Nainen on raviurheilun päätöksenteossa vielä harvinaisuus: "Kyllähän tämä patriarkaatti on aika vahvasti sisäänrakennettu alalla"

Raviala on päätöksenteon osalta edelleen melko miehinen maailma. Siinä kun yritysmaailman tai urheilun hallitus- ja johtajatehtävissä naisen valitseminen tehtävään ei enää ole harvinaista, lasketaan heitä raviurheilun ylimmällä tasolla edelleen kahden käden sormilla..Ilmapiiri pitää saada sellaiseksi, että mukaan pääsee, eikä sellaiseksi, että älä sinä tyttö siinä sotke asioita."Menna Rantala pohtii, miten naisia saisi enemmän mukaan päätöksentekoon.Näin vertailu tehtiin- Artikkelissa vertailtiin maakuntaradoilla ravikilpailutoimintaa järjestävien osakeyhtiöiden ja yhdistysten hallituksia- Tiedot saatiin pääsääntöisesti ratojen verkkosivuilta- Joidenkin ratojen kevään yhtiökokous vuodelle 2023 on vasta tulossa, artikkelissa on käytetty maaliskuun 6. päivän tilannetta- Joensuun, Kouvolan, Kuopion, Lappeen, Mikkelin, Porin, Rovaniemen, Tampereen ja Tornion hallituksissa on kaikissa yksi naisjäsen- Kajaanissa ja Lahdessa naisia on kaksi, Vermossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa kolme - Neljä naista löytyy Kaustisen, Seinäjoen ja Ylivieskan johtokunnista, Forssan hallituksessa naisia on viisi.Kun Kristiina Ertola valittiin vuonna 2006 Suomen Hippoksen hallitukseen, hän oli tehtävässä ensimmäinen nainen koskaan. Ertola toimi Hippoksen hallituksen jäsenenä vuosina 2006–2014.Muut Hippoksen hallituksen naisjäsenet on nopeasti lueteltu: Aino-Maija Luukkonen oli hallituksessa yhden kauden 2009–2011, Marjo Kaipainen vuodet 2016–2020 ja Anne Laitinen 2020–2021. Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu kaksi naista: Tiina Kuosmanen (2022-) ja Irene Kelloniemi (2023-)..Hippoksen puheenjohtajana ei ole koskaan ollut nainen, ei edes ehdolla, mutta viime vuonna eräs lasikatto rikkoutui, kun Minna Mäenpää nousi kasvatuksen ja omistamisen päälliköstä Hippoksen toimitusjohtajaksi..Valtuuskunta on Hippoksen ylintä valtaa käyttävä päättävä elin, ja sen naisistuminen tuntuu tapahtuvan erityisen hitaasti. Tällä hetkellä 42 valtuuskunnan varsinaisesta jäsenestä vain viisi on naisia. Se on kuitenkin enemmän kuin aiemmin: koko Hippoksen historian aikana on valtuuskunnassa ollut yhteensä vain 17 naista varsinaisena edustajana. Ensimmäinen oli Hellin Seppä Ravinaisten edustajana vuonna 1977.Kun selataan edustajista ensimmäistä naista, joka ei edusta ravinaisia, päästään vuonna 1992 valtuuskuntaan valittuun Amélie Ehrnrothiin, joka edusti Ratsujalostusliittoa. Ensimmäiset naiset raviradan tai hevosjalostusliiton edustajana olivat vuonna 1997 valtuuskuntaan tulleet Maija-Liisa Itäranta (Jyväskylä) ja Kaisa Tolonen (Pohjois-Karjalan hevosjalostusliitto). Kaisa Tolonen on toiminut myös valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana nainen ei vielä ole ollut..Näin valtuuskuntaan noustaanValtuuskuntaan noustaan jäsenyhteisöistä. Hippoksen sääntöjen mukaan valtuuskuntaan pyritään valitsemaan yksi jäsen kustakin hevosjalostusliitosta, kaksi jäsentä pääradalta ja yksi jokaiselta maakuntaradalta. Lisäksi pohjoisen kesäratoja edustaa yksi jäsen ja etelän kesäratoja yksi jäsen.Valtuuskuntaan kuuluvat myös jäsenet Hevosenomistajain Keskusliitosta, Ravivalmentajat ry:stä, Ravinaisten Liitosta sekä Ratsujalostusliitosta. Perinteisesti edustajana on ollut jäsenyhteisön puheenjohtaja, mikä osaltaan selittää hidasta naisistumista. Tällä hetkellä seitsemällä radalla on nainen toiminnan- tai toimitusjohtajana. Puheenjohtajana oleminen on harvinaisempaa. Raviratojen taustayhdistyksistä tai -yrityksistä vain viiden hallituksen puheenjohtajana on nainen..Suomessa on 19 maakuntarataa. Tällä hetkellä niiden joukossa ei ole yhtään rataa, jonka hallinnossa ei olisi lainkaan naisia. Yhdeksällä radalla heitä on vain yksi. Kaikilla muilla radoilla naisia on hallituksessa vähintään kaksi. Eniten naisia on Forssan Seudun Hippos ry:n hallituksessa, ja se on myös ainoa hallitus, jossa naisia on yli puolet jäsenistä: viisi yhdeksästä. .Suora lukumäärävertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa naisten osuudesta, sillä hallitusten koko vaihtelee. Vähimmillään jäseniä on 6 (Rovaniemi, Pori, Kuopio) ja enimmillään 11 (Vermo). Prosentuaalisesti laskien vähiten naisia on Kouvolan ravirataa hallinnoivan Valkealan Hevosystäväinseuran johtokunnassa, jossa kymmenestä jäsenestä yksi on nainen. .Valkealan HYS:in johtokunnan puheenjohtaja Pekka Kaikkonen kertoo, että naisia otettaisiin Kouvolassakin hallitustyöhön enemmän, jos heitä olisi tarjolla..”Valitettavasti heitä ei hirmu paljon tyrkyllä ole. Tämä on talkootyötä, eikä palkkiota saa, joten tämä on vähän eri juttu kuin monessa muussa hallituksessa”, Kaikkonen sanoo. ”Ja jäsenethän hallituksen valitsee. Ei siinä ole hallituksella tai hallituksen puheenjohtajalla paljon muuta tekemistä kuin tuoda ehdokkaita esiin.”.Tärkeintä hallitustyössä on Kaikkosen mukaan sukupuolen sijasta se, että hallitukseen valikoituu erilaisista taustoista olevia ihmisiä..”Tärkeintä hallinnossa on, että se on mahdollisimman heterogeeninen, jotta osaaminen ei ole samanlaista. Väitän, että Kouvolassa on kohtuullisen hyvin erilaisista asemista tulevia ihmisiä”, Kaikkonen sanoo..Forssassa enemmän naisiaForssan ravirata on harvinaisuus siinäkin mielessä, että sekä toiminnanjohtaja Elina Hirvonen että hallituksen puheenjohtaja Menna Rantala ovat naisia. Sama tilanne oli vielä hetki sitten myös Oulussa, mutta radalle haetaan juuri uutta toimitusjohtajaa..Vuodesta 2019 Forssan hallituksessa vaikuttanut Menna Rantala aloitti tammikuussa ensimmäisenä naisena Forssan radan johdossa, mutta hän ei usko sukupuolensa vaikuttaneen valintaan. Myöskään Suomen ainoa naisvaltainen hallitus ei ole ollut itsetarkoitus..”Meillä on koitettu kasata hallitukseen mahdollisimman monipuolisesti sellaiset tahot, jotka haluavat sitoutua hallitustyöhön ja joilla on jotakin annettavaa meidän radalle”, Rantala paaluttaa.”Meidän ihmiset on valittu osaaminen kärkenä, eikä oleteta, että kaikki osaavat luetella hevosen ruumiinosat tai valioaikaiset juoksijat, vaan osaaminen ja verkostot ovat sellaisia, mitkä halutaan tuoda Pilvenmäen käyttöön. Myös Suomen Hippoksen omassa strategiassa sekä vastuullisuusohjelmassa viitataan naisten ja nuorten paremmasta osallistamisesta lajin päätöksentekoon.”.Rantala miettii, että vaikka lajiosaamistakin tarvitaan, kannattaisi ratojen hyödyntää enemmänkin paikallista osaamista ja asiasta kiinnostuneita ihmisiä, eikä välttämättä etsiä heitä vain selkeästi hevossektorilta..”Lajin ja alan perinteissä on, että päättäjät ovat hyvin miesvaltaisia. Ovatko naiset tunteneet itsensä edes kovin tervetulleiksi? Onko oikeasti otettu irti potentiaali naisten osaamisesta vai onko heitä koitettu laittaa erilaisille paikoille, perinteisesti vaikka nuorisotyön pariin?” Rantala haastaa..Hän näkee, että raviurheilu hyötyy siitä, että päätöksentekoon saataisiin mukaan ihmisiä monipuolisista taustoista..”Kyllähän tämä patriarkaatti on aika vahvasti sisäänrakennettu alalla. Sen murtaminen vaatii sitä, että siihen kiinnitetään huomiota, eikä ’all male panelia’ pidetä enää hyväksyttävänä”, Rantala sanoo viitaten ystävänsä, tutkijatohtori Saara Särmän lanseeraamaan ilmaisuun..”Naiskiintiöitä en kannata, vaan pitää mennä osaaminen edellä. Mutta ilmapiiri pitää saada sellaiseksi, että mukaan pääsee, eikä sellaiseksi, että älä sinä tyttö siinä sotke asioita. Silti ajattelen, että kun haetaan osaajia ja tekijöitä, sukupuolella ei ole väliä.”.Kova nahka vaaditaanMervi Roiha-Härkönen on siviilityössään Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimialapäällikkö. Tällä hetkellä hän on myös Parikkalan Hevosseuran puheenjohtaja. Aiemmin Roiha-Härkönen on vaikuttanut sekä Lappeen raviradan hallituksessa että Etelä-Karjalan ravinaisten johtokunnassa. .”Itse hallitustyössä ollaan taustalla, mutta pyrkiessä taas tosi paljon esillä. Siinä pitää olla tosi kova nahka ja arvostaa omaa osaamistaan.”.Roiha-Härköstä päätöksenteko ja vaikuttaminen on kiinnostanut aina. Hänellä on tapahtumatuottajan koulutus ja hän opiskelee digimarkkinointia ja brändin kehittämistä. Ensimmäisen kerran hän pyrki Hippoksen hallitukseen vuonna 2020 ja toisen kerran 2022. Kummallakaan kerralla Roiha-Härkönen ei tullut valituksi. Kokemus valintaprosessista on auttanut häntä ymmärtämään, miksi kaikki eivät ole valmiita lähtemään siihen ainakaan valtakunnallisella tasolla..”On tosi tiukka koetinkivi jo pyrkiä hallitukseen”, Roiha-Härkönen sanoo. ”Itse hallitustyössä ollaan taustalla, mutta pyrkiessä taas tosi paljon esillä. Siinä pitää olla tosi kova nahka ja arvostaa omaa osaamistaan.”.Roiha-Härkönen on 40-vuotias, suhteellisen nuori ravipäättäjäksi. Hän ei silti koe, että valitsematta jääminen olisi johtunut sukupuolesta tai iästä..”En usko, että niillä loppupeleissä oli merkitystä. Ilmeisesti asuin väärällä puolella Suomea. Vaikka en halunnut uskoa, että alueellisuus vaikuttaisi niin paljon”, Roiha-Härkönen toteaa. ”Onhan se peli taustalla hirmuista, miten niitä paikkoja jaetaan ja mietitään. Hyvässä ja pahassa.”.Roiha-Härkönen toivoo, että etenkin valtakunnalliselle tasolle ihmisiä valittaessa paino olisi ainoastaan osaamisella. .”Jotenkin toivoisi, että kun hallitustasolle valitaan ihmisiä, valittaisiin heidät ammattitaito edellä. Sukupuolineutraalisti, eikä minkään alueellisuuden kautta, vaan ihan puhtaasti osaamisen. Mutta kyllähän tämä vahvasti tuntuu yhä enemmän alueellisuuteen menevän.”.Enää Roiha-Härköstä ei harmita se, ettei häntä valittu. Hän oli etukäteen päättänyt, että nyt on viimeinen kerta. Silti hän ajattelee, että juuri nyt hänellä olisi ollut hallitustyöhön paljon annettavaa, kun raviurheilu on niin suurten muutosten ja haastavien kysymysten edessä..”Valehtelisin jos sanoisin, että valitsematta jääminen ei olisi aluksi harmittanut. Panostin siihen, ja se oli itselleni tärkeä asia. Ja edelleen välitän ravipäätöksenteosta ja seuraan sitä.”.Kun valtakunnallisen päätöksenteon portit eivät auenneet, Roiha-Härkönen on keskittynyt paikalliseen tekemiseen Parikkalan Hevosseurassa..”Meillä on tosi aktiivinen seura. Viime viikonloppuna oli tosi suosittu metsäajokurssi, tulossa on lasten tapahtumaa ja länkientekokurssia. Tällä hetkellä olen tosi tyytyväinen tähän. Tässä tekee vähän myös itselleen mahdollisuutta harrastaa, ja oman alueen ihmisille. Tämä on tuntunut hyvältä nyt.”.Ensimmäinen nainenUrheilugaalassa Vuoden taustavaikuttajana palkittu Kristiina Ertola oli ensimmäinen nainen Hippoksen hallituksessa.Vuosi oli 2006. Ei Kristiina Ertolaa silti sukupuolen takia valittu.”Totta kai oli hienoa olla ensimmäinen nainen, mutta minulla oli myös aika vahva tausta ja osaaminen työhön. Mutta olihan se jollain tapaa osoitus Hippoksen miehisestä kulttuurista. Hippos taisi olla yksi viimeisiä urheilujärjestöjä, joissa nainen tuli hallitukseen”, Ertola muistelee. ”Se, että oli nainen, ei varmaan silloinkaan ollut etu siihen hommaan. Mutta tunsin ihmisiä aika paljon. Sellaisen naisen, joka tulee ulkopuolelta, on varmaan vielä vaikeampaa – vaikka olisi hyvinkin kokenut ja pätevä – jos ihmiset ei yhtään tiedä, kuka hän on.”Myös Teivon puheenjohtajana toiminut Ertola kohtasi päättäjäaikoinaan jopa tytöttelyä.”On minua tytötelty ihan kohtalaisesti. En kokenut sitä haitaksi, kun olin jo sen verran iäkäs, että se oli lähinnä hauskaa. Mutta voin kuvitella, että uudempi ihminen kokee sellaisen helposti osaamisen vähättelynä”, Ertola miettii.Sukupuolikiintiöitä Ertola ei kannata, sillä pelkkä sukupuoli ei ole ravipäätöksenteossa määräävä tekijä.”Ajattelen, että se, että olen nainen, ei ole se tärkein juttu. Olen ollut kiintiönaisenakin, ja pidän sitä jopa aavistuksen vähättelevänä. Olet jossain vain sen takia, että olet nainen”, Ertola sanoo.”Mutta jalansijan saaminen ei ole helppoa. Joissakin paikoissa on melkoinen herrakerho, ja jos sinne haluaa mukaan, pitää ihan oikeasti haluta vaikuttaa ja puskea sinne hallintoon. Forssa on hyvä esimerkki: kun siellä on nuorekkaampi ja naisvaltaisempi hallitus, on kolmannen ja neljännen naisen sitten jo paljon helpompi mennä mukaan, kun kulttuuri on erilainen.”Ertola allekirjoittaa ajatuksen, että hyvien ihmisten saaminen raviratojen hallintoihin voi olla nykyään vaikeaa, sukupuolesta riippumatta. Silti järjestötyö voi olla hyvin motivoivaa.”Jos arvostaa omaa aikaansa ja harrastustaan, ei välttämättä halua ’pilata’ sitä tekemällä järjestötyötä. Esimerkiksi itse käyn paljon rennommin raveissa nykyään. Kivaa se oli aiemminkin, mutta silloin minulle lainausmerkeissä valitettiin koko Suomen ja Teivon asioista ja tietysti halusinkin niitä hoitaa. Nyt on rennompaa. Totta kai seuraan edelleen ravipolitiikkaa, mutta en vastaa mistään”, Ertola naurahtaa.”Minua motivoi päätöksentekotyössä se, että raviurheilu on niin hirveän rakas ja tärkeä laji. Kuvittelin, että pystyn tekemään jotain lajin hyväksi. Pelkkä hallituksen jäsenenä oleminen ei ole itseisarvo. Se on väline siihen, että pystyt omalta osaltasi tekemään maailmaa vähän paremmaksi.”.Kirjoittaja kuuluu Lahden Hevosystäväinseuran johtokuntaan.Naisten laji: "On kaikkinensa tärkeää, että lajissa on jatkossakin kaikkia sukupuolia, eri-ikäisiä, eri puolilta maata ja eri taustoista".Pääkirjoitus: Lasikatot rikki

Nainen on raviurheilun päätöksenteossa vielä harvinaisuus: "Kyllähän tämä patriarkaatti on aika vahvasti sisäänrakennettu alalla"

Aiheeseen liittyvää

Niko Huuskola ja Katariina Nurmonen muuttavat Haimooseen – ”Syksyn tultua on sopiva aika siirtyä"

Hevosurheilun Elitloppet-lukijamatka toteutuu myös 2027

Killerin osakeanti päättymässä – ”Homma klaarataan maaliin”

Suvukas suomenhevosvarsa Teemu Okkolinille – "Tuttua sukua ja mielenkiintoinen isäori"