Työryhmä esittää isoja muutoksia

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän puheenjohtajana toiminut hallituksen jäsen Juha Vidgrén toivoo, että asioissa päästään nopeasti eteenpäin ja tekemään uudistuksia alalle. ”Pallo on nyt pitkälti Suomen Hippoksella”, Vidgrén sanoo.”Päätöksenteko Hippoksen omana organisaationaan on varmasti suurimpia haasteita. Toinen haaste on kilpailupäivien vähentäminen. Aika näyttää, tullaanko siihen pääsemään.”Suomen Hippoksen puheenjohtaja Kari Eriksson pitää sinänsä positiivisena asiana sitä, että ministeriö on koonnut asiantuntevan työryhmän. ”Tämä osoittaa ministeriön kiinnostusta raviurheilun tilasta ja antaa meille hyvän selkänojan tuleville muutoksille.” Tärkeänä Eriksson pitää Hippoksen järjestörakenteen muutosta. Hän muistuttaa, että syyskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön perustamisasiakirjan allekirjoittamisesta. ”Se synnytettiin vähän väkisin raviratojen ja hevosjalostusliittojen välillä. Tuolloin tehdyt järjestötoimintaa koskevat ratkaisut eivät palvele nykyisiä vastuu- ja rakennesuhteita aina ihan asianmukaisella tavalla. Suomessa lähes kaikki on muuttunut menneessä 50 vuodessa, näin myös raviurheilussa, lukuun ottamatta ravipäätöksentekoa. Ravitalous on nyt osa yhteiskunnallista päätöksentekoa ja edellyttää meiltä erilaisia valmiuksia, mitä meiltä vaadittiin 1970-luvulla. Ravipäätöksenteko tulee siirtää nykyaikaan.”Kilpailupäivien sopeuttamisessa vähenevään hevosten määrään Eriksson on työryhmän kanssa eri linjoilla. ”Vaarana on, että jos liikaa sopeutetaan, hyväksytään se, että ala on menossa alaspäin.” Eriksson kannattaa sen sijaan lähtöjen ja ravien profilointia tavalla, joka tuottaa säästöjä, mutta ei vähennä kilpailumahdollisuuksia.”Toimintatukea voidaan nyt maksaa vain Toto-raveille. Paikallis- ja lähiraveihin ei riitä pienemmillä radoilla rahkeita, koska siihen ei voi saada tukea”, Eriksson osoittaa yhden pullonkaulan.Hän toivoo, että hyvistä ajatuksista päästään mahdollisimman pikaisesti toteuttamisen vaiheeseen. ”Siinä ei yksin Hippoksen kyky riitä, vaan tarvitaan vahvaa yhteistyötä ministeriön kanssa.””Raviurheilussa on aina kyse toivosta. Se, että asiat jäävät venymään ei ole hyväksi ravikentälle. Kasvattajilla ja hevosenomistajilla pitää olla käsitys tulevasta ja toivoa.”Työryhmä selvitti yhdeksää ministeriön asettamaa teemaa. Hevosen hyvinvointi linjataan ravitalouden ykkösasiaksi. Raviratojen tukimallia esitetään uudistettavaksi niin, että painopistettä siirretään ravipäiväperusteisesta investointitukiin painottuvaksi ja samalla vähennetään kilpailupäiviä lähinnä maakuntaratojen Toto4-profiilin raveista. Suomen Hippoksen toimintaan työryhmä perää sääntöjen, jäsenjärjestöjen äänivallan ja toimielinten keskinäisen toimivallan merkittävää tarkistamista, mutta samalla suhtautuu suurella varauksella Hippoksen kykyyn uudistua. Työryhmä esittää ministeriölle vaihtoehtoisten mallien valmistelua, jos Hippos ei kykene rakenteellisiin uudistuksiin. Lisäksi työryhmä esittää laatujärjestelmää vastuullisuuden mittariksi, kilpailutoimintaan divisioonia takaisin ja lisää tammalähtöjä. Työryhmä perää 16-sivuisessa loppuraportissaan myös valmiutta muutoksiin, kun rahapelimonopolissa ja tukijärjestelmässä on odotettavissa muutoksia. ”Nykymallilla ei voida jatkaa, mutta alalla on hyvä tulevaisuus! Tarvitaan rohkeutta uudistua ja tehdä oikeita päätöksiä. Keskinäisellä kinastelulla alaa ei luotsata eteenpäin”, työryhmän raportti tiivistää havaintonsa.

Työryhmä esittää isoja muutoksia

Aiheeseen liittyvää