Suomenhevosseminaari avasi Kuninkuusravit – hevosharrastajille teossa oma vastuullisuusohjelma

Kuninkuusraviviikonloppu polkaistiin käyntiin Kouvolan keskustassa järjestetyllä seminaarilla, jonka aiheena oli suomenhevonen.Viiden eri puhujan esityksissä käytiin läpi kansallisrotumme kulttuurista merkitystä historiassa, mutta luodattiin myös suuntaviivoja tulevaisuuteen.Mitä muuta rodun eteen voidaan tehdä kuin astuttaa suomenhevosia, että saadaan rotu säilymään elinvoimaisena ja ihmisille on jatkossakin kannattavaa toimia suomenhevosen kanssa?Nuorissa on tulevaisuus, se tuli esille myös tässä seminaarissa. Suomen Hippoksen nuoriso- ja harrastustoiminnan koordinaattori Johanna Pökkä esitteli tuloksia alle 30-vuotiaille hevosharrastajille suunnatusta kyselystä, jossa selvitettiin millaisia merkityksiä suomenhevosella on nuorille ja miten nuoret näkevät rodun tulevaisuuden.Kyselyyn vastasi 389 henkilöä, ja heistä yli 70 prosenttia oli täysi-ikäisiä. 96 prosenttia vastaajista ilmoitti sukupuolekseen nainen/tyttö.Valmiita vastauksia siitä, miten suomenhevosen elivoimaisuus saadaan säilytettyä, ei kyselystä saatu, mutta se tuli selväksi, että kansallisrodullamme on suuri ja merkittävä paikka hevosharrastajien sydämissä.Suomenhevonen koetaan ainutlaatuiseksi, hyväksi harrastehevoseksi ja Suomelle tärkeäksi sekä ainutlaatuiseksi.Suomenhevosessa on vastaajien mielestä parasta lähes kaikki. Vastaukset kysymykseen mikä rodussa on parasta vaihtelivat monipuolisuudesta yritteliäisyyteen ja sisuun. Suomenhevosta kuvattiin kauniiksi ja hauskaksi ja järkeväksi.27 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa kasvattaa rotua tulevaisuudessa, ja enemmistö koki, että suomenhevonen on erityinen rotu. Nuorten vastaajien sanat saivat vastuullisuusasiantuntija Nelli Oinion iloiseksi. Hän on intohimoinen suomenhevosihminen ja työskentelee vastuullisuusasioiden parissa.Oinio toteaa, että suomenhevonen kuuluu osaksi vastuullista hevosharrastusta. Vastuullisuus sanana nousee esille monessa paikassa. Oinio sanoo, että etenkin alle 30-vuotiaat tekevät paljon päätöksiä vastuullisuus kärkenä, ja tämä asia pitää ottaa vakavasti huomioon myös hevosalan toiminnoissa.”Vastuullisuus vyöryy alalle”, hän kiteyttää.Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto ovat tehneet omat vastuullisuusohjelmansa, mutta Oinion mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä harrastajien puolelle.”Valtaosa hevoslajien piirissä olevista on harrastajia, ja kilpaurheilu on isolle osalle melko samantekevää.”Oinio onkin rakentamassa hevosharrastajille omaa vastuullisuusohjelmaa, joka rakentuu kolmen peruspilarin ympärille. Ne ovat ympäristö, yhteisö ja talous.”Laji ei toimi niin, että aina ajatellaan, että joku muu tekee. Välillä pitää ottaa talikko omaan käteen.”Oinion tarkoituksena on löytää harrastajille työkaluja ja antaa vastauksia, jotta harrastajat voivat omalta osaltaan auttaa vastaamaan yleisessä keskustelussa esiintyviin väitteisiin, jotka ovat usein negatiivissävytteisiä.”Kyllä mäkin mietin, millä perustelen sen, että käytän hevostani kilpaurheiluun. Se ei ole sama kuin tennismaila. Räikeimmillään keskustelu lajin ympärillä on sellaista, että hevoset hakataan maaliin, mutta he, jotka lajia tuntevat, tietävät, että kilpaurheilua voi tehdä hevosystävällisellä tavalla.” Seminaarin aloittanut toimittaja Jorma Kemiläinen esitteli suomenhevosrodun ja samalla myös raviurheilun merkittäviä vaiheita menneistä vuosista näihin päiviin. Kemiläinen työstää parhaillaan Kymen-Karjalan Hevosjalostusliiton historiikkia.Suomenhevosliiton puheenjohtaja Tuula Pihkala totesi, että suomenhevonen on kulkenut pitkän matkan maaseudulta kaupunkiin ja nyt takaisin maaseudulle. Hevosen merkitys maaseudulla on suuri, ja hevostalleja on enemmän kuin muita kotieläintiloja.”Nyt kulttuurisen merkityksen ytimessä on kumppanuus, harrastus ja urheilu, ei enää henkiinjääminen ja työ. Hevosella on rooli terapeuttina, joka ylläpitää ihmisen henkistä ja fyysistä toimintakykyä. Nyt elämme monipuolistumisen aikaa.”Pihkala sanoi, että hevosihmisten pitää varmistaa, että myös hevosalan ulkopuoliset ihmiset tietävät, mikä on suomenhevonen. Etenkin, mitä kaikkea rotu on nykyään.”Paitsi, että meidän pitää huolehtia suomenhevosten määrästä, kasvatuksesta ja kilpailumahdollisuuksista, meidän tulee huoletia myös rodun tunnettavuudesta. Kiinnostus lisää kysyntää.”Pihkala listasi viisi asiaa, jotka auttavat rodun elinvoimaisuutta. Ne ovat: rotu pidetään jatkossakin puhtaana, huolehditaan riittävistä kasvatus- ja kilpailutuista, varmistetaan rodun vahva asema suomalaisessa raviurheilussa, pidetään suomenhevonen tunnettuna yhteiskunnassa ja siirretään suomenhevosiin liittyviä taitoja ja ymmärrystä nuorille ja uusille sukupolville. Kirppu-kirjan kirjoittanut Roger Johansson kertoi mittavasta kirjaprojektista. Hän on tavattavissa lauantaina 5.8. kello 11 Hevosurheilun osastolla 7 Kouvolan Kuninkuusravien ravitorilla..Kirja-arvio: Kirpun tarina kantaa yli vuosisatojen

Suomenhevosseminaari avasi Kuninkuusravit – hevosharrastajille teossa oma vastuullisuusohjelma

Aiheeseen liittyvää