Tältä näyttävät Hevostalouden luvut: kerralla toteutettu poistokorjaus tekee tilaston vertailusta hankalampaa

Hevostalouden avainlukuja vuodelta 2022 on julkaistu. Mullistavia muutoksia edellisvuosiin ei ole tapahtunut, vaikka hevosmääriä vertailevassa sarakkeessa se siltä näyttääkin.Suomessa on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15 000 ihmistä. Hevosia on laskettu olevan maassamme 72 000, vähennystä vuoden 2021 lukemaan on 2 000 kappaletta.Hevosmäärään on tehty kerralla poistokorjaus, joten vuoden 2022 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisvuosien kanssa.Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kertoo, että käytössä ollut hevosmäärän laskentakaava on ollut käytössä vuosikymmenet, mutta tilastointi on laahannut kehityksen perässä ja muutos hevosten määrässä on tapahtunut pidemmän ajan kuluessa.”Hevosten määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi. Kun olemme seuranneet kilpailevien hevosten määrän vähenemistä ja tarkastelleet eri ikäluokkia ja toisaalta ratsupuolen nousua, päädyimme siihen, nykyinen luku vastaa paremmin totuutta.”Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi lämminveristen ravihevosten lukumäärä ei ole vuodessa tippunut lähes 10 000 kappaleella, vaikka tuore julkaisu näin näyttääkin, vaan määrä on kutistunut pitkän ajan saatossa.Tällä hetkellä arvioidaan, että Suomessa oli viime vuoden lopussa 19 700 suomenhevosta (luku sisältää kaikki käyttömuodot), 15 500 lämminveristä ravihevosta, 36 000 ratsua ja ponia sekä 700 kappaletta muita hevosia, esimerkiksi kylmäverisiä sekä rekisteröimättömiä hevoseläimiä.Tilastointi myös tarkentuu koko ajan, koska viranomaisetkin vaativat nykyään ilmoittamaan hevosmääriä esimerkiksi Ruokaviraston ylläpitämään eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. .Varsojen syntyvyys laskeeHevosmäärän väheneminen näkyy niin startanneiden hevosten luvuissa kuin jalostustilastoissa.Viime vuonna Suomessa syntyi yli 50 lämminverivarsaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suomenhevosvarsoja syntyi hieman enemmän, ja kansallisrodun varsamäärä onkin pysynyt pitkään 1100 kieppeillä.Astutukset molemmilla roduilla laskivat viime vuonna noin kahdella sadalla, mikä tarkoittaa tälle kesälle hiljaisempaa varsavuotta.”Olen kohtuullisen huolissani. Tiedämme, että kasvatustoiminta vaatii rahallisia investointeja ja moni varmasti miettii, mitä kannattaa tehdä. Toivon, että kasvattajat jaksaisivat uskoa tulevaisuuteen”, Mäenpää toteaa.”Kasvattajakyselykin osoitti, että yksittäisten varsojen kasvattajia on jäänyt pois, ja meillä kasvatustoiminta on pienkasvattajien varassa. Mielenkiinnolla odotetaan, millainen kasvatuksen vuosi tämä tulee olemaan”, Mäenpää toteaa.. Hippoksen Kasvatuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen sanoo, että etenkin raviurheilussa ollaan puun ja kuoren välissä muun muassa kilpailupäivien vähentämisen kanssa.”Tiedostamme, että näin paljon kilpailupäiviä ei ole järkevää järjestää, mutta harrastustoiminnan puolesta raviratoja on syytä pitää ja kilpailumahdollisuuksia on oltava kasvatuksen näkökulmasta.”Lampinen sanoo, että suomenhevoselle on helpompi löytää erilaisia käyttötarkoituksia ja niitä monesti kasvatetaan erilaisin motiivein, mutta lämminveristen kohdalla tilanne on se, että kaikki kasvatus tähtää kilpaa juoksemiseen, eikä siihen, että hevosen kanssa harrastetaan kotioloissa.Satojen tuhansien eurojen sijoittaminen nuorten hevosten kilpailupalkintoihin toivotaan piristävän myös kasvatustoimintaa. Nuorten hevosten lähtöihin lisätään asteittain yhteensä miljoona euroa palkintorahaa seuraavan kolmen vuoden aikana.”Yleinen yhteiskunnallinen tilannekin on varmasti laittanut monia miettimään, mihin niitä satsauksia pystyy tekemään. Toki nyt kun mietitään hallitusohjelmakirjauksia ja alan rahoituksen tulevaisuudennäkymää, joka tällä hetkellä vaikuttaa varsin hyvältä, toivotaan, että se innostaisi kasvattajia tekemään ratkaisuja tulevaisuuteen. Kasvatustoiminta on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii vahvaa näkymää, niin tällä hetkellä sellainen ainakin on”, Mäenpää linjaa..Isot tapahtumat kiinnostavat yleisöäYleisesti Hevostalous lukuina -julkaisusta voi todeta, että hevostapahtumat kiinnostavat yleisöä. Viime vuoden suurin hevostapahtuma, Helsinki Horse Show keräsi yli 51 000 kävijää, ja Forssan Kuninkuusravitkin saivat päälle 45 000 kävijämäärän.Sen sijaan koronavuosien aikana reippaasti laskenut raviratojen yleisömäärä on enää puolet vuoden 2019 tasosta, jolloin raveissa kävi 620 000 ihmistä.”Ei varmaan samalla tavalla saada yleisöä enää raveihin, mitä aiemmin. Mutta positiivista on, että suurtapahtumat vetävät ja niihin on kiinnostusta. Tänä kesänä on ollut ilo seurata kesäraveja, joissa on käynyt paljon porukkaa. Siihen alan pitää reagoida ja miettiä, miten tuotteistamme tätä lajiamme entistä paremmin, jotta tapahtumien ja raviurheilun vetovoimaa saadaan lisättyä”, Mäenpää toteaa.

Tältä näyttävät Hevostalouden luvut: kerralla toteutettu poistokorjaus tekee tilaston vertailusta hankalampaa

Aiheeseen liittyvää