Syntyvien varsojen määrä on osoittanut alaspäin jo useamman vuoden ajan, eikä tämäkään vuosi tule tekemään poikkeusta. .”Puhelin on soinut huolestuttavan vähän. Vaikka kausi on vielä kesken, on selvää, että astutusten määrä vähenee edelleen tänä vuonna”, kertoo Oskari Mäenpää Saharan ravitallilta. ”Viime vuonna siemennysten määrä väheni 10 prosenttia, ja nyt tuntuu siltä, että tänä vuonna luku tuplaantuu. Jos suunta on sama koko maassa, tietää tämä vain 800 lämminverisen ravurivarsan syntymää Suomessa ensi vuonna”, pohtii Mäenpää huolestuneena. .”Isot kasvattajat satsaavat edelleen entiseen tyyliin. He hankkivat entistä parempia tammoja ja pyrkivät tuottamaan entistä laadukkaampia varsoja. Samaan aikaan varsojen keskiluokka kapenee pienkasvattajien hiljentäessä toimintaansa”, Mäenpää pohtii..Tästä on kyseKun vuonna 2013 pienkasvattajille (1–2 varsaa vuosittain) syntyi 1808 lämminveri- ja suomenhevosvarsaa, syntyi niitä vuonna 2022 enää 1420Kasvattajakyselyn mukaan 53,2 prosentilla kasvattajista on 1 tamma, 40,4 prosentilla 2–5 tammaa ja 6,4 prosentilla yli 5 tammaa Lähde: Suomen Hippos.Tilastojen kertoma on karua etenkin pienkasvattajien kohdalla. Kymmenessä vuodessa on pienkasvattajien varsamäärä vähentynyt neljälläsadalla varsalla, ja on viime vuosina ollut noin 1400 varsaa. Luvuissa ovat mukana sekä suomenhevos- että lämminverivarsat..”Mekin näemme, että pienkasvattajia on poistunut pelistä. Nämä yhden ja kahden vuosittaisen varsan kasvattajat ovat kuitenkin koko kasvatustoiminnan perusta. He tuottavat sen tarvittavan varsamassan, joka vaaditaan huippuhevostenkin löytymiseen joukosta”, Sillanpään oriaseman Saku Mikkola pohtii. Mikkolakin kertoo, että kesä on tähän asti ollut hiljainen..Moni asia vaikuttaaKasvatustoimintaan vaikuttavia ongelmia on viime vuosina riittänyt: korona, yleisen hintatason nousu, taantuma, sperman siirto-ongelmat, varsojen myynnin vaikeutuminen sekä vuosittaisten kasvattajapalkintojen maksatuksen siirtyminen kesään..Tänä vuonna maksuun tulee 2,6 miljoonaa euroa kasvattajapalkintoja, joiden tuloutus kasvattajille odottaa yhä Maa- ja metsätalousministeriön vahvistusta. Nämä tuet nähtiin Hippoksen tuoreessa kasvattajakyselyssä erittäin merkittäväksi asiaksi, sillä niiden koettiin tuovan kasvatustoiminnalle luotettavan pohjatason..”Kun ostovoima pienenee joka paikassa, alkaa hevonen olla luksustuote”, Suomen Hippoksen kasvatuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen toteaa. .”Kun kulut karkaavat eikä varsoista saa tuottoa, on helpompi jättää tamma astuttamatta. Tämä on sääli, sillä suomalainen hevoskasvatus on nojannut pitkään pienkasvattajiin. Heidän tammojaan tarvitaan, jotta saamme tänne sekä huippuja että määrää.”.”Moni nyt syntyvistä varsoista on niin suvukas, että tulevina vuosina varsojen pitää mennä aina vaan kovempaa, jos niillä meinaa pärjätä. Rahaa pitää kuitenkin olla tarjolla myös muille, ei pelkästään ikäluokan huipuille, jotta pienkasvattajien mielenkiinto kasvatukseen säilyy”, Lampinen näkee. ”Meidän tulee hyödyntää kaikki keinot varsojen vetovoimaisuuden ja kotimaisen kasvatuksen arvostuksen lisäämiseen.” .Ensi vuonna alkavalta Hippoksen kolmivuotiselta palkintopanostukselta toivotaan apua tilanteeseen. Vuosina 2024–2026 jaetaan ylimääräistä palkintotukea yhteensä miljoona euroa. Tuki suunnataan molempien rotujen nuorten- ja tammasarjoihin, joissa palkintojen nostoa on suunniteltu etenkin uransa jo aloittaneille, nollasarjoista hieman korkeammalle tasolle nousseille hevosille. .”Tukien tarkoitus on, että hevoset pääsisivät näiden lisäpalkintojen avulla divisioonatasolle, jossa on jo itsessään paremmat palkinnot”, Lampinen kertoo. ”Lisäys on huima. Nähtäväksi jää, auttaako pelkkä raha asiaan. Muut tukikeinot ovat valitettavasti tosi vähissä.”.Pääkirjoitus: Nostetta palkinnoista
Syntyvien varsojen määrä on osoittanut alaspäin jo useamman vuoden ajan, eikä tämäkään vuosi tule tekemään poikkeusta. .”Puhelin on soinut huolestuttavan vähän. Vaikka kausi on vielä kesken, on selvää, että astutusten määrä vähenee edelleen tänä vuonna”, kertoo Oskari Mäenpää Saharan ravitallilta. ”Viime vuonna siemennysten määrä väheni 10 prosenttia, ja nyt tuntuu siltä, että tänä vuonna luku tuplaantuu. Jos suunta on sama koko maassa, tietää tämä vain 800 lämminverisen ravurivarsan syntymää Suomessa ensi vuonna”, pohtii Mäenpää huolestuneena. .”Isot kasvattajat satsaavat edelleen entiseen tyyliin. He hankkivat entistä parempia tammoja ja pyrkivät tuottamaan entistä laadukkaampia varsoja. Samaan aikaan varsojen keskiluokka kapenee pienkasvattajien hiljentäessä toimintaansa”, Mäenpää pohtii..Tästä on kyseKun vuonna 2013 pienkasvattajille (1–2 varsaa vuosittain) syntyi 1808 lämminveri- ja suomenhevosvarsaa, syntyi niitä vuonna 2022 enää 1420Kasvattajakyselyn mukaan 53,2 prosentilla kasvattajista on 1 tamma, 40,4 prosentilla 2–5 tammaa ja 6,4 prosentilla yli 5 tammaa Lähde: Suomen Hippos.Tilastojen kertoma on karua etenkin pienkasvattajien kohdalla. Kymmenessä vuodessa on pienkasvattajien varsamäärä vähentynyt neljälläsadalla varsalla, ja on viime vuosina ollut noin 1400 varsaa. Luvuissa ovat mukana sekä suomenhevos- että lämminverivarsat..”Mekin näemme, että pienkasvattajia on poistunut pelistä. Nämä yhden ja kahden vuosittaisen varsan kasvattajat ovat kuitenkin koko kasvatustoiminnan perusta. He tuottavat sen tarvittavan varsamassan, joka vaaditaan huippuhevostenkin löytymiseen joukosta”, Sillanpään oriaseman Saku Mikkola pohtii. Mikkolakin kertoo, että kesä on tähän asti ollut hiljainen..Moni asia vaikuttaaKasvatustoimintaan vaikuttavia ongelmia on viime vuosina riittänyt: korona, yleisen hintatason nousu, taantuma, sperman siirto-ongelmat, varsojen myynnin vaikeutuminen sekä vuosittaisten kasvattajapalkintojen maksatuksen siirtyminen kesään..Tänä vuonna maksuun tulee 2,6 miljoonaa euroa kasvattajapalkintoja, joiden tuloutus kasvattajille odottaa yhä Maa- ja metsätalousministeriön vahvistusta. Nämä tuet nähtiin Hippoksen tuoreessa kasvattajakyselyssä erittäin merkittäväksi asiaksi, sillä niiden koettiin tuovan kasvatustoiminnalle luotettavan pohjatason..”Kun ostovoima pienenee joka paikassa, alkaa hevonen olla luksustuote”, Suomen Hippoksen kasvatuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen toteaa. .”Kun kulut karkaavat eikä varsoista saa tuottoa, on helpompi jättää tamma astuttamatta. Tämä on sääli, sillä suomalainen hevoskasvatus on nojannut pitkään pienkasvattajiin. Heidän tammojaan tarvitaan, jotta saamme tänne sekä huippuja että määrää.”.”Moni nyt syntyvistä varsoista on niin suvukas, että tulevina vuosina varsojen pitää mennä aina vaan kovempaa, jos niillä meinaa pärjätä. Rahaa pitää kuitenkin olla tarjolla myös muille, ei pelkästään ikäluokan huipuille, jotta pienkasvattajien mielenkiinto kasvatukseen säilyy”, Lampinen näkee. ”Meidän tulee hyödyntää kaikki keinot varsojen vetovoimaisuuden ja kotimaisen kasvatuksen arvostuksen lisäämiseen.” .Ensi vuonna alkavalta Hippoksen kolmivuotiselta palkintopanostukselta toivotaan apua tilanteeseen. Vuosina 2024–2026 jaetaan ylimääräistä palkintotukea yhteensä miljoona euroa. Tuki suunnataan molempien rotujen nuorten- ja tammasarjoihin, joissa palkintojen nostoa on suunniteltu etenkin uransa jo aloittaneille, nollasarjoista hieman korkeammalle tasolle nousseille hevosille. .”Tukien tarkoitus on, että hevoset pääsisivät näiden lisäpalkintojen avulla divisioonatasolle, jossa on jo itsessään paremmat palkinnot”, Lampinen kertoo. ”Lisäys on huima. Nähtäväksi jää, auttaako pelkkä raha asiaan. Muut tukikeinot ovat valitettavasti tosi vähissä.”.Pääkirjoitus: Nostetta palkinnoista