Seitsemänvuotias on suomenhevosten mittapuulla vielä perin nuori, mutta tamma Sirpsakka on siihen ikään ehtinyt jo paljoon. Se on perinteisen ikäluokkakilpailun mitalisti, joka on pyöräyttänyt jo varsan ja pitänyt hallussaan suomenhevostammojen tämän vuoden kärkiaikaa.Sirpsakka on ollut omistaja-valmentajansa Satu Juntusen toivehevonen jo ennen syntymäänsä. Tai yksi vika siinä on hänen silmissään ollut, mutta tämänkin Sirpsakka sai anteeksi, kun se radalta 12 lähteneenä kiri Mikkelissä viimeisen kaarteen neljättä – viidettä rataa pitkin voittoon ja sen hetkiseen tammojen kauden kärkiaikaan.”Pitää tunnustaa, että vasta sen startin jälkeen kotiin palatessa lopulta lupasin, etten enää koskaan kysy siltä, mikset syntynyt orivarsana”, Juntunen nauraa..Terhi Vuorela ja Tuomas Autio ovat Sirpsakan kasvattajat, mutta Juntunen on ollut touhussa mukana jo, kun tamma oli vasta pilke isänsä silmäkulmassa.”Se on tilausvarsa, halusin varsan nimenomaan Sirpan Sisusta.”.Tapio Perttusella työskennellessään Satu Juntusella oli Sirpan Sisu passina. Koko veljessarja, johon kuuluu myös muun muassa ravikuningas Saran Salama 20,3a ja Tapsan Tahti 20,2a, tuli hänelle tutuksi..”Sirpan Sisulla oli terveysmurheita ja kilpaura oli katkonainen. Koko veljessarja oli lahjakas ja fiksu, mutta minulle tämä vielä jotenkin erottui niistä. Vielä kun Saran Salama ei ollut periyttämiseltään niin hyvä, mitä haaveiltiin, niin halusin mieluummin kokeilla tätä nuorempaa veljeä.”.Sanotaan, että ei kävelemällä tule juoksijaa, mutta kyllä suomenhevonen tarvitsee voimatreeninsä.Satu Juntunen.Orivalinta oli siis jo tehty, vain tamma uupui..”Puolivakavasti etsin aika pitkään tutuilta tammaa, kyselin millaista diiliä olisi tarjolla. A.M. Patriinan omistaja Terhi on kaverini, minulla oli hänen tallissaan joskus hevonenkin, ja hänen kanssaan tehtiin sopimus.”A.M. Patriina oli tuossa vaiheessa jo ikätamma, 23-vuotias.”Vielä kuitenkin hirmu elämäniloinen ja periyttäjäksi jo osoittautunut.”.A.M. Patriina jätti lopulta 13 jälkeläistä, joista peräti kahdeksan on alittanut 1.30-tähtijuoksijarajan, eikä olisi suuri ihme jos Sirpsakan täyssisko Saran Salsasta 30,1ke tulisi piakkoin yhdeksäs. Sirpsakan lisäksi 1.25-valiojuoksijarajan on rikkonut Saran Särmä 22,3a. .”Patriinalle tuli päivät täyteen, kun Sirpsakka oli neljän ja puolen kuukauden ikäinen. Terhillä oli hieno puoliveritamma, jolla oli omakin kesällinen varsa, mutta laumavaisto otti vallan ja se rupesi imettämään tuotakin.”.Sirpsakka jatkoi yksivuotislaitumen loppuun saakka kasvattajillaan ja siirtyi sitten Satu Juntusen hoteisiin..Uusi toimi vei Satu Juntusen Kangasalalle ja hän sijoitti Sirpsakan Tero Sulinin tallille..”Menin Heikki Saarisen ja Tuula Pursiaisen klinikalle töihin”, Juntunen kertoo..Sirpsakka sai kärryt peräänsä ja laittoi heti Juntusen ounastelemaan, että odotettavissa on jotakin erikoisempaa..”Eihän sitä tietenkään voinut tietää, kuinka pitkälle riittävä se olisi, mutta sen tiesi, että on se sellaista ihan tavallista varsaa pykälää parempi.”.Koelähdön Juntunen ajoi itse ja tamma myös starttasi kerran kolmevuotiaana hänen itsensä ohjastamana. Tamma meni heti hyvän tuloksen 38,8ake, mutta jäi silti hännille, kun voittaja oli Parvelan Retu ja toiseksi tuli suosikiksi pelattu Suven Sametti..”Silloin nuoren hevosen palkkiorahoja sai porrastettuna kun starttasi, niin käytiin vähän höntsäilemässä siellä porukan viimeisenä.”.Sirpsakalla oli kolme – neljävuotistalvella sen tähän asti suurimmat terveysongelmat ja se aloitti nelivuotiskauden vasta kesäkuun lopulla..”Se alkoi välillä vähän kadottaa ravia. Otti muutamia epävarmoja askelia vetoihin kiihdyttäessä ja radalla kurviin tullessa muutamia huonoja askelia. SI-nivel hoidettiin ja se auttoi.”.Juntunen ei olisi tähdännyt avoimiin nelivuotislähtöihin ilman tätä pientä viivästystäkään..”Ei se kuitenkaan ollut vielä niihin valmis. Siinä oli lisäksi sellaista tammahevosen kovuutta, enkä halunnut suututtaa sitä laittamalla liian koville. Kotimaisessa rodussa sukupuoliero on valtava, eikä jalostus ole vielä niin pitkällä, joten yritin keskittyä tammalähtöihin.”.Vuonna 2015 syntynyt ikäluokka on todella kova, Parvelan Retun ja Suven Sametin lisäksi Sirpsakka sai nelivuotiaana vastaansa muun muassa Stallonen ja Vilkkeen Velmun. Se otti kuitenkin kauden kymmenestä startista kolme voittoa ja viisi muuta totosijaa. Kriteriumin Missikisassa edelle jäi vain Suven Sametti ja Stallonen voittamassa Varsakunkussa Sirpsakka oli kolmas..Viisivuotiskaudella Sirpsakalla oli kaksi suurta tavoitetta, Villinmiehen Tammakilpailu ja tulla tiineeksi..”Se oli ihan terve, mutta hain varsottamisella sille henkistä kasvua. Ajattelin, jos se siitä aikuistuisi. Asiat eivät olisi sille aina kuin maailmanlopun edellä.”.Villinmiehen Tammakilpailussa Sirpsakka ei Juntusen mielestä ollut parhaimmillaan, mutta otti kuitenkin arvokkaan kolmosen. Tiineeksi hankkiutuminenkaan ei mennyt ihan peruskaavan mukaan. Se jäi ensin tyhjäksi Vitteristä, ori vaihtui Evartiksi, mutta ultrattiin tyhjäksi siitäkin..”Ajattelin, että ei voi mitään. Treenasin talven ja keväällä aloin hämmästellä, kun maha alkoi kasvaa. Se tarkastettiin uudestaan ja olikin tiine.”.Viime vuoden heinäkuun lopulla Sirpsakalle syntyi tammavarsa, joka sai nimekseen Simputtaja..”Se oli oikein hyvä, huolehtivainen emä. Kyllä voi luottaa siihen, kun siitosura joskus jatkuu, että hoitaa varsansa tarkkaan. Ja se suunnitelma aikuistumisestakin onnistui jossain määrin, kyllä siihen tuli sellaista rouvan arvokkuutta.”.Viime lokakuun lopulla Sirpsakka palasi takaisin ravivalmennuksen pariin..”Ajoin alkuun kaksi – kolme kertaa viikossa sellaisia neljän kilometrin kävely- ja hölkkälenkkejä”, Satu Juntunen sanoo. ”Varsa juoksi irrallaan mukana. Olin juuri muuttanut tänne Mikkeliin ja täällä on hyvät ajopaikat, ei tarvi pelätä autoja.”.Treenimäärät lisääntyivät ja kun lumet tulivat sopivan varhain, vaihtui ajokalu kärryistä reeksi..”Opetin sen rekeen jo kolmevuotiaana ja viime talvena se ei kolmeen kuukauteen muuta ajopeliä nähnytkään. Se tykkää hirmuisesti siitä ja mikäs kuskinkaan on porontaljalla istuskella. Ajelin sopivassa suhteessa hankea ja aurattua.”.Juntunen vakuuttaa, että reki on edelleen suomenhevoselle oiva valmennusväline..”Vaikka suomenhevosta on jo pitkään jalostettu juoksijaksi, ei pyörää tarvi keksiä uudestaan. Sanotaan, että ei kävelemällä tule juoksijaa, mutta kyllä suomenhevonen tarvitsee voimatreeninsä ja kävely säästää myös niveliä.”.Joissain asioissa sitä pitää lukea rivien välistä ja juonittava, että rouvan mielen saa pysymään tasaisena.Satu Juntunen.Rekikuurin jälkeen varsinainen valmentautuminen on käsittänyt vetoja 400 metrin mäkeen..”Työt haittaa harrastusta ja ajan niitä pari kertaa viikossa. Joskus ratsastelen, mutta se on enemmän sellaista hengailua. Sirpsakka on yötä päivää pellossa ja on siellä aktiivinen, liikkuu paljon.”.Kilparadalle Sirpsakka teki paluun maaliskuussa Mikkelin paikallisraveissa. Juntunen ajoi sen Kaapin ja Vixuksen tuntumassa kolmanneksi ja samalla tuli koelähtö suoritetuksi. Kauden seitsemästä startista se on ottanut kaksi voittoa ja kolme muuta totosijaa. Sirpsakka ilmoitettiin Härmän avoimeen tammalähtöön, mutta tuli karsituksi, vaikka sen pisteet olisivat riittäneet mukaan. Sen mukana lienee kaatunut myös mahdollisuus tämän vuoden kuningatarkilpailusta..”Ellei vielä tänä vuonna, niin se on nuori ja kerkeää myöhemminkin. Uskon, että se sille tasolle kuuluu.”.Jos näin käy, on Juntusen usko suosikkiinsa Sirpan Sisuun varsin oikeaan osunut. Jo edesmenneestä orista jäi vain 35 jälkeläistä, mutta niistä Uljas Suomalainen 20,0a on noussut jo kuninkuuskilpailutasolle ja osumatarkkuus on todella hyvä, jos toisessakin pääkilpailussa nähdään Sirpan Sisun jälkeläinen..”Sirpsakassa on todella paljon isäänsä. Rakenne ja liikkeet tietenkin, mutta myös nöyrä palveleva luonne. Olemus, eleet, miten se käyttäytyy ja liikkuu, kaikki tuovat mieleen Sirpan Sisun.”.Juntunen kiittelee, ettei Sirpsakkaa parempaa työkaveria voi olla. .”On sillä kuitenkin temperamenttinsa. Joissain asioissa sitä pitää lukea rivien välistä ja juonittava, että rouvan mielen saa pysymään tasaisena. Silloin sen kanssa ei tule koskaan minkäänlaisia huonoja tilanteita. Itsenäinen se on, eikä kaipaa ihmisen seuraa.”
Seitsemänvuotias on suomenhevosten mittapuulla vielä perin nuori, mutta tamma Sirpsakka on siihen ikään ehtinyt jo paljoon. Se on perinteisen ikäluokkakilpailun mitalisti, joka on pyöräyttänyt jo varsan ja pitänyt hallussaan suomenhevostammojen tämän vuoden kärkiaikaa.Sirpsakka on ollut omistaja-valmentajansa Satu Juntusen toivehevonen jo ennen syntymäänsä. Tai yksi vika siinä on hänen silmissään ollut, mutta tämänkin Sirpsakka sai anteeksi, kun se radalta 12 lähteneenä kiri Mikkelissä viimeisen kaarteen neljättä – viidettä rataa pitkin voittoon ja sen hetkiseen tammojen kauden kärkiaikaan.”Pitää tunnustaa, että vasta sen startin jälkeen kotiin palatessa lopulta lupasin, etten enää koskaan kysy siltä, mikset syntynyt orivarsana”, Juntunen nauraa..Terhi Vuorela ja Tuomas Autio ovat Sirpsakan kasvattajat, mutta Juntunen on ollut touhussa mukana jo, kun tamma oli vasta pilke isänsä silmäkulmassa.”Se on tilausvarsa, halusin varsan nimenomaan Sirpan Sisusta.”.Tapio Perttusella työskennellessään Satu Juntusella oli Sirpan Sisu passina. Koko veljessarja, johon kuuluu myös muun muassa ravikuningas Saran Salama 20,3a ja Tapsan Tahti 20,2a, tuli hänelle tutuksi..”Sirpan Sisulla oli terveysmurheita ja kilpaura oli katkonainen. Koko veljessarja oli lahjakas ja fiksu, mutta minulle tämä vielä jotenkin erottui niistä. Vielä kun Saran Salama ei ollut periyttämiseltään niin hyvä, mitä haaveiltiin, niin halusin mieluummin kokeilla tätä nuorempaa veljeä.”.Sanotaan, että ei kävelemällä tule juoksijaa, mutta kyllä suomenhevonen tarvitsee voimatreeninsä.Satu Juntunen.Orivalinta oli siis jo tehty, vain tamma uupui..”Puolivakavasti etsin aika pitkään tutuilta tammaa, kyselin millaista diiliä olisi tarjolla. A.M. Patriinan omistaja Terhi on kaverini, minulla oli hänen tallissaan joskus hevonenkin, ja hänen kanssaan tehtiin sopimus.”A.M. Patriina oli tuossa vaiheessa jo ikätamma, 23-vuotias.”Vielä kuitenkin hirmu elämäniloinen ja periyttäjäksi jo osoittautunut.”.A.M. Patriina jätti lopulta 13 jälkeläistä, joista peräti kahdeksan on alittanut 1.30-tähtijuoksijarajan, eikä olisi suuri ihme jos Sirpsakan täyssisko Saran Salsasta 30,1ke tulisi piakkoin yhdeksäs. Sirpsakan lisäksi 1.25-valiojuoksijarajan on rikkonut Saran Särmä 22,3a. .”Patriinalle tuli päivät täyteen, kun Sirpsakka oli neljän ja puolen kuukauden ikäinen. Terhillä oli hieno puoliveritamma, jolla oli omakin kesällinen varsa, mutta laumavaisto otti vallan ja se rupesi imettämään tuotakin.”.Sirpsakka jatkoi yksivuotislaitumen loppuun saakka kasvattajillaan ja siirtyi sitten Satu Juntusen hoteisiin..Uusi toimi vei Satu Juntusen Kangasalalle ja hän sijoitti Sirpsakan Tero Sulinin tallille..”Menin Heikki Saarisen ja Tuula Pursiaisen klinikalle töihin”, Juntunen kertoo..Sirpsakka sai kärryt peräänsä ja laittoi heti Juntusen ounastelemaan, että odotettavissa on jotakin erikoisempaa..”Eihän sitä tietenkään voinut tietää, kuinka pitkälle riittävä se olisi, mutta sen tiesi, että on se sellaista ihan tavallista varsaa pykälää parempi.”.Koelähdön Juntunen ajoi itse ja tamma myös starttasi kerran kolmevuotiaana hänen itsensä ohjastamana. Tamma meni heti hyvän tuloksen 38,8ake, mutta jäi silti hännille, kun voittaja oli Parvelan Retu ja toiseksi tuli suosikiksi pelattu Suven Sametti..”Silloin nuoren hevosen palkkiorahoja sai porrastettuna kun starttasi, niin käytiin vähän höntsäilemässä siellä porukan viimeisenä.”.Sirpsakalla oli kolme – neljävuotistalvella sen tähän asti suurimmat terveysongelmat ja se aloitti nelivuotiskauden vasta kesäkuun lopulla..”Se alkoi välillä vähän kadottaa ravia. Otti muutamia epävarmoja askelia vetoihin kiihdyttäessä ja radalla kurviin tullessa muutamia huonoja askelia. SI-nivel hoidettiin ja se auttoi.”.Juntunen ei olisi tähdännyt avoimiin nelivuotislähtöihin ilman tätä pientä viivästystäkään..”Ei se kuitenkaan ollut vielä niihin valmis. Siinä oli lisäksi sellaista tammahevosen kovuutta, enkä halunnut suututtaa sitä laittamalla liian koville. Kotimaisessa rodussa sukupuoliero on valtava, eikä jalostus ole vielä niin pitkällä, joten yritin keskittyä tammalähtöihin.”.Vuonna 2015 syntynyt ikäluokka on todella kova, Parvelan Retun ja Suven Sametin lisäksi Sirpsakka sai nelivuotiaana vastaansa muun muassa Stallonen ja Vilkkeen Velmun. Se otti kuitenkin kauden kymmenestä startista kolme voittoa ja viisi muuta totosijaa. Kriteriumin Missikisassa edelle jäi vain Suven Sametti ja Stallonen voittamassa Varsakunkussa Sirpsakka oli kolmas..Viisivuotiskaudella Sirpsakalla oli kaksi suurta tavoitetta, Villinmiehen Tammakilpailu ja tulla tiineeksi..”Se oli ihan terve, mutta hain varsottamisella sille henkistä kasvua. Ajattelin, jos se siitä aikuistuisi. Asiat eivät olisi sille aina kuin maailmanlopun edellä.”.Villinmiehen Tammakilpailussa Sirpsakka ei Juntusen mielestä ollut parhaimmillaan, mutta otti kuitenkin arvokkaan kolmosen. Tiineeksi hankkiutuminenkaan ei mennyt ihan peruskaavan mukaan. Se jäi ensin tyhjäksi Vitteristä, ori vaihtui Evartiksi, mutta ultrattiin tyhjäksi siitäkin..”Ajattelin, että ei voi mitään. Treenasin talven ja keväällä aloin hämmästellä, kun maha alkoi kasvaa. Se tarkastettiin uudestaan ja olikin tiine.”.Viime vuoden heinäkuun lopulla Sirpsakalle syntyi tammavarsa, joka sai nimekseen Simputtaja..”Se oli oikein hyvä, huolehtivainen emä. Kyllä voi luottaa siihen, kun siitosura joskus jatkuu, että hoitaa varsansa tarkkaan. Ja se suunnitelma aikuistumisestakin onnistui jossain määrin, kyllä siihen tuli sellaista rouvan arvokkuutta.”.Viime lokakuun lopulla Sirpsakka palasi takaisin ravivalmennuksen pariin..”Ajoin alkuun kaksi – kolme kertaa viikossa sellaisia neljän kilometrin kävely- ja hölkkälenkkejä”, Satu Juntunen sanoo. ”Varsa juoksi irrallaan mukana. Olin juuri muuttanut tänne Mikkeliin ja täällä on hyvät ajopaikat, ei tarvi pelätä autoja.”.Treenimäärät lisääntyivät ja kun lumet tulivat sopivan varhain, vaihtui ajokalu kärryistä reeksi..”Opetin sen rekeen jo kolmevuotiaana ja viime talvena se ei kolmeen kuukauteen muuta ajopeliä nähnytkään. Se tykkää hirmuisesti siitä ja mikäs kuskinkaan on porontaljalla istuskella. Ajelin sopivassa suhteessa hankea ja aurattua.”.Juntunen vakuuttaa, että reki on edelleen suomenhevoselle oiva valmennusväline..”Vaikka suomenhevosta on jo pitkään jalostettu juoksijaksi, ei pyörää tarvi keksiä uudestaan. Sanotaan, että ei kävelemällä tule juoksijaa, mutta kyllä suomenhevonen tarvitsee voimatreeninsä ja kävely säästää myös niveliä.”.Joissain asioissa sitä pitää lukea rivien välistä ja juonittava, että rouvan mielen saa pysymään tasaisena.Satu Juntunen.Rekikuurin jälkeen varsinainen valmentautuminen on käsittänyt vetoja 400 metrin mäkeen..”Työt haittaa harrastusta ja ajan niitä pari kertaa viikossa. Joskus ratsastelen, mutta se on enemmän sellaista hengailua. Sirpsakka on yötä päivää pellossa ja on siellä aktiivinen, liikkuu paljon.”.Kilparadalle Sirpsakka teki paluun maaliskuussa Mikkelin paikallisraveissa. Juntunen ajoi sen Kaapin ja Vixuksen tuntumassa kolmanneksi ja samalla tuli koelähtö suoritetuksi. Kauden seitsemästä startista se on ottanut kaksi voittoa ja kolme muuta totosijaa. Sirpsakka ilmoitettiin Härmän avoimeen tammalähtöön, mutta tuli karsituksi, vaikka sen pisteet olisivat riittäneet mukaan. Sen mukana lienee kaatunut myös mahdollisuus tämän vuoden kuningatarkilpailusta..”Ellei vielä tänä vuonna, niin se on nuori ja kerkeää myöhemminkin. Uskon, että se sille tasolle kuuluu.”.Jos näin käy, on Juntusen usko suosikkiinsa Sirpan Sisuun varsin oikeaan osunut. Jo edesmenneestä orista jäi vain 35 jälkeläistä, mutta niistä Uljas Suomalainen 20,0a on noussut jo kuninkuuskilpailutasolle ja osumatarkkuus on todella hyvä, jos toisessakin pääkilpailussa nähdään Sirpan Sisun jälkeläinen..”Sirpsakassa on todella paljon isäänsä. Rakenne ja liikkeet tietenkin, mutta myös nöyrä palveleva luonne. Olemus, eleet, miten se käyttäytyy ja liikkuu, kaikki tuovat mieleen Sirpan Sisun.”.Juntunen kiittelee, ettei Sirpsakkaa parempaa työkaveria voi olla. .”On sillä kuitenkin temperamenttinsa. Joissain asioissa sitä pitää lukea rivien välistä ja juonittava, että rouvan mielen saa pysymään tasaisena. Silloin sen kanssa ei tule koskaan minkäänlaisia huonoja tilanteita. Itsenäinen se on, eikä kaipaa ihmisen seuraa.”
