Kuninkuusravit ovat monen ravi-ihmisen vuoden kohokohta, eikä Jouko Palmroth, 62, ole poikkeus.”Ekat Kunkkarit, joista jotain muistan, oli vuonna -67 Kuopiossa Vanhalla Keskuskentällä. En tiedä onko minua nuorempanakin viety Kunkkareihin, mutta ne on ensimmäiset, jotka muistan. Sen jälkeen tämä on ollut vähän sellainen mun juttu”, Palmroth kertoo. ”Tietysti elämän ruuhkavuosina jäi Kunkkareita väliinkin, mutta vuonna 2003 olin Lahdessa vanhemman poikani kanssa, ja siitä lähtien olen ollut melkein kaikissa koko viikonlopun.”Alkuun kulkeminen hoitui perinteisin kyydein. Pyöräilyinnostus syttyi vuoden 2010 Oulun Kuninkuusravien jälkimainingeissa. Palmroth täytti samana vuonna 50 vuotta, ja juhliminen jatkui Kunkkareissakin.”Alkoi itseä kenkuttaa, kun on niin hyvä tapahtuma, ja olin niin väsynyt sunnuntaina. Aloin ajatella, että Kuninkuusravit on niin hyvä tapahtuma, että siitä haluaa saada kaiken irti. Tein sen jälkeen parannuksen, aloin polkupyöräillä, hiihtää ja kuntoilla.”Ensimmäinen polkupyörällä tehty kunkkarimatka oli Tampereelle vuonna 2011.”Sinne ajoin edestakaisin Jämsästä, mistä olen kotoisin. Sen jälkeen ajoin muun muassa Poriin ja Kuopioon. Helsinkiin pääsin vain sunnuntaina naapurin häiden takia ja Rovaniemelle mentäessä mulla oli pyörä auton kyydissä, ihan sinne asti en jaksanut ajaa”, Palmroth kertaa.Lahdessa vuonna 2019 Palmroth oli mukana talkoohommissa ja kulki talkooväen kuljetuksilla, mutta viime vuonna hän palasi vanhan harrastuksensa pariin.”Seinäjoelle ajoin taas polkupyörällä.”Aiemmin Palmroth on kulkenut reissunsa yksin. Tänä vuonna hän sai seuraa Virve Rantasesta, Arto Turkista ja Oskari Mäkisestä.”Nyt on ensimmäistä kertaa kaverit mukana. Mulla on vanhempana alkanut hevosharrastus, ja suomenhevostammani Meeris asuu Virven tallissa. Kerroin hälle, että oli niin hauska ajella Pohjanmaalle polkupyörällä ja hän sitten innostui, että he lähtevät myös”, Palmroth sanoo.Hevosurheilu tavoitti pyöräilevän kaveriporukan Tampereelta, johon he jäivät perjantai-iltana yöksi, jotta ehtivät seuraavana päivänä hyvissä ajoin Forssaan.”Pitkillä matkoilla olen jäänyt yöksi noin sadan kilometrin päähän. Esimerkiksi silloin kun ajoin Kuopioon, ajoin Suonenjoelle yöksi, jotta ehdin lauantaiaamuna hyvin ravitapahtumaan”, Palmroth kertoo käytännön toteutuksesta.”Nyt kun olen treenannut hevosta, en ole ehtinyt kuntoilemaan ja hiihtämään niin paljoa. Enemmän olen istunut reessä hevosen kanssa talvella. Kyllä sen pikkuisen huomaa tässä, ettei ole tullut niin paljon nyt pyöräiltyä.”Oman hevosen kanssa Palmroth ei Kuninkuusraveista haaveile, vaan aikoo jatkossakin kulkea ravihumuun ihmisvoimin.”Sehän on se vanha vitsi, että kun talon suomenhevonen ruunattiin, kysyi poika isältään, että milläs me nyt sitten Kunkkareihin mennään? Isä siihen, että linja-autolla, poika, kuten tähänkin asti. Minäkin tiedän, ettei me Meeriksen kanssa ikinä päästä Kunkkareihin, joten menen jatkossakin polkupyörällä”, Palmroth sanoo ja nauraa.
Kuninkuusravit ovat monen ravi-ihmisen vuoden kohokohta, eikä Jouko Palmroth, 62, ole poikkeus.”Ekat Kunkkarit, joista jotain muistan, oli vuonna -67 Kuopiossa Vanhalla Keskuskentällä. En tiedä onko minua nuorempanakin viety Kunkkareihin, mutta ne on ensimmäiset, jotka muistan. Sen jälkeen tämä on ollut vähän sellainen mun juttu”, Palmroth kertoo. ”Tietysti elämän ruuhkavuosina jäi Kunkkareita väliinkin, mutta vuonna 2003 olin Lahdessa vanhemman poikani kanssa, ja siitä lähtien olen ollut melkein kaikissa koko viikonlopun.”Alkuun kulkeminen hoitui perinteisin kyydein. Pyöräilyinnostus syttyi vuoden 2010 Oulun Kuninkuusravien jälkimainingeissa. Palmroth täytti samana vuonna 50 vuotta, ja juhliminen jatkui Kunkkareissakin.”Alkoi itseä kenkuttaa, kun on niin hyvä tapahtuma, ja olin niin väsynyt sunnuntaina. Aloin ajatella, että Kuninkuusravit on niin hyvä tapahtuma, että siitä haluaa saada kaiken irti. Tein sen jälkeen parannuksen, aloin polkupyöräillä, hiihtää ja kuntoilla.”Ensimmäinen polkupyörällä tehty kunkkarimatka oli Tampereelle vuonna 2011.”Sinne ajoin edestakaisin Jämsästä, mistä olen kotoisin. Sen jälkeen ajoin muun muassa Poriin ja Kuopioon. Helsinkiin pääsin vain sunnuntaina naapurin häiden takia ja Rovaniemelle mentäessä mulla oli pyörä auton kyydissä, ihan sinne asti en jaksanut ajaa”, Palmroth kertaa.Lahdessa vuonna 2019 Palmroth oli mukana talkoohommissa ja kulki talkooväen kuljetuksilla, mutta viime vuonna hän palasi vanhan harrastuksensa pariin.”Seinäjoelle ajoin taas polkupyörällä.”Aiemmin Palmroth on kulkenut reissunsa yksin. Tänä vuonna hän sai seuraa Virve Rantasesta, Arto Turkista ja Oskari Mäkisestä.”Nyt on ensimmäistä kertaa kaverit mukana. Mulla on vanhempana alkanut hevosharrastus, ja suomenhevostammani Meeris asuu Virven tallissa. Kerroin hälle, että oli niin hauska ajella Pohjanmaalle polkupyörällä ja hän sitten innostui, että he lähtevät myös”, Palmroth sanoo.Hevosurheilu tavoitti pyöräilevän kaveriporukan Tampereelta, johon he jäivät perjantai-iltana yöksi, jotta ehtivät seuraavana päivänä hyvissä ajoin Forssaan.”Pitkillä matkoilla olen jäänyt yöksi noin sadan kilometrin päähän. Esimerkiksi silloin kun ajoin Kuopioon, ajoin Suonenjoelle yöksi, jotta ehdin lauantaiaamuna hyvin ravitapahtumaan”, Palmroth kertoo käytännön toteutuksesta.”Nyt kun olen treenannut hevosta, en ole ehtinyt kuntoilemaan ja hiihtämään niin paljoa. Enemmän olen istunut reessä hevosen kanssa talvella. Kyllä sen pikkuisen huomaa tässä, ettei ole tullut niin paljon nyt pyöräiltyä.”Oman hevosen kanssa Palmroth ei Kuninkuusraveista haaveile, vaan aikoo jatkossakin kulkea ravihumuun ihmisvoimin.”Sehän on se vanha vitsi, että kun talon suomenhevonen ruunattiin, kysyi poika isältään, että milläs me nyt sitten Kunkkareihin mennään? Isä siihen, että linja-autolla, poika, kuten tähänkin asti. Minäkin tiedän, ettei me Meeriksen kanssa ikinä päästä Kunkkareihin, joten menen jatkossakin polkupyörällä”, Palmroth sanoo ja nauraa.