Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteet etätunnistuksesta
Kuvituskuva.

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteet etätunnistuksesta

Ruokavirasto (ent. Evira) teki reilut kaksi vuotta sitten rikosilmoituksen vääristä rekisterimerkinnöistä niin sanotussa varsojen tunnistusjupakassa. Käräjäoikeus antoi päätöksensä torstaina 16. syyskuuta.

Ruokaviraston tekemä rikosilmoitus koski Ranskassa tunnistettuja varsoja, jotka oli sääntöjen vastaisesti tunnistettu varsoja paikan päällä näkemättä. Ranskassa eläinlääkärin siruttamien hevosten verinäytteet ja mikrosirujen numerot oli toimitettu edelleen tunnistajalle postitse. Tunnistajan täyttämään tunnistuspöytäkirjaan sekä Heppa-järjestelmään oli varsojen tunnistuspaikaksi merkitty kuitenkin suomalainen paikkakunta.

Ruokavirasto katsoi, että tunnistajana toiminut Veera Ahlgrén oli antanut rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärää tietoa. Oikeudessa ei käsitelty varsojen kilpailurekisterin mukaista syntymämaata – toisin sanoen onko kyse statukseltaan Suomessa syntyneestä hevosesta – vaan ainoastaan viranomaisrekisterin pitäjälle annettua väärää tietoa.

Pirkanmaan käräjäoikeus päätyi hylkäämään kaikki syytteet. Sen mukaan varsojen tunnistamispaikkaa ja -aikaa sekä tunnistajaa ei voida pitää sellaisena oikeudellisesti merkityksellisenä tietona, mitä rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetaan.

”Toivoisin että kaiken tämän yleisen mekkaloinnin ja syyttelyn jalkoihin ei jäänyt se tosiasia, että rekisteröinti- ja tunnistusprosesseissa on ollut yleisesti aika paljon parantamisen varaa. Toivottavasti tämän hässäkän seurauksena on tapahtunut jotain muutakin kuin syyllisten osoittelua. Eli että siellä olisi tehty parannuksia sääntöihin ja tukittu porsaanreikiä ja kiinnitetty prosesseihin oikeasti huomiota”, Ahlgrén kommentoi Hevosurheilulle.

Ahlgrénia edusti oikeudessa Antti Linna, joka jo aiemmin vuoden 2019 käräjillä ajoi Ranskassa etätunnistettujen varsojen kasvattajien asiaa. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi tuolloin, ettei Hippoksella ollut ravikilpailusääntöjen puitteissa oikeutta antaa Hippoksen sääntöjen vastaisesti tunnistettujen hevosten taustajoukoille sakkoja tai muuttaa kilpailustatusta.

Linna toteaa jutun olevan hassu, mutta tuomion odotettu.

”Juridisen koulutuksen saaneelle henkilölle on täysin selvää, että rikoksen tunnusmerkit eivät ole voineet täyttyä”, hän sanoo. ”Siksi onkin outoa, että Ruokavirasto tekee tutkintapyynnön poliisille, ja syyttäjä sitten tutkii, kun kyse on tällaisesta yksittäisestä, vapaaehtoistyötä tekevästä aputunnistajasta, ja kun on kaiken aikaa ollut aivan selvää, että mitään väärää tietoa ei viranomaisrekisteriin ole annettu.”

”Hippoksella meni sekaisin, että mikä on viranomaisrekisteri ja mikä on ihan tällainen oma klubirekisteri eli juurikin se Hippoksen oma ravikilpailurekisteri, johon merkitään mitä yhdistyksessä halutaan, esimerkiksi vaikka missä maassa hevonen on tunnistettu.”

”Onko tätä epäselvää tunnistuslainsäädäntöä kenties sitten jollain lailla rikottu? Se voi olla epäselvää, mutta se taas ei ole rangaistava teko. Se on vähän sama kuin jos joku kaivaisi salaojan väärin. Se salaoja voi olla rakennuslain näkökulmasta virheellinen ja rakennuttaja voi saada siitä vaikka korvausta, mutta rikos se ei kuitenkaan ole.”

Hevosurheilu tavoitti ylitarkastaja Sanna Varjuksen Ruokavirastolta kommentoimaan syytteiden hylkäämistä. Varjus kertoi, että oikeuden ratkaisu ei ollut vielä tullut Ruokavirastolle tiedoksi. Virasto tekee päätöksen mahdollisista jatkotoimista saatuaan ratkaisupäätöksen ja tutustuttuaan sen perusteluihin.

"Niin sanottu tunnistusjupakka päätettiin alun perin Hippoksessa väärällä tavalla. Hippoksen sääntöjä noudattamalla oikeudenkäynneiltä ja kuluilta olisi vältytty. Itse olin jo tuolloin asiasta tätä mieltä”, Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Kari Eriksson myöntää.

”Nyt annetussa tuomiossa on kysymys tunnistajan toiminnasta. Tuomion mukaan riidatonta on se, että tunnistusajasta ja -paikasta on annettu rekisterinpitäjälle väärää tietoa.  Tuomiossa Hippoksen Heppa-järjestelmän on myös katsottu täyttävän viranomaisen pitämän yleisen rekisterin edellytykset. Lainsäädännön mukaan tunnistuspaikka, aika ja tunnistajan nimi eivät kuitenkaan ole sellaisia tietoja, jotka täytyy tallettaa järjestelmään, eivätkä ne ole rekisterin pitämisen kannalta ylipäätään merkityksellisiä tietoja. Käräjäoikeuden kanta siitä, että rekisterimerkintärikos ei tässä täyty, on tämän perusteella looginen ja perusteltu. Virheellinen tieto on annettu rekisterin pitäjälle, mutta se ei ole tullut merkityksi rekisteriin. Tässähän syyte koski vain rekisterimerkintärikosta, ei muuta.”

”Toivon mukaan tämä ikävä vaihe kotimaisessa hevosjalostuksessa on nyt ohi”, toteaa Eriksson.

Edit. klo 15.30 Lisätty vastaajaa edustaneen asianajaja Antti Linnan kommentit

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi