Paluu juurille - "Kun tuotanto on täällä, se on helpommin hallittavissa oleva kokonaisuus”

Vuonna 1982 norjalaisen Gunnar Gangsön toimesta Lahdessa perustettu yritys on kulkenut pitkän matkan palatakseen juurilleen. Alun perin Finn-Valjas nimellä toimineen firman liikeideana oli valmistaa ravitarvikkeita vuonomaan markkinoille. Vuosikymmenten aikana yhden miehen yritys on kasvanut konserniksi..Vuonna 2008 perustaja Gangsö astui sivuun yrityksen toiminnasta. Vetovastuun otti edelleen toimitusjohtajana toimiva Johannes Nevanlinna, josta tuli vuonna 2019 myös Finntackin pääosakas yhdessä markkinointijohtaja Denis Marquesin kanssa. Lisäksi yrityksessä on neljä pienempää osakasta..Vuonna 2012 Finntack aloitti oman kärrytuotannon Hollolassa. Suurin osa prosessin vaiheista tapahtui juuri Hollolan Salpakankaan alueella, mutta osia tehtiin ulkomailla; tarkemmin ottaen Ukrainassa. Lisäksi logistiikkakeskus sijaitsi vuoteen 2018 asti Hollannissa, kunnes siirtyi vuonna 2018 niin ikään Hollolaan..Viime keväänä yritys teki päätöksen, että kärrytuotannossa käytettävät osat ovat jatkossa kotimaisia, kuten koko tuotantoprosessi..”Yksi syy on tämä maailmantilanne; koronavirus ja sota, jotka ovat tuoneet epävarmuutta kaikenlaiseen ulkomaan tuontiin. Kun tuotanto on täällä, se on helpommin hallittavissa oleva kokonaisuus”, Johannes Nevanlinna perustelee. ”Ainahan meillä on ollut kotimaisia kärryjä, mutta nyt ne ovat sataprosenttisesti sellaisia.”.Kärrybisnes on kasvanut Finntackin osalta huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Nevanlinna kuvailee sen olevan merkittävä osa-alue, eikä pelkästään lukujen valossa..”Meillä on Euroopan kärrymarkkinoista noin 30 prosentin osuus. Se on näkyvä tuote ja yksi kalleimmista, jonka valmentaja hankkii.”.Kun nykyään kärrypuolen tuotepäällikkönä toimiva Mikko Mourujärvi astui yrityksen palvelukseen vuonna 2011, oli kärrymalleja vain muutama. Nykyään niitä on 13. .Kärryjä lähtee Hollolasta ympäri maailmaa. Euroopan maiden lisäksi niitä toimitetaan muun muassa Kanadaan, Brasiliaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Hollolan tehtaalla työskentelee tällä hetkellä Mourujärven lisäksi kuusi ihmistä..”Aikanaan meillä oli valikoimassa vain koppakärry, kilpakärry ja ponikoppakärry. Tällä hetkellä suosituin mallimme on hiittikärry, jossa on erillinen ilmajousitus pyörissä. Niitä myydään vuositasolla noin 500”, Mourujärvi kertoo ja mainitsee kuluneen vuosikymmenen suurimmaksi muutokseksi jenkkikärryjen synnyttämän buumin..Kaksikon mielestä suomalaisuus on tuotteelle ehdoton valtti ulkomailla. Täkäläistä työtä ja laatua osataan arvostaa isommissakin maissa..Ennen koronapandemiaa Finntack aloitti yhteistyön brittiläisen fyysikon kanssa. Tarkoituksena on saada dataa vastusvoimista. ”Kuten esimerkiksi ilmanvastuksesta ja pyörien vierintävastuksesta”, Mourujärvi tarkentaa. .Projekti on ollut osittain jäissä juuri pandemian vuoksi, mutta jonkinlaista infoa siltä saralta on jo saatu..”Meillä on sekä Suomessa että Britanniassa anturan sisältävät testikärryt, joiden avulla näitä tutkimme, ja jaamme tietoja keskenämme. On jo paljastunut asioita, joihin varmasti kiinnitämme huomiota”, Mourujärvi vihjaa. ”Lisäksi teemme yhteistyötä polkupyöräpuolen kanssa. Siellä on olemassa jo paljon tutkimustietoa valmiina.”.Valoisaan huomiseen uskovan Nevanlinnankin silmin horisontissa siintävät mielenkiintoiset näkymät..”Haemme kasvua, ja uskon vahvasti siihen, että tulemme entisestään vahvistamaan jalansijaa hevostarvikemarkkinoilla”, Nevanlinna vakuuttaa. ”Toimimme jatkossakin Hollolasta käsin. Toivottavasti myös verkkokauppa tulee kasvamaan voimakkaasti.”

Paluu juurille - "Kun tuotanto on täällä, se on helpommin hallittavissa oleva kokonaisuus”

Aiheeseen liittyvää

Coriolanus Frido yksi Kriterium-karsintojen kuumista nimistä – "Meillä on hyvä hevonen"

Tiina Rintala saavutti miljoonan euron rajapyykin – ”Kuulostaa sanottuna tosi paljolta”

Salamakypärien viimeiselle osalähdölle löytyi korvaava aika ja paikka

Salamakypärien peruuntuneelle ratkaisulähdölle selvitetään korvaavaa kilpailupäivää