Puoli voittoa. Varsa on turvallisesti syntynyt, mutta nyt tarkkailutyö vasta alkaa. Kuvassa ensimmäisen Raviliigan voittanut Stone Capes Olive toisen varsansa Midlife Crisisin kanssa. Kuva: Johanna Heinonen
Puoli voittoa. Varsa on turvallisesti syntynyt, mutta nyt tarkkailutyö vasta alkaa. Kuvassa ensimmäisen Raviliigan voittanut Stone Capes Olive toisen varsansa Midlife Crisisin kanssa. Kuva: Johanna Heinonen

Riskivarsan tunnistaminen on salapoliisityötä

Suurin osa varsomisista sujuu ilman ongelmia, sillä tamma on luonnostaan hyvä synnyttäjä. Aina niin ei ole, ja joskus varsalla on ongelmia, vaikka varsominen olisi sujunut normaalisti. Riskivarsan nopea tunnistaminen parantaa varsan ennustetta.

Helsingin yliopistollinen eläinsairaala Viikissä on hoitanut tänä keväänä jo ensimmäiset varsapotilaansa.

”Toisella oli kipeä emä ja varsa oli siinä mukana. Toinen oli hypoksinen, hidas varsa, joka sai keuhkokuumeen siihen päälle”, kertoo Hevossairaalan johtava eläinlääkäri Kati Niinistö.

Hypoksinen tarkoittaa hapenpuutteista varsaa. Ongelmat lopputiineydessä tai synnytyksessä voivat heikentää varsan hapensaantia, jolloin varsa tyypillisesti alkaa oireilla parin päivän iässä. Hapenpuutteisen varsan ennuste on hyvä, sillä solut korjaavat hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita itsekseen ajan kanssa. Varsa saattaa silti tarvita muutaman päivän ajan tehohoitoa, mikäli se ei esimerkiksi osaa imeä kunnolla. Ongelmat liittyvät myös mahdollisiin tulehduksiin. Imemisvaikeuksien seurauksena varsa vetää herkästi maitoa henkeen, mikä voi aiheuttaa lääkehoitoa vaativan keuhkokuumeen.

Vuositasolla Yliopistollisessa eläinsairaalassa hoidetaan noin 80 pikkuvarsapotilasta, kiireisimpänä vuonna varsoja vieraili yli sata.

”Lukuun laskemme mukaan sellaiset varsat, jotka ovat pysyneet sairaalassa ainakin yhden vuorokauden. Siihen päälle tulee lisäksi polikliiniset käynnit ja yksityisten hoitamat. Määrät ovat nyt hiukan vähentyneet, varmastikin sen mukaan miten ihmisillä on varaa ja miten tammoja astutetaan.”

Jos varsa päätyy Hevossairaalaan, vaihtelee sen ennuste urheiluhevoseksi sen mukaan, mikä on ollut syy sairaalaan päätymiseen.

”Yleensä sanotaan, että 70-80 % tänne tulevista varsoista pääsee kotiin. Mutta jos niillä on nivelongelmia, on niillä kyllä ihan tilastollisesti huonompi ennuste urheilijaksi, eli sitä pitää niiden kanssa miettiä. Mutta ei se sitä tarkoita, etteivätkö ne koskaan pääsisi radoille”, Niinistö huomauttaa.

”Keuhko-ongelmaisilla ero ei ole niin suuri kuin nivelongelmaisilla, mutta kyllä niissäkin on näytetty, että rodokokkivarsoilla on keskimäärin vähän pienemmät keskiansiot. Mutta radoille ne pääsevät ihan samalla lailla kuin terveetkin.”

Varsojen sairaudet etenevät usein nopeasti. Mitä nopeammin ongelmiin puututaan, sitä parempi on yleensä varsan ennuste. Hevonen on pakoeläin, joka yrittää peittää heikkouden viimeiseen asti ja tämä pätee myös varsoihin. Sairastumisriskissä olevan varsan nopea tunnistaminen parantaa varsan ennustetta ja säästää usein myös rahaa.

”Tehohoito on kallista ja sen takia ihmiset usein pitkittävät klinikalle lähtöä, kun tilanne ei ehkä näytä vielä niin pahalta. Tietyllä tavalla me otettaisiin varsat tänne mieluummin ikään kuin varmuuden vuoksi, ja lähetettäisiin niitä sitten aiemmin kotiin. Verrattuna siihen, että ne tuodaan tänne vähän pitkitettyinä, jolloin ennuste on huonompi, eikä ne aina edes pääse kotiin”, Niinistö miettii.

”Tiedän kyllä sellaisiakin, mistä me on sanottu, että ehdottomasti kannattaisi tuoda meille, mutta omistaja hoitaa varsan kotona ja silti niistä tulee ihan hyviä. Kun ei nämä tilanteet aina mene oppikirjan mukaan suuntaan tai toiseen.”

Ensi viikon Hevosurheilussa paneudumme riskivarsoihin. Miten voi varmistaa, onko vastasyntynyt varsa terve? Mitä asioita tarkkailla varsassa? Mitä tarkoittaa riskitiineys, riskivarsominen tai riskivarsa?

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi