Onko tässä uusi Liptus?

Vokkeni on pienikokoinen ori, mutta minkä se ehkä koossa häviää, sen se nopeudellaan ja voitonhalullaan enemmän kuin paikkaa.  

Radoilla nyt jo vuoden verran otteitaan esitellyt Vokkeni on pirteä ja huumorintajuinen ori. Jukka Huuskolan omaa kasvatustyötä sekä isän että emän puolelta oleva kuusivuotias on raveissa herrasmies, mutta kotioloissa varsinainen velmu. Lisäksi se on syntymästään asti ollut pienikokoinen, mitä se toki egollaan ja kilpailuvietillään on paikannut. Mutta se oli niin pieni, että Huuskola antoi sen alun perin olla tyttärensä Heta Huuskolan lemmikki.

”Katsoin, että tammalle syntyi pieni, karvainen lammas”, Huuskola vitsailee syntymästä.

Pian Vokkeni alkoi esitellä raviaan, joka oli niin keveää ja maatavoittavaa, että se sai laitumen ohi kulkevan Huuskolan pysähtymään sijoilleen. Myöhemmin treeneissä se näytti, miten muutamalla askeleella päästään 25-vauhteihin.

”Kun ajossa tultiin alamäkeen ja ajattelin, että kohta rullii ylitse, Vokkeni vain lisäsi vauhtia!”

Ihastuttava Vokkeni on tällä hetkellä, lukuisten kotimittausten jälkeen, noin 150 senttimetriä säkäkorkeudeltaan. Silloinkin sillä on hokit ja paksuimmat mahdolliset välipohjat alla. Koosta viis, Vokkeni on voittanut 17 startistaan 10, ollut kahdesti toinen ja kerran kolmas. Se on kirjannut lukemakseen 25,9ake ja korkannut T75-uransa voitolla. Oriin kanssa on kilpailtu säästäväisesti ja paljon on Huuskolan mukaan vielä näkemättä. Matkaa toisen minioriin, Liptuksen kavionjälkiin vielä totta kai on, mutta ainakin aihio on tarmokkaassa suomenhevosoriissa kohdallaan.

Yleisön sympatioita kerännyt Liptus oli vuosituhannen vaihteen molemmin puolin menestynyt juoksija. Sekään ei antanut pienen kokonsa häiritä, vaan puristi 144 senttimetrin säkäkorkeudellaan itsensä maan kärkioriiden kaartiin. Vuonna 2001 se kamppaili kuninkuusravien kokonaiskilpailussa toiseksi. Vain kolminkertainen ravikuningas Santeri Dahlia ylsi sen edelle ja kiinni titteliin.

Liptuksen meriitteihin kuuluvat muun muassa voitot Erilo-juoksussa, Valkeala-ajossa ja kahdesti Karjala-ajossa. Se keräsi myös monia kakkos- ja kolmossijoja kovissa kilpailuissa, kuten Suurmestaruusajossa ja Pelimanni-ajossa, joissa se menestyi useampana vuonna.

Lue torstain Hevosurheilusta, miten Vokkenin tarina alkoi. Oli lähellä, ettei sisukasta suomenhevosoritta edes olisi, sillä sen emällä oli harvinainen poikkeama jo syntyessään. Jukka Huuskola kuitenkin päätti antaa sille mahdollisuuden ja kertoo nyt, miksi.