Laukon kartano sisältää valtavan määrän suomalaista historiaa jo yli 600 vuoden ajan. Maineikkaan kartanon vuosisatoihin sisältyy lukuisten merkkisukujen ja -henkilöiden sekä tapahtumien lisäksi suurta suomalaista ravihistoriaa 1980- ja 1990-luvuilla kartanon isännän Juhani Lagerstamin kasvattamien Laukko-ravureiden myötä.Vuonna 2006 edesmenneen Lagerstamin jälkeen hevoskasvatus jatkui Laukossa aina vuoteen 2013, jolloin kartanon ydinpihapiiri siirtyi tyttärensä, kulttuuri- ja taidehistorioitsija Liisa Lagerstamin omistukseen..”On hieno asia, että Laukko on ollut myös niin vahvasti tekemässä Suomen ja Euroopankin ravihistoriaa. Kävin paljon raveissa isän kanssa lapsena ja nuorena ja olin kaksikymppiseen asti kaikki kesät tallilla hommissa. Se jäi sitten, kun lähdin opiskelemaan. Isäni oli myös hyvin innokas historianharrastaja ja se ehkä oli sitten enemmän se mun juttu siinä”, Liisa Lagestam miettii..TaustaLaukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416, vanhimmat löydökset alueelta jo 500-luvulta.Elias Lönnrot viimeisteli Laukossa kansalliseepos Kalevalan 1849Omistajina vuosisatojen varrella useita tunnettuja sukuja, mm. Kurki, Törngren, Standersköjld, Haarla, LagerstamJuhani Lagerstam kasvatti Laukossa 1970-luvulla ratsuhevosia, jotka vaihtuivat ravureihin 19801980- ja 1990-luvuilla Laukko-kasvatit menestyivät niin koti- kuin ulkomaisillakin raviradoilla laajalla rintamalla. Johtotähtenä lukuisia suurkilpailuja ja Euroopan mestaruuden voittanut Houston Laukko2013 hevostaloudesta siirtymä kulttuurimatkailuun.Hevoset hävisivät Laukosta uuden sukupolven ottaessa kartanon ohjat käsiinsä. Yhdessä miehensä, entisen rakennusalan yrittäjän ja kulttuurihistorioitsija Jouni Minkkisen kanssa Liisa Lagerstam aloitti Laukossa massiivisen korjaushankkeen 10 vuotta sitten. Tavoitteena oli luoda Laukosta uuden vuosituhannen kulttuurikartano kartanokylineen. Työt aloitettiin tilan asuinrakennuksista..”Kaikki rakennukset korjattiin luita myöten. Tavoitteena oli vuosi 2016, jolloin tuli 600 vuotta Laukon kartanon ensimmäisestä maininnasta historiankirjoissa. Halusime avata uuden kulttuurimatkailukeskuksemme sen kunniaksi”, Lagerstam kertoo. .”Tallirakennuksesta tuli upea. Siellä aiemmin käynyt tunnistaa sen ja näkee silmissään menneenkin tallin”, Lagerstam ihastelee. ”Sieltä ei ole piilotettu mitään vanhaa, ainoastaan pintaehostettu.”.Historiaa, kulttuuria ja taidetta hengittävä Liisa Lagerstam on kymmenessä vuodessa luonut kotikartanollensa valtakunnallisesti tunnetun konseptin, Laukon Kesän.”Taidenäyttelyiden, antiikin ja historian sekä maittavan ruoan lisäksi on toiminnassamme ollut alusta asti mukana musiikki. Aluksi pienimuotoisena, mutta nykyisellään jo koko Laukon Kesän vetonaulana.”.Vuosittain Laukon historiallisessa miljöössä vierailee 35 000 kesävierasta nauttimassa hyvästä musiikista, taiteesta, ruuasta ja ostoksista. Tänä kesänä kartano tarjoilee viiden taiteilijan näyttelyt sekä 22 maamme kärkimuusikon ja yhtyeen puistokonserttia. .”Toimintamme on hienoa ja suurta samalla lailla, kuin hevospuoli oli silloin 80–90 luvulla. Siellä oli niin upeeta, ihmisten innostus hevosasiaan oli käsin kosketeltavaa ja Laukko-kasvatit kilpailivat huipulla. Nyt on vähän sama fiilis tässä konseptissamme. Kun tää on niin iso paikka, niin oikeasti hengittääkseen Laukko tarvitsee isomuotoista toimintaa. Olen isäni tytär sillä lailla, että haluan pitää homman omissa käsissä. Tämä on visuaalisesti oma näkemys ja näin se on pysyvää. Kokonaisuus on samasta lähteestä ja ihmiset kokevat sen omakseen.”.Toimivan kesätapahtuman järjestäminen on Liisa Lagerstamille koko talven mittainen työrupeama muusikoiden ja taitelijoiden aikataulujen sovittamisessa..”Taidepuoli on työni paras osa. Ne ovat pitkiä projekteja, kestävät parikin vuotta. Olen päässyt tutustumaan ja ystävystymään useiden taitelijoiden kanssa. Teemme suunnitelmia yhdessä ja tänäkin kesänä lähes kaikki esillä olevat taideteokset on tehty Laukon Kesää varten”, Lagerstam kertoo..”Jos kesäpaikkana onnistuu vakiinnuttamaan itsensä niin, että vierailusta jää hyvä mieli, ja kun on jotain uutta nähtävää ja koettavaa, niin siitä tulee ehkä kesäloman vakiojuttu.”.Kuten vaikkapa Kuninkuusraveista on tullut tuhansien kesälomien vakiojuttu.
Laukon kartano sisältää valtavan määrän suomalaista historiaa jo yli 600 vuoden ajan. Maineikkaan kartanon vuosisatoihin sisältyy lukuisten merkkisukujen ja -henkilöiden sekä tapahtumien lisäksi suurta suomalaista ravihistoriaa 1980- ja 1990-luvuilla kartanon isännän Juhani Lagerstamin kasvattamien Laukko-ravureiden myötä.Vuonna 2006 edesmenneen Lagerstamin jälkeen hevoskasvatus jatkui Laukossa aina vuoteen 2013, jolloin kartanon ydinpihapiiri siirtyi tyttärensä, kulttuuri- ja taidehistorioitsija Liisa Lagerstamin omistukseen..”On hieno asia, että Laukko on ollut myös niin vahvasti tekemässä Suomen ja Euroopankin ravihistoriaa. Kävin paljon raveissa isän kanssa lapsena ja nuorena ja olin kaksikymppiseen asti kaikki kesät tallilla hommissa. Se jäi sitten, kun lähdin opiskelemaan. Isäni oli myös hyvin innokas historianharrastaja ja se ehkä oli sitten enemmän se mun juttu siinä”, Liisa Lagestam miettii..TaustaLaukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416, vanhimmat löydökset alueelta jo 500-luvulta.Elias Lönnrot viimeisteli Laukossa kansalliseepos Kalevalan 1849Omistajina vuosisatojen varrella useita tunnettuja sukuja, mm. Kurki, Törngren, Standersköjld, Haarla, LagerstamJuhani Lagerstam kasvatti Laukossa 1970-luvulla ratsuhevosia, jotka vaihtuivat ravureihin 19801980- ja 1990-luvuilla Laukko-kasvatit menestyivät niin koti- kuin ulkomaisillakin raviradoilla laajalla rintamalla. Johtotähtenä lukuisia suurkilpailuja ja Euroopan mestaruuden voittanut Houston Laukko2013 hevostaloudesta siirtymä kulttuurimatkailuun.Hevoset hävisivät Laukosta uuden sukupolven ottaessa kartanon ohjat käsiinsä. Yhdessä miehensä, entisen rakennusalan yrittäjän ja kulttuurihistorioitsija Jouni Minkkisen kanssa Liisa Lagerstam aloitti Laukossa massiivisen korjaushankkeen 10 vuotta sitten. Tavoitteena oli luoda Laukosta uuden vuosituhannen kulttuurikartano kartanokylineen. Työt aloitettiin tilan asuinrakennuksista..”Kaikki rakennukset korjattiin luita myöten. Tavoitteena oli vuosi 2016, jolloin tuli 600 vuotta Laukon kartanon ensimmäisestä maininnasta historiankirjoissa. Halusime avata uuden kulttuurimatkailukeskuksemme sen kunniaksi”, Lagerstam kertoo. .”Tallirakennuksesta tuli upea. Siellä aiemmin käynyt tunnistaa sen ja näkee silmissään menneenkin tallin”, Lagerstam ihastelee. ”Sieltä ei ole piilotettu mitään vanhaa, ainoastaan pintaehostettu.”.Historiaa, kulttuuria ja taidetta hengittävä Liisa Lagerstam on kymmenessä vuodessa luonut kotikartanollensa valtakunnallisesti tunnetun konseptin, Laukon Kesän.”Taidenäyttelyiden, antiikin ja historian sekä maittavan ruoan lisäksi on toiminnassamme ollut alusta asti mukana musiikki. Aluksi pienimuotoisena, mutta nykyisellään jo koko Laukon Kesän vetonaulana.”.Vuosittain Laukon historiallisessa miljöössä vierailee 35 000 kesävierasta nauttimassa hyvästä musiikista, taiteesta, ruuasta ja ostoksista. Tänä kesänä kartano tarjoilee viiden taiteilijan näyttelyt sekä 22 maamme kärkimuusikon ja yhtyeen puistokonserttia. .”Toimintamme on hienoa ja suurta samalla lailla, kuin hevospuoli oli silloin 80–90 luvulla. Siellä oli niin upeeta, ihmisten innostus hevosasiaan oli käsin kosketeltavaa ja Laukko-kasvatit kilpailivat huipulla. Nyt on vähän sama fiilis tässä konseptissamme. Kun tää on niin iso paikka, niin oikeasti hengittääkseen Laukko tarvitsee isomuotoista toimintaa. Olen isäni tytär sillä lailla, että haluan pitää homman omissa käsissä. Tämä on visuaalisesti oma näkemys ja näin se on pysyvää. Kokonaisuus on samasta lähteestä ja ihmiset kokevat sen omakseen.”.Toimivan kesätapahtuman järjestäminen on Liisa Lagerstamille koko talven mittainen työrupeama muusikoiden ja taitelijoiden aikataulujen sovittamisessa..”Taidepuoli on työni paras osa. Ne ovat pitkiä projekteja, kestävät parikin vuotta. Olen päässyt tutustumaan ja ystävystymään useiden taitelijoiden kanssa. Teemme suunnitelmia yhdessä ja tänäkin kesänä lähes kaikki esillä olevat taideteokset on tehty Laukon Kesää varten”, Lagerstam kertoo..”Jos kesäpaikkana onnistuu vakiinnuttamaan itsensä niin, että vierailusta jää hyvä mieli, ja kun on jotain uutta nähtävää ja koettavaa, niin siitä tulee ehkä kesäloman vakiojuttu.”.Kuten vaikkapa Kuninkuusraveista on tullut tuhansien kesälomien vakiojuttu.