Näin ravilähdöt täyttyvät radoittain

Jos tänä päivänä halutaan selvittää, ajetaanko raveja ”oikeilla” radoilla, yksi tapa on verrata hevosten määriä lähtöä kohti. Lopputulos on tosin kaukana absoluuttisesta totuudesta. Vertailussa eivät näy perutut sarjat eivätkä karsitut hevoset. Karsittujen määrä ei mittariksi kävisikään, kun karsintapisteitä ei enää kerätä ja karsinnan häämöttäessä hevoset siirretään usein toiseen sarjaan tai toisiin raveihin.Moni asia vaikuttaa ravien suosioon, viimeisimpänä ratojen jakaminen ympärivuotisesti kilpaa ajaviin tai osavuosiratoihin. Kilpailutoiminnan painottuminen hiljaiseen talviaikaan heikentää täyttöastetta ja sijoitusta vertailussa, samoin runsas autolähtöjen ajaminen. Luonnollisesti kiinnostukseen raveja kohtaan vaikuttavat myös niiden palkintotaso ja profiili..Hevosurheilu selvitti vuosi sitten kesällä, miten paljon hevosia lähtöä kohti kullakin maakuntaradalla juoksi jokaista tasoitus- ja ryhmälähtöä kohti vuonna 2022. Tulos näkyy grafiikassa yllä (taul. 2). Eniten hevosia lähtöä kohti juoksi Forssassa, Seinäjoella ja Kuopiossa, vähiten Kajaanissa.Kun sama tilasto ajettiin grafiikkaan ylle tammi–heinäkuulta 2024, Forssa on edelleen ykkösenä 11,63 hevosella per lähtö. Kakkoseksi on noussut Jyväskylä (sijalta 8) ja kolmanneksi Ylivieska (sijalta 7). Kajaani on noussut 10 sijaa yhdeksänneksi, ja jumbosijalle on pudonnut Rovaniemi.Jyväskylän statistiikassa näkyy Kuninkuusravien merkitys. Kolme täyttä kuninkuusravipäivää alkuvuoden 13 ravipäivässä vaikuttaa lähtöjen täyttymiseen positiivisesti.Trendinomaista nousua on havaittavissa pienimmillä maakuntaradoilla, joihin päivien leikkaaminen kautta linjan juustohöyläperiaatteella iski eniten. Kajaanilla Toto75-päivän vaikutus näkyy tammi-heinäkuun viiden päivän keskiarvoissa selvästi enemmän kuin koko vuoden 2022 kahdeksassa päivässä. Lisäksi leikkaus kohdistui varmasti epäsuosituimpiin päiviin.Ylivieskalta päiviä leikattiin saman verran kuin Kajaanilta, mutta sen sijoitusparannuksen arvoa nostaa, että tilastossa näkyy vasta neljä ensimmäistä kilpailupäivää – ei esimerkiksi kaksipäiväisiä Ruunakunkkareita. Tornionkaan 3.8. Toto75-päivä ei ehtinyt tilastoon mukaan. Se selittää sijoituksen laskua.Rovaniemen putoamista hännänhuipuksi selittää pohjoinen erityisasema, jonka takia siltä ei vähennetty ravipäiviä lainkaan ja kilpailumahdollisuuksia halutaankin tarjota eri kriteereillä kuin etelässä.Forssan, Turun ja Teivon kilpailupäällikkö ja Vermonkin sarjojen rungon suunnitteleva Iivari Ingves pitää ”omien” ratojensa lukuja ”ihan hyvinä” ja varsin loogisina.”Forssalla on keskeinen sijainti, ja se tarjoaa pääosin sarjoja hevosille, joita on paljon”, hän alustaa.Vielä keskeisemmin sijaitsevat kuitenkin toisaalta vaikkapa Jyväskylä ja Seinäjoki?”Tästä minulla ei ole faktaa, pelkkä mutu-tuntuma, että etelässä hevoset kilpailevat enemmän. Mahdollisesti siksi, että niitä on enemmän ammattitalleissa”, Ingves epäilee.Turku löytyy täysin eri päästä tilastoa kuin Forssa.”Sinne ei tule hevosia yhtä monesta ilmansuunnasta, ja siellä ajetaan myös vaikeimpana vuodenaikana. Lisäksi Turussa pyritään huomioimaan sellaisia lähialueen hevosia, joita ei ole määrällisesti kovin paljoa, esimerkiksi jo tienanneita lämminveritammoja.”Teivon ja Vermon kilpailuprofiileissa on Ingvesin mukaan niin ikään omat erityispiirteensä, jotka osaltaan vaikuttavat lähtöjen hevosmääriin.”Teivo ajaa paljon nuorten hevosten lähtöjä. Jonkun suomenhevosten Kriterium-kokeen tai -sarjan ei odotetakaan tulevan täyteen. Vermossa taas huomioidaan korkean profiilin hevosia ja 75-divisioonien väliinputoajia. Meidän pitää pyrkiä takamaan kaikille hevosille edes jonkinlaiset kilpailumahdollisuudet”, Ingves muistuttaa.

Näin ravilähdöt täyttyvät radoittain

Aiheeseen liittyvää