Pääosassa ruunat

Historian valossa on ollut ruunia, jotka eivät ole suostuneet jäämään parhaidenkaan oriiden varjoon. Hevosurheilun keskiviikkonumerossa toimittaja Kyösti Saranpää paneutuu ihmeruunien merkitykseen suomalaisen raviurheilun kehittämisessä.

Mikä sitten on ruunien panos ravijalostuksessa? Tietenkin nolla, jos asiaa tarkastellaan yksioikoisesti vain periyttämisen kautta. Mutta kun katsotaan ja verrataan joidenkin aikamme yksittäisten oriiden tai tammojen tuotantoa, on ruunajälkeläinen aivan yhtä tärkeä tekijä.

Ruunien esiinmarssi raviurheilussa yleisellä tasolla alkoi samoihin aikoihin, kun hevoskasvatuksen numerot osoittivat ensimmäisen kerran pienenemisen merkkejä, 1940–50-lukujen taitteessa. Sattumalta sodanjälkeisen ajan ensimmäiset huomattavat ruunat, kuten Halu, Lento ja Mustapoika edustivat saman kulmakunnan ravureita kuin tuon ajan parhaat oriit ja tammatkin.

Jo silloisessa hevoslehdistössä ja vähän muussakin mediassa käytiin tuimaa debattia ruunien kilpailuoikeudesta. Siihen osallistuivat rintamalinjan eri puolilla mm. ensimmäisen ravikuningattaren Ilon omistaja Urho Ali-Mäkelä sekä Lohkon ja monen muun mainehevosen takaa tunnettu Toivo Partanen.

Ylivieskassa tulevana viikonloppuna ajettava Ruunaruhtinas-suurkilpailu on uuden ajan kädenojennus kuninkuusraveihin kelpaamattomille ruunille. Se saattaa jälleen kerran herättää spekulaatiot kuninkuuskilpailujen avaamisesta niillekin.

Keskiviikkolehdessä esitellään ruhtinaskandidaatit samaan tapaan kuin kuninkuusravihevosia on perinteisesti esitelty, sukuineen ja meriitteineen.

Äänessä-palstalla kuullaan tällä kertaa kanadalaista Esa Lahtista ja uutispaikoilla puidaan mm. kengitysmerkintöjen problematiikkaa. Haastaja-palstalla vierailee tällä kertaa Ravinetti-sivuston päätoimittaja Miika Lähdeniemi.

Hevosurheilu myös vieraili Kokkolassa Heimarin raviradalla ajetuissa totoraveissa. Kokkolassa on tänä vuonna panostettu vahvasti nuorisotyöhön.

”Yritämme myös löytää erilaisia palkittavia, talkoolaisia, kuukauden menestyjiä, tsemppipalkintoja ja nostaa toimijoita esille”, Raviladyjen ja Kokkolanseudun Hippoksen puheenjohtaja Heidi Hämäläinen selvittää.

Kokkolassa on vielä paikallisravit syyskuun puolivälissä ja harjoitusraveja Kaustisen radan kanssa.

”Paikallisravit ovat kiitos raviväelle eli tarjoamme heille kilpailumahdollisuuden. Viime vuonna mukana oli peräti 145 hevosta”, Hämäläinen muistelee.

Edit. klo 11.02, vaihdettu paikallisravit-sana totoraveiksi