta. Ne noudattivat neljän radan kärjen osalta vuosien 2021–23 tilastoa.
