Näkökulma: Julkisella vallalla vahva ote Hippoksen synnyssä

Julkisella vallalla oli vahva rooli Hippoksen synnyssä. Osana tuon ajan maatalousorganisaatioidensa uudistusta valtion katse kääntyi myös hevoskentälle. Eikä vähiten sen vuoksi, että sitä kiinnosti kovasti korvata rahoittamansa hevostalouden edistämistoimet huimaan nousuun lähteneistä totovaihdoista saamillaan valtionosuuksilla.Valtio edellytti jalostuksesta vastanneen, julkisen vallan jatkeen Hevostalouden Keskusliiton ja kansalaisyhteiskunnan yhteisön, raveista ja hevospeleistä vastanneen Suomen Ravirenkaan sulautumista. Vauhdittaakseen prosessia maatalousministeriö asetti 1971 ”toimikunnan selvittämään hevosjalostus- ja hevosurheilujärjestöjen valtionavun tarpeen, tekemään ehdotukset… hevoskilpailuissa kertyvien varojen jakamisen perusteiksi… järjestöjen yhteistoiminnan kehittämiseksi ja… järjestöjen toiminnan rationalisoimiseksi”.Taustalla oli kamppailu alati paisuneista valtion totovoittovaroista. Uudelle toimijalle oli tarjolla merkittävää valtaa niin lausunnon antajana varojen käytöstä kuin itse rahan käyttäjänä. Valtio käytti 1970-luvun suunnittelutalouden Suomessa sumeilematta vahvaa valtaa, tarjolla oli keppiä ja porkkanaa – ihan kuten 2020-luvulla hevosalan valvoja maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa alan toimijoille. .Hevostalouden keskusliiton ja Suomen Ravirenkaan ylimääräisissä kokouksissa päätettiin yksimielisesti purkaa keskusjärjestöt..Varsin pian kävi 1970-luvulla selväksi, ettei Hevostalouden Keskusliitosta kehkeydy päätoimijaa – tarve oli uudelle yhteisölle. Syyskuun viimeinen viikko 1972 oli Hevosurheilu-lehden mukaan historiallinen: ”Viime viikon lopulla… pidetyissä hevosmiesten kokouksissa tehtiin historiallisia ja kauaskantoisia päätöksiä… Hevostalouden keskusliiton ja Suomen Ravirenkaan ylimääräisissä kokouksissa päätettiin yksimielisesti purkaa keskusjärjestöt, ja yhteisessä kokouksessa perustettiin uusi valtakunnallinen hevosalan keskusjärjestö Suomen Hippos ry… Näin saatettiin päätökseen järjestöjen yhdistämishanke, josta valtiovallan aloitteesta on käyty neuvotteluja pari vuotta.”Uusi keskusjärjestö Suomen Hippos ry perustettiin 30.9.1972 yhteensä 17 hevosjalostusliiton ja 64 raviseuran allekirjoituksin. Perustamiskokous nimesi Hippokselle 29-jäsenisen valtuuskunnan. Se valitsi puheenjohtajakseen jalostustaustaisen eläinlääkäri Eino Taskisen. Nyt 42-jäseniseksi paisunut valtuuskunta on eritoten keskustelupalstoilla uudistamisvaateiden kohteena – tiedä sitten, montako uudistusta valtuuskunta on loppupeleissä torpannut?Niin vanhojen järjestöjen purkamis- kuin Hippoksen perustamiskokousruletti käytiin Eläinlääketieteelisellä Korkeakoululla Helsingissä. Raviurheilun ja koko hevosalan siteet eläinlääkintään olivat vahvat 1970-luvun Suomessa. Valtuuskunnan valitseman Hippoksen ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi hallitus valitsi keskuudestaan ravitaustaisen eläinlääkintätieteen apulaisprofessori Erkki Rajakosken. Nykyisessä alan hallinnossa on diversiteettiä huomattavasti enemmän.Erkki Rajakosken johdolla Hippos starttasi taipalelleen 1.1.1973. Siitä matkasta ei ole vauhtia eikä vaaroja puuttunut – mutta ne ovat aivan eri tarina.Matti MahlamäkiFT, YTM

Näkökulma: Julkisella vallalla vahva ote Hippoksen synnyssä

Aiheeseen liittyvää