Suomenhevosten lähtö perutaan samalla hevosmäärällä herkemmin kuin lämminveristen – Ingves: Rotu ei vaikuta

Viime viikon keskiviikolta Vermosta peruttiin kylmäveristen hopeadivisioonakarsinta, vaikka siihen oli ilmoitettu 7 hevosta. Tänään taas jää ajamatta avoin kylmäveristen lähtö niin ikään 7 hevosella. Perumisia seuranneessa keskustelussa monet hevosihmiset ovat epäilleet, että sarja perutaan 6 tai 7 hevosella herkemmin silloin, jos kyse on kylmäveristen sarjasta.Ravikilpailun järjestäjällä on sääntöjen mukaan oikeus perua sarja, mikäli siihen on ilmoitettu 8 kilpailijaa tai vähemmän. Vaikka lähtöjen täyttöaste on yksi ratojen seurattavista mittareista, Hippos kannustaa järjestämään etenkin nuorten hevosten sarjat vajainakin.Artikkelia varten pyysimme Suomen Hippokselta tilaston tämän vuoden aikana 29.10. mennessä perutuista ja toteutuneista sarjoista. Tarkastelun viimeiset ravit ajetaan siis tänään 5.11. Vermossa. Osa sarjoista on ollut avoimia vain suomenhevosille ja osa myös kylmäverisille. Artikkelissa näitä sarjoja tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena ja niistä puhutaan kylmäveristen sarjoina. Hevosmäärillä taas tarkoitetaan ilmoitettujen hevosten määrää, poisjääntejä ei otettu huomioon.Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin ikäluokkakilpailuja, joiden karsinnat jäivät ajamatta, kun sääntöjen mukainen vähimmäismäärä hevosia ei täyttynyt, muun muassa Pikkupelimannikarsinta (14 ilmoitettua) ja 5-vuotiaiden tammojen Kasvattajakruunu (15 ilmoitettua).Tarkastelussa on mukana peruttuja sarjoja lämminverisiltä 45 ja kylmäverisiltä 74. Totoraveissa on toteutunut 3426 lähtöä, joista lämminverisille 2235 (65 prosenttia) ja kylmäverisille 1192 (35 prosenttia). Kilpailevista hevosista karkeasti kolmannes on suomenhevosia/kylmäverisiä..Ilmoitettujen hevosten määristä paljastuu, että kuluvana vuonna Suomessa on ajettu peräti 5 lämminverilähtöä neljällä hevosella, näistä vain yksi oli rajattu nuorille hevosille. Samalla hevosmäärällä sarjoja peruttiin 74 prosenttia. Suomenhevosilla ajettiin vain yksi lähtö neljällä osanottajalla, sekin aikuisille. 93 prosenttia sarjoista peruttiin. Sarjoista, joihin ilmoitettiin 5 hevosta, peruttiin kylmäverisiltä 48 prosenttia ja lämminverisiltä 32 prosenttia. 6 hevosen sarjoista kylmäverisiltä peruttiin 19 prosenttia, lämminverisiltä 7 prosenttia. Seitsemällä ilmoitetulla hevosella kylmäverisiltä peruttiin 2 prosenttia sarjoista. Lämminveristen sarjoja ei peruttu lainkaan, kun Oulun Pilvenmäki Special -karsinta keväältä on poissa laskuista. Siinä olisi sääntöjen mukaan pitänyt olla vähintään 9 osallistujaa..Perumispäätös tehdään aina tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttaa ravipäivän kokonaisuus.Kilpailupäällikkö Iivari Ingves.Prosenttilukuja katsomalla näyttää siis siltä, että samalla hevosmäärällä kylmäveristen lähtö tulee perutuksi herkemmin kuin lämminveristen. Lännen ratojen kilpailupäällikkö ja Hippoksen kilpailuvaliokunnan jäsen Iivari Ingves kuitenkin sanoo, että se ei ole koko totuus. ”Jokainen rata tekee päätöksen sarjan perumisesta itse, mutta Hippoksen kilpailuvaliokunnan suosituksen mukaan aikuisten hevosten lähtö pitäisi perua aina, jos siihen ilmoitetaan alle 6 hevosta, ja nuorten hevosten sarja, jos siihen ilmoitetaan alle 5 hevosta”, Ingves sanoo. ”Itse olen suositusta noudattanut ja tarkoitus on tehdä niin jatkossakin.”Hänen mukaansa sarjojen toteutumispäätökseen vaikuttaa moni asia, mutta rotu ei ole yksi niistä.”Voin vastata vain omasta puolestani, mutta perumispäätös tehdään aina tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttaa ravipäivän kokonaisuus, eli kuinka monta ja millaisia lähtöjä on tulossa kasaan. Raveissa pyritään yleensä vähintään 9 lähtöön. Jos ne ovat kasassa, ja 10. lähtö olisi vajaa, sen peruminen saattaa tulla helpommin kyseeseen. Mutta jos on vain kahdeksan sarjaa kasassa, 6–7 hevosen lähtö monesti ajetaan, muttei se mikään itsestäänselvyys ole”, Ingves selventää.”Lähtöjen suunnitteluun vaikuttaa myös päivän pelitarjonta. Meidän pitää jo valmistautua siihen, että reilun vuoden päästä on entistä tarkemmin mietittävä, millainen pelikohde lähtö on. Silloin ei takuuvarmasti enää ajeta neljän hevosen lähtöjä.”Lähtöjen täyttöaste on myös yksi palkintotukien kohdistamisen mittari.”Ratoja palkitaan nyt täyttöasteesta palkintotuella ja muutenkin”, Ingves kertoo..Palkintobudjetit on suunniteltu ravipäiväkohtaisesti, mutta koska hevosten määrä ja toteutuneet sarjat vaikuttavat maksettuun summaan, budjetti perustuu arvioon loppusummasta. Mikäli palkintotukea jää käyttämättä, raha palautuu ministeriölle niin sanottuun siirtymämäärärahastoon. Jos taas rata maksaa enemmän palkintoja kuin budjetissa on, joutuu se pulittamaan ne omasta pussistaan.”Palkintoja pitää budjetoida mahdollisimman realistisesti. Jos palkintobudjetissa on tiukkaa, se kannustaa ennemmin perumaan sarjan. Ja mitä pidemmällä vuotta ollaan, sitä tarkemmin tilannetta joutuu tarkastelemaan”, Ingves sanoo.”Esimerkiksi viime vuonna monilta radoilta jäi ymmärtääkseni isoja summia palkintoja jakamatta, mikä on sekin harmillinen asia, vaikka rahat alalle jäävätkin.”Sarjojen suunnittelun tärkein päämäärä on sopivien kilpailumahdollisuuksien tarjoaminen. Hippoksen tavoitteena on pitkän aikaa ollut hevoskohtaisten starttimäärien nosto. Siihen yhtälöön sarjojen peruminen osuu ikävästi.”Nyt kun täyttöaste on eräänlainen mittari, jonka rooli on vielä kasvanut paljon, se vaikeuttaa entisestään vähäveristen hevosjoukkojen kilpailumahdollisuuksia. En tiedä onko se oikea mittari, mutta toisaalta en osaa parempaakaan sanoa”, Ingves pohtii. ”Kilpailutarjonnan entistä paremmalla optimoinnilla asiaa voidaan ainakin helpottaa, mutta merkittävä tekijä on sekin, että kaikissa voittosummakategorioissa kilpailee eri profiilin hevosia.”.Pääkirjoitus: Palkintotuen ominaisuudet ja hyvän täyttöasteen palkitseminen ajavat perumaan sarjoja.HU kysyy: Miksi kylmäveristen Vermon hopeadivisioona peruttiin?

Suomenhevosten lähtö perutaan samalla hevosmäärällä herkemmin kuin lämminveristen – Ingves: Rotu ei vaikuta

Aiheeseen liittyvää