Nuorisotoiminnan tukemisen muoto on vaihtunut siitosoriiden pitämisestä astutusoikeuksien nettihuutokauppaan

Vuonna 1983 perustettu Suomen Ravihevoskasvattajien Säätiö on tämän vuosituhannen alusta jakanut stipendejä tahoille, jotka ovat edistäneet nuorten toimimista hevosten parissa.

Säätiö sai alkupääomansa Suomen Raviurheilijain Liitolta, jonka työtä jatkaa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto. Liiton hallitus valitsee säätiön hallituksen jäsenet ja hallinnoi säätiötä, jolla on jonkin verran sijoitusvarallisuutta ja joka omistaa noin viidesosan Vermon raviradan äänivaltaisista osakkeista.

Suomalaisen hevosjalostuksen edistämistä ja tukemista varten luotu säätiö hallinnoi aiemmin siitosoriita, mutta nyt varainhankinnan muodoksi on valikoitunut hyväntekeväisyyshuutokauppa.

”Ollaan saatu kymmenen oriin astutusoikeutta tälle vuodelle myyntiin, ja sitten taisi olla mm. Varsakunkun kaikki ennakkomaksut, ja otetaan sinne lisääkin myytävää, jos joku haluaa lahjoittaa hyvään tarkoitukseen”, liiton toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa kertoo.

”Tarkoitus on, että kohteet aukeavat huudettavaksi ensi viikolla ja ovat sitten koko loppukuun. Keritään markkinoida tarpeeksi pitkään, ja kesken sen huutokaupan sinne voidaan laittaa vielä uusia tuotteita tarjolle.”

Stipendejä voivat hakea kesäkuun alusta hevosalan nuorisotoimintaa toteuttavat järjestäytyneet yhdistykset sekä kerhot, myös ne, jotka ovat saaneet stipendin aiemmin. Ilmoitus ohjeineen tulee myöskin Hevosurheilun sivuille.

”Säätiön hallitus päättää, mihin rahoja käytetään ja kenelle nuorisostipendejä myönnetään, mutta varmaan useammalle toimijataholle on tarkoitus jakaa”, itsekin jäseneksi valittu Nummenmaa linjaa.

Viime vuonna stipendiä ei jaettu lainkaan, koska hallituksen kokoonpano vaihtui radikaalisti ja uusi hallitus halusi rauhassa pohtia, mihin suuntaan toimintaa viedään. Nummenmaan mukaan säätiö voisi jatkossa osallistua aktiivisemmin esimerkiksi Vermon kehittämiseen ainakin ideoita antamalla.

Keskusliitto omistaa Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n kanssa Starinita Oy:n, jonka sivustoilla huutokaupat pyörivät. Samainen yhtiö järjestää syksyisin Ypäjän varsahuutokaupan, josta on kehkeytynyt suosittu tapahtuma. Tämän vuoden osalta ilmoittautumisaikaa on toukokuun loppuun, mutta 104 paikasta on varattu jo 65.

”Kesäkuun alusta alkaa sitten sukuselvitykset. Se on iso homma, kun käydään varsojen tietoja läpi, ja vie kesällä aikaa tämän kaiken muun lisäksi”, Nummenmaa painottaa.

”Muuten työni on tänä päivänä eniten varmaan tällaista edunvalvontaa ja neuvontapalveluita. Yhteydenpitoa eri järjestöihin ja taustojen selvittämistä ja niihin kantaa ottamista, mutta hyvin paljon myös riitatilanteiden ratkaisuja. Käydään toimistolla läpi se kokonaisuus ja tehdään kaikki tarvittavat paperit, että saadaan tilanne rauhoitettua. Meillähän on jopa yksityisiä huutokauppoja toimistolla, jos kimpalla on ongelmia saada asioita selvitettyä.”

Koronatilanteen aiheuttama ravitauko ei yllättäen ole poikinut suuremmin yhteydenottoja.

”Enemmän siitosorien pitäjiltä on tullut nyt yhteydenottoja ja huolta siitä, että astutetaanko tammoja. Ikäväähän se on totta kai, ettei ajeta nyt kilpaa, mutta se ei ole pelkästään se ratkaisevin asia siihen, onko meillä hevosenomistajia tulevaisuudessa, koska palkintoja maksetaan kuukaudessa alta 2 miljoonaa euroa ja hevosenomistajat laittavat pelkästään ravipuolella lähes 15 miljoonaa per kuukausi tähän rakkaaseen harrastukseen. Tätä ei moni aina ymmärrä. Jos puhtaasti ajatellaan ravikilpailuja, niin eihän tämä plussalle kovin monella mene.”

”Se että jos ollaan yksi tai kaksi kuukautta ilman raveja ja homma sitten jatkuu, niin se aiheuttaa tietyn negaation, mutta isompi homma on, jos ihmiset jää ilman työtä ja lähteekin tämä talous kiertämään negatiivisesti. Silloin on selvää, että se aiheuttaa haasteita harrastuksen ylläpitoon. Siitä kannan eniten huolta, ihmisten töistä ja henkisestä hyvinvoinnista. Kyllä tällaisesta lyhytaikaisesta katkoksesta selvitään alana, varsinkin kun tuli tämä positiivinen lupaus, että Veikkauksen menetetyt tuotot kompensoidaan täysimääräisesti. Sehän oli valtavan hieno uutinen ja sinänsä mahdollistaa ravien aloittamisen, kun siihen annetaan lupa. Nyt siihen on rahaa, kun tässä oli hetken aikaa tilanne, että oli epävarmaa, onko meillä rahaa maksaa palkintoja.”

Omistajien määrä korreloi suoraan liiton jäsenmäärään, ja liiton rahoituksesta jopa yli kaksi kolmasosaa tulee jäsenmaksuista. Työntekijöitä on toiminnanjohtajan lisäksi yksi koko- ja yksi osa-aikainen, mutta kun äitiysloman sijainen lähtee loppuvuodesta opiskelemaan, ei ole varmaa, otetaanko hänen tilalleen sijaisuuden loppuajaksi uutta työntekijää.

”Täytyy vallitsevan tilanteen johdosta katsoa, jatketaanko pienemmällä porukalla. Sellaisia joudutaan pohtimaan, kuten varmaan moni muukin yritys ja toimija tällä hetkellä. Joka puolelta pitää ottaa säästöjä, mitä vaan pystyy ja ei ole vielä löydetty, ja myös miettiä uusia varainhankintakeinoja.”

Jälkimmäiseen liittyen liitolla on jo kesän aikana suunnitteilla avata verkkokauppa.

”Se ei tule meidän sivuille, vaan ihan ulkopuolinen toimija hoitaa sen. Tämän vuoden teemana on korostaa hevosenomistajien yhteenkuuluvuutta ja tehdä pieni tuotesarja: ”Hevosenomistaja ja ylpeä siitä”. Enimmäkseen vaatetta, mutta mahdollisesti myös mukia tai sen tyyppistä. Laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Ei niinkään tehdä rahaa sillä, vaan halutaan, että ihmiset käyttäisi tuotteita, josta meidät tunnistetaan, että olemme yhtä samaa porukkaa.”