Vehviläisten perinteinen joulu – ”Kerran vuoteen hevosmiehellekin vapaapäivä”

Vehviläisten perheissä kokoonnutaan jouluna edelleen yhteen viettämään joulua. Juhlinta sujuu perinteisellä kaavalla, vaikka roolit ovat muuttuneet vuosien saatossa.

Pekka Vehviläinen:

”Meillä on sellainen perinne, että lapset tulevat kaikki meille aattoiltana syömään. Joulupukki tulee ja jaetaan lahjat. Hevoset syötetään jouluaattona vähän aikaisemmin, käydään saunassa ja sitten on ruoka. Siis tavallisena vuonna. Tämä vuosi onkin erikoinen. Mulla on kymmenen lastenlasta ja meitä on 20 henkeä silloin, kun ollaan kaikki kasassa. Vähän siis joutuu rajoituksia miettimään.

Silloin kun Sami oli ihan pieni, olimme jouluisin kolmistaan, ja minun isä oli sen hetkisen kaverinsa kanssa jouluaattoillan meidän luona. Papalle oli Sami hirveän tärkeä ja Samille pappa. Pappa asui siihen aikaan niin lähellä, että monestihan Sami jo alle kouluikäisenä saattoi viettää päiviä hänen luonaan. Isä oli silloin jo eläkkeellä ja niillä oli kaikkia yhteisiä tekemisiä.

Ja olihan ne joulut erilaisia silloin. 35 vuotta sitten lahjat olivat ihan tavallisia leluhevosia ja kuorma-autoja, ei siellä ollut mitään patterilentokoneita eikä pyssyjä ja muita vastaavia.”

Hevosten hoito rytmittää joulunviettoakin, mutta yhdestä vapaapäivästä Vehviläinen haluaa pitää kiinni.

”Joulupäivä on yleensä sellainen, että hevoset ovat meillä ihan sisällä. Jos on oikein hyvä keli, niin muutamia voidaan pistää ulos. Tietysti jos on tapanina ravit, ja hevosia kotoa startissa, niin sittenhän niillä tietysti ajetaan, mutta muuten ollaan vaan”, Vehviläinen linjaa.

"Kun muut päivät ovat aina työpäiviä, on joulupäivä sillä tavalla rauhoitettu, että silloin vaan ollaan ja käydään korkeintaan itse kävelemässä. Tulee sitten kerran vuoteen hevosmiehellekin vapaapäivä.”

Sami Vehviläinen:

”Meidän joulut ovat aika perinteisiä. Tykkään, että ne ovat sellaiset päivät jotka pystyy pitämään hyvällä omallatunnolla vapaana.

Jouluaattona tehdään yleensä porukalla tallihommat aamulla hyvälle mallille. Sitten käydään hautausmaakierros. Ja vielä nykyäänkin, kun meidän äiti on tunnustettu hyvä ruoanlaittaja, kokoonnumme sisarusteni kanssa joka joulu isän ja äidin luokse aattoiltana. Joulupukkikin on siinä aina käynyt. Heillä vaan alkaa jo lapsenlapsia olla sen verran, että mökki vähän pullistelee.

Joulupäivänä ollaan sitten ihan oman perheen kesken ja aika rauhallisesti se menee.

Onhan ne joulut muuttuneet tässä vuosien varrella. Itsellä kun on perhettä ja pikkusiskoillakin on kaikilla jo lapsia, on ainakin jouluisin kokoontuva porukka kasvanut. Ja roolithan siinä on muuttuneet, vaikka aika tuoreesti vielä muistaa sen ajan, kun oli itse lapsi. Vaikkei se vietto ole paljon muuttunut, niin onhan se tunnetasolla itselle eri juttu. Sitä koittaa luoda nyt hyviä muistikuvia omille lapsilleen ja siirtää hyvällä tavalla eteenpäin sitä, mitä silloin omassa lapsuudessa on ollut.”

Keskiviikon 23.12. Hevosurheilussa Sami ja Pekka Vehviläinen puhuvat toisistaan Sukulinjat-sarjassa. Lue digilehti täältä.